Kaikilla mainitsemillasi valtioilla (niin kuin arvata saattaa) todellakin on vastaavanlainen portaali. Tässä linkit niihin: Ranska http://www.service-public.fr/ , Ruotsi http://www.sverigedirekt.se/ , Kanada http://canada.gc.ca/main_e.html , Saksa http://www.bund.de/ , Yhdistyneet kuningaskunnat http://www.direct.gov.uk/en/index.htm , USA http://www.firstgov.gov/. Sivut löytyvät helposti aivan tavallisella sanahaulla esim. googlen avulla (esim. "USA government services portal", "service portal Germany", "government services France" jne.). Englanninkieliset hakusanat toimivat kaikissa tapauksissa, koska sivuista on tietenkin myös englanninkieliset versiot. Alkukielisillä hakusanoilla pääset ehkä vielä nopeammin samaan tulokseen. Myös EU:n...
Julkaisu Aksiooma: mécanique analytique 200 vuotta & 200 vuotta Arthur Schopenhauerin syntymästä (Yliopistopaino, Helsinki 1988) löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Siinä on Mauri Ylä-Kotolan kirjoitus Goethen väriopista. Kirja on lainattava. HelMet-järjestelmässä osoitteessa: http://www.helmet.fi/ näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa kyseinen kirja on:
Kirja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta. Tarkemmat tiedot aineistotietokannasta: http://finna.fi
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Milla on
muunnos nimestä Emilia. Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera tai imarteleva, hurmaava.
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Teoksen Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 mukaan Sinikka Nopola on syntynyt vuonna 1953 ja Tiina Nopola vuonna 1955.
Lisätietoja heistä löytyy esim. Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai Tammen sivulta http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=179&VID=default&SID=222483859055661… (linkki Yleinen kirjallisuus - Kirjailijoita)
Tee Plussatietokannasta ns. tarkennettu haku, jossa laitat tekijäksi
Cyndi Lauper ja Nimekkeeksi "Time after time". Hakutuloksena saat
kaiken materiaalin, joka täyttää nämä ehdot ja näet, missä kirjas-
toissa sitä on saatavissa. Siitä näyttää olevan sekä CD, nuotit että
kasettiversio ainakin
Animaatio on tekniikka, jonka avulla animaatioelokuva toteutetaan kuva kuvalta. Animaatio-sana tulee latinan sanasta animatio 'elävöittäminen'. Piirroselokuvissa animaatio toteutetaan piirroskuvilla. Piirroskuvat ovat yksi tapa toteuttaa animaatioelokuvia. Eli piirrettyjä elokuvia voidaan kutsua animaatioelokuviksi, mutta ei välttämättä toisinpäin.
Lähteinä on käytetty mm. alla olevia linkkejä:
http://mediakompassi.yle.fi/opettajat/opetusosiot/animaatio/animaatiote…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Animaatio
http://fi.wiktionary.org/wiki/piirroselokuva
Paras asiantuntemus löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta. Heillä on nimistönhuollon neuvontapuhelin, jossa vastataan erisnimiin liittyviin kysymyksiin. Lisää tietoa alla olevasta linkistä:
http://www.kotus.fi/nimisto/nimistoneuvonta
Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot on luettavissa sivulta https://tilastot.kirjastot.fi. Kun Helmet-kirjastot: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään samaan taulukkoon, voi todeta, että henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaistuna on yhteensä 836,25 henkilötyövuotta vuonna 2018.
Pasilan kirjaston johtaja,Tiina Tarvonen, kertoi että Pasilan kirjaston osalta, seudullinen Helmet-kirjavarasto mukaan lukien, henkilöstön määrä on tällä hetkellä yhteensä 31. Luku käsittää Helsingin kaupunginkirjastoon vakinaisessa työsuhteessa olevat ja heidän sijaisensa. Lisäksi Pasilan kirjastossa työskentelee työllistettyjä, eripituisia jaksoja harjoittelijoita, työkokeilijoita ja kirjastoalan...
