Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Verensokeriin vaikuttavat ruuassa pääosin hiilihydraatit niin diabeetikoilla kuin muillakin. Esim. hedelmämehuissa on hiilihydraatteja yhtä paljon kuin sokeroiduissa mehuissakin. Hedelmämehut ovat tietenkin esim. vitamiinipitoisuuksiensa takia suositeltavampia kuin muut, mutta verensokerin kannalta samanarvoisia.
Aspartaamin, kuten muidenkaan keinotekoisten makeutusaineiden, ei pitäisi kohottaa verensokeria.
Nämä tiedot ovat peräisin Diabetesliiton sivuilta (http://www.diabetes.fi/), joilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa diapeteksesta, mm. hiilihydraattitaulukko http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=2144
ja tietoa makeuttajista http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=239
Kysyin kirjaa kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sain pari vastausta. Toisessa oltiin sitä mieltä, että kyseessä olisi kuitenkin Leea Virtasen kirja Varastettu isoäiti. Siinä on kengurutarinasta sellainen versio, jossa esiintyy sekä orkesteri (Helsingin kaupungin-) että takin taskussa ollut passi.
Toisessa vastauksessa viitattiin keskusteluun https://groups.google.com/g/alt.folklore.urban/c/tQGa6osDbF8?pli=1 ja kirjaan Gucci Kangaroo and Other Australian Urban Legends / Amanda Bishop https://www.amazon.co.uk/Gucci-Kangaroo-Other-Australian-Legends/dp/090…;
Kirja on alunperin kirjoitettu norjaksi ja myös suomenkielisenä julkaistu Ruotsissa. Se kuuluu Pollux hevoskerho -sarjaan, josta on suomennettu kahdeksan kirjaa. Kirjasta tai kirjailijasta ei löydy tietoa. Ehkä Pollux hevoskerho tietäisi hänestä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 2.12.2004/1084 säätelee asiaa. 5 § toteaa kielimääräyksistä: "Pakolliset pakkausmerkinnät on tehtävä suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asemasta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.
Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa, joita myydään vain yksikielisissä kunnissa, voidaan käyttää näiden kuntien kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisissä kunnissa voidaan myyntipaikalla pakatuissa elintarvikkeissa käyttää joko suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan maahantuotujen elintarvikkeiden alkuperämaa tai -alue ilmoittaa jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä...
Teoksessa Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (Kangasala : AR-kustannus, 1995) s. 169-171 kerrotaan lento-onnettomuudesta Kuorevedellä,
jossa Suomen ainoa Turbo-vinha syöksyi koelennolla Eväjärveen 24.4.1985. Lento-onnettomuudessa kuoli 2 henkilöä, joiden nimet mainitaan artikkelissa. Voisiko tämä olla tarkoittamasi lento-onnettomuus, paikkakunta ei vain ole Siilinjärvi.
Myös teoksessa Vuosi 85 (Hki : KG Bertmak Kustannus, 1985) s. 97 on lyhyt artikkeli samasta onnettomuudesta.
Kysy kirjoja lähimmästä kirjastostasi. Pääkaupunkiseudun saatavuustilanteen näet Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai...
Valitettavasti emme pystyneet ehdottoman varmasti tunnistamaan eläintä. Apua voisi kysyä esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista. Ympäristöpalveluiden ylläpitämällä ”Sisätilojen tuholaiset” -sivustolla voit tunnistaa tuholaisia kuvista. Esimerkiksi Kodin kutsumattomat vieraat -svu antaa hyviä vinkkejä tuholaisista. Sisätilojen syöpäläisiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan, puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Pesakoisa: http://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/kysymys-2
Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos itse luista ja lihasta keitetty liemi ei jäähtyessään hyytelöidy, syy voi olla joko aineksissa tai valmistustavassa. Hyytelöityminen johtuu luista ja rustoista irtoavasta gelatiinista, ja eläimen eri osat sisältävät sitä eri määriä. Liemeen on siksi hyvä käyttää esimerkiksi rustoisia osia, kuten häränhäntiä, naudan potkaa tai kanan siipiä ja jalkoja. Ongelmana voi olla, että liemeen on käytetty liikaa vettä, jolloin luista ja rustoista irtoava gelatiini ei riitä hyydyttämään sitä.
Gelatiinin irtoamista voi edesauttaa hapon avulla. Liemeen voi lisätä hieman esimerkiksi viinietikkaa tai sitruunamehua. Keittoajan on myös oltava riittävän pitkä, ja liemen tulee kypsyä miedolla lämmöllä.
Vaikka liemi ei hyytyisikään jäähtyessään kunnolla...
Vuoden 1918 taistelut huhti-toukokuussa Ruotsinpyhtäällä ja Ahvenkoskella on kirjallisuudessa kuvattu sen verran yleistävästi, että tapahtumista Tallinmäellä ei yksityiskohtaista tietoa löydy ilman arkistoihin tutustumista. Kansallisarkiston Vapaussodan arkiston kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vapaussodan_arkisto saa kuvaa, millaisia aineistoja on. Niiden penkomiseen saa apua arkiston henkilökunnalta. Muistitietoa on kerätty esimerkiksi Kansan Arkistoon, Työväenarkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuraan sekä työväenmuseo Werstaan kokoelmaan. Ahvenkosken taisteluihin osallistuivat myös saksalaiset, joten Saksalaisen kirjaston kokoelma Helsingissä https://www.deutsche-bibliothek.org saattaa tarjota tietoa.
Vuoden 1918 lehtiä...
Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Kattavasti akvarellimaalauksia esitteleviä kirjoja on hieman huonosti saatavilla, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia:
Coombs, Katherine: British Watercolours 1750-1950
Paunila, Marjukka: Akvarellimaalaus (muutakin asiaa, mutta myös hyvin erilaisia vesivärimaalauksia eri taiteilijoilta ja eri aikoina)
Reynolds, Graham: Watercolours - A Concise History (pienehkö kirja ja melko huonot kuvat, mutta ajallisesti ja maantieteellisesti kattava)
Wilcox, Timothy: The Triumph of Watercolour - The Early Years of the Royal Watercolour Society 1805-55
Altavista-hakupalvelussa on käännösohjelma Babel Fish, jolla pystyy kääntämään tekstiä kieleltä toiselle. Suomen kieli ei ole vaihtoehtona, mutta esim. englannin kieleltä kiinan kielelle tekstiä voidaan kääntää. Tässä on linkki käännösohjelmaan, voit itsekin kääntää lauseita.
http://babelfish.altavista.com/
Kirjastosta löytyy myös kiinan kielen sanakirjoja ja kielikursseja, joiden avulla voit opiskella enemmänkin kiinan kielestä. Esim. seuraavista teoksista voisi olla sinulle apua:
Guangyun, Li : Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas
Guo, Hai : Kiinaa matkailijoille
Guo, Hai: Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin = Zhongguo yuyan he wenhua rumen
Nämä kaikki saat lainattua Kiimingin kirjaston kautta, saatavuuden voit kysyä kirjastosta tai...
