FILI:n ylläpitämän Käännöstietokannan (http://www.finlit.fi/fili/) mukaan Tove Janssonilta on käännetty yhteensä kolme kirjaa arabiaksi. Näistä kaksi on Muumi-kirjoja: Ailat al-Mumin al-finlandiyah (Trollkarlens hatt eli Taikurin hattu) ja Muntasaf al-shita fi Wadi al-mumin (Trollvinter eli Taikatalvi). Molemmat kirjat on kääntänyt Sukainah Ibrahim ja ne ovat ilmestyneet vuonna 2008. Tampereen kaupunginkirjastossa ne kuuluvat sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston valikoimiin, ja varaamalla ne on mahdollista saada noudettavaksi myös muista kirjaston toimipisteistä.
Tove Janssonilta on lisäksi käännetty arabiaksi Sommarboken eli Kesäkirja nimellä Kitāb al-ṣaif (2011, kääntäjä Ahmad Šalabī).
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Olikohan tarkoituksesi osoittaa kysymys Pyhtään kirjastolle? Olet kuitenkin valinnut vastaajaksi Helsingin.
Kun et kerro, mistä kirjasta on kyse, en valitettavasti pysty tarkistamaan sen saatavuustietoja. Kaukopalvelun toimintaperiaate joka tapauksessa on se, että jos teosta ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta (myöskään esim. Eduskunnan kirjastosta, Kansalliskirjastosta tai muista tieteellisistä tai erikoiskirjastoista), se voidaan tilata kaukolainaksi muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Kaukolainan lähettävän kirjaston kirjastokorttia ei asiakas tarvitse. Suomesta tai Pohjoismaista tilattava kaukolaina maksaa helsinkiläiselle 4 €.
Kaukopalvelun ohjeet ja kaukolainan tilauslomakkeen löydät täältä: http://www....
Viisivuotiaalle voisivat sopia seuraavat kirjat:
Alexander, Heather. Avaruus. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2328571
Ardagh, Philip. Avaruus. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992289
Daynes, Katie. Millainen on avaruus? https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348013
Cowan, Laura. Kuukirja. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2412653
Kunnas, Mauri. Pieni avaruuskirja. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2373450
Winters, Pierre & Senden, Margot. Tähdet ja planeetat. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983903
Seuraavat kirjat on tarkoitettu hieman vanhemmille, mutta niissäkin on hienoa kuvitusta, joka...
Hei
Tarkistin asian Melindasta, joka sisältää mm. Suomen Kansallisbibliografian. Sen mukaan on vielä sellainen kirja kuin Annie North Bedford: Maija Poppasen metka päivä.
Laitan tähän mukaan Kyyti-kirjastojen saatavuustiedot, kun kerran siltä alueelta vastaan:
maija poppasen metka | Hakutulokset | Kyyti-Finna
Merikissa (Anarhichas lupus) on suomeksi myös kissakala. Sillä on siis kaksi suomenkielistä nimeä. Kummankaan nimen etymologiasta en kuitenkaan löytänyt tietoa, joten suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta.Kotimaisten kielten keskus: Kysy sanojen alkuperästä https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
En löytänyt nettihaulla tietoa Pekka Waltarin kuolemasta. Luultavasti tapahtumaa ei ole uutisoitu näyttävästi. Kuolinilmoitus löytyy varmaan sen paikkakunnan sanomalehdestä, jolla Waltari vaikutti.Voi myös olla, että kuolinilmoitusta ei ole vielä julkaistu, jos tapahtuma on hyvin tuore.
Muumimaailmalla on nettisivut osoitteessa:
http://www.muumimaailma.fi
Nämä sivut ovat myös englanniksi.