Loihe lausumahan -ilmaus on peräisi Kalevalasta, ja sillä viitataan Väinämöiseen. Jos halutaan käyttää sitä kalevalaisessa muodossaan, käytetään muotoa lausumahan, ei lausumaan. Tosin Erkki ei tähän ilmaukseen alkujaan kuulunut. Ilmauksesta löytyy pari artikkelia (lähinnä loihe-verbiä käsittelevää), Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta ja Kielikello-lehdestä (2/1993):
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/loihesi_lausumahan
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
Onpa laaja kysymys! Kirjoja on hieman vaikea suositella, sillä hyviä teoksia on niin paljon ja erilaisista näkökulmista.
Vaara kirjastojen tarkennetulla haulla (aihe: kirkkohistoria, rajaus: kirjat, aikuisten kokoelma, tietokirjallisuus) löytyi jo 677 teosta https://vaara.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&dfApplied=1&lookfor=kirkkohistoria&type=Subject esim. Arffman Karlo: Kristinuskon historia
Jos lisää rajaukseen aiheeksi suomi, haku pienenee jo 337 teokseen. https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kirkkohistoria&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%...
Valitettavasti Hämeenlinnan kirjastosta ei voi lähettää faxia.
Kirjastossa voi skannata esimerkiksi paperisen dokumentin sähköiseen muotoon ja lähettää sen liitetiedostona sähköpostilla vastaanottajalle.
Tämä on maksuton palvelu. Asiakaspalvelusta voi palveluaikoina tarvittaessa pyytää apua.
Verkkokirjasto | Vanamo-kirjastot (finna.fi)
Etsin nimeä useammasta sukunimi-aiheisesta kirjasta, mutta kyseistä nimeä ei valitettavasti niistä löytynyt. Sen verran sain selville, että kyseinen nimi on varsin harvinainen ja se on suojattu vuonna 1954. Sukunimi-info nettisivuston sivuilla Kuulialasta on maininta, että sukunimeä on esiintynyt Keuruulla, Sääksmäellä ja Riihimäellä. Suomessa on myös Kuuliala-niminen paikka, joka sijaitsee Pälkäneellä. Lisätietoja löytyy tältä nettisivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kuuliala.html
Kiinan mytologiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy melko runsaasti, pääosin englanniksi. Esimerkiksi seuraavat: Birrell, Anne: Chinese mythology -- an introduction, 1999; Christie, Anthony: Chinese mythology, 1997; Bellingham, David: Myths and legends, 1996; Palmer, Martin: Essential Chinese mythology, 1997; Werner, E. T. C.: Myths legends of China, 1988 sekä Itämaiden mytologia / toimittanut Clio Whittaker, 1990.
Kun järjestelmä antaa poikkeavan eräpäivän, siihen on aina jokin syy. Tässä tapauksessa todennäköisesti jonkun kirjaston lyhytaikainen remontti tai vastaava tilapäinen syy. Järjestelmä ei sakota tällaisessa tapauksessa, kunhan lainan palauttaa annetun kahden kuukauden sisällä.
Heikki Poroila
Alla on linkki Kyyti-kirjastojen suomenkielisiin tietokirjoihin, jotka käsittelevät rotusyrjintää Yhdysvalloissa:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&lookfor=rotusyrjint%C3%A4+yhdysvallat&type=AllFields
Runomuotoinen tarina on J. C. van Hunnikin Iloinen junamatka (Paletti 1976).
Lapset ja eläimet matkustavat junalla: "Junalla nyt lähdetään / koko maata kiertämään. / Pepe hoitaa lämmitystä / tuntematta väsymystä. / Kirahvi on johtaja, / entä keitä vaunuissa? / Uni voittaa karhu-Nallen, / miten kävi pikku-Kallen, / joka katoll kurkistaa? / Isäänsä kai kutittaa."
Tieto löytyi Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi). Sieltä voi tiedustella lisätietoja kirjasta.