Aukioloinfoa löysin sivuilta seuraavasti:
MUUMIMAAILMAN KESÄ 1999
Muumimaailma on avoinna joka päivä 12.6.-15.8.1999
Muumien Kotisaari 10-19
Yllätysten talo 10-20
Muumimyymälä 10-20
Seikkailusaari 12-19
Koska yleisten kirjastojen kokoelmista ei juuri löydy aiheesta kirjallisuutta, teidän kannattaa ottaa yhteyttä seuraaviin erikoiskirjastoihin:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto,
http://www.finlit.fi/kirjasto/
Museoviraston kirjasto
http://www.nba.fi/
Helsingin pääkirjastossa, Itä-Pasilassa Rautatieläisenkatu 8, on mikrofilmattuna Uusi Suomi vuodesta 1919 alkaen. Mikrofilmiltä on mahdollisuus kopioida kyseinen artikkeli. Itsepalvelukopiot maksavat 5mk/kpl.
Yksittäisistä lukioista, oppikouluista tai yhteiskouluista on kirjoitettu runsaasti historiikkeja, mutta kokonaistilastoa tai selvitystä vanhimmista lukioista ei löytynyt. Wikipediasta löytyy luettelo Suomen lukioista, ja sen kautta pääsee tietoon monen lukion perustamisvuodesta, mutta kaikista ei tätä tietoa löydy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_lukioista
Laulun sanat löytyvät mm. täältä:
https://genius.com/Infernal-burning-up-lyrics
Suomennoksen saat syöttämällä linkin tähän osoitteeseen:
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=en&tl=fi&op=translate
Netistä löytyvässä Terveyskirjastossa (terveyskirjasto.fi) kerrotaan että esim. matkaripulin oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Nuo ovat siis matkaripulin - ja ehkä muunkinlaisten ripulien - tyypillisiä oireita. Lievän ripulin hoidoksi riittävät lepo ja runsas nesteiden nauttiminen.
Helmet-kirjastossa on aiheeseen liittyvää tietokirjallisuutta, toivottavasti oheisen linkin kautta löytyvistä teoksista on hyötyä aihetta koskevassa tiedonhaussa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sripuli__Ff%3Afacetmediatyp…
Kysymykseen vaikeudesta pidättää löysää ulostetta emme osanneet maallikkoina itse vastata. Ehkä vastauksia myös tuohon kysymykseen löytyy tarjoamastamme...
Dacia 1310 on romaniassa valmistettu auto ja sitä on myyty useimmissa Euroopan maissa (Austria, Belgium, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Great Britain, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland.) https://carsalesbase.com/europe-dacia/
Suomessa autoa on myyty nimellä Renault 12 Dacia. Mallia myytiin vuosina 1972 -1979 toistatuhatta kappaletta. autotoday
Mallista kertoo mm. autowiki.fi
Tuttu puutarhaneuvos ainakin vinkkasi tätä Ylen artikkelia vuodelta 2020, josta löytyy myös tuttuja puutarhakukkia, kuten daalia (yksinkertainen), krookus, kehäkukka, lobelia, petunia, esikko, samettikukka (yksinkertainen) ja niin edelleen: Tee pörriäisille paratiisi: Tässä 8+101 pölyttäjäkasvia, joista on iloa myös ihmiselle | Luonto | YleAiheesta löytyy myös muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja: Seppo Närhi: Luontoa kotipihaan (2025) Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit (2008)Antti Koli: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (2022)Emma Hardy: The urban wildlife gardener : how to attract bees, birds, butterflies, and more (2020)Rhonda Fleming Hayes: Pollinator friendly gardening...
Haminan kirjastossa tai muissa Kyyti-kirjastoissa kirjaa ei näytä verkkokirjaston (http://www.kyyti.fi/libdbsearch/) perusteella ainakaan vielä olevan. Kirjasta voi tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen joko Internetin kautta osoittessa http://www.kyyti.fi/node/234 tai paikan päällä kirjastossa. Joissakin muissa Suomen kirjastoissa kirjaa on, joten on myös mahdollista tehdä siitä kaukolainapyyntö oman kirjaston kautta, joko netissä http://www.kyyti.fi/node/234 tai kirjaston tiskillä. Kaukolainaus on maksullista.
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (...
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun...
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
