Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Helmet-kirjastojen alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helmet-kirjastokortti ei siis käy Keravalla, joka kuuluu Kirkes-kirjastojen alueelle. Keravan (sekä Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan) kirjastoa käyttääksesi tarvitset Kirkes-kirjastokortin.
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjakokoelmat vaihtelevat toimipisteittäin, joten yhtenäistä listaa saatavilla olevista äänitteistä ei ole. Voit kuitenkin
tutustua tarjontaamme Plussa-tietokannasta (www.hel.lib.fi) tekemällä seuraavan haun: Laita asiasanaksi kaunokirjallisuus, valitse näytä kohtaan "vain
äänitteet" ja kieleksi suomi. Näin saat 600 viitettä äänikirjoista, joiden sijoituksen eri kirjastoihin voit tarkistaa samasta paikasta kohdasta "saatavuus".
Suomeksi teoksia ei löydy kovinkaan monta. Jo lukemasi teoksen Johan von Bondsdorff, Pohjois-Irlanti lisäksi pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä löytyvät mm. seuraavat suomenkieliset Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset:
Kriisikattilat ja uskonnot maailmanpolitiikassa / [toimittanut Päivi Heino, Harri Westermarck]
Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, 2001 sekä Nortamo, Simopekka; Leppymättömät Otava, 1991.(Pohjois-irlanti molemmissa vain yksi käsiteltävä alue)
Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset saat esille HelMetistä, kun valitset sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon sanat: pohjois-irlanti and not kaunokirjallisuus. Valitse aineisto-pudotusvalikosta vaihtoehto kirjat ja hae.
Seuraavassa teoksessa...
Ulkoasiainministeriön ylläpitämän Eurooppatiedotuksen kotisivuilta löytyy tietoja Euroopan unionin jäsenmaista vuosittain ja unioniin liittymisvuosista
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92654#.URC…
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Tämän kuubalaisen laulun kohdalla on niin paljon valinnanvaraa, että kun kysyjä ei ole täsmentänyt esimerkiksi esityskieltä, joudun tarjoamaan aika monia vaihtoehtoja. Ehdotukset ovat kokoelmissa, joita pitäisi olla suhteellisen helppo saada mm. Mikkelin kirjastosta.
Suomenkielisin sanoin pitäisi löytyä nuotit mm, seuraavista kokoelmista (useita muitakin on).
* Suuri komppikirja : laula ja säestä (Fkustannus 2013) * Suuri toivelaulukirja 5 (F-kustannus, useita painoksia) * Suomalaisten lempilauluja (WSOY 1993) * Keinu kanssani (Fazer 1987) * Kuuban rytmi (Love Kustannus 1978)
Espanjankielisin sanoin laulu löytyy kymmenistä latinalaisen Amerikan musiikkia esittelevistä kokoelmista, melkein on vaikeampaa löytää kokoelmaa, jossa se...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt juuri muuta tietoa Barentsin meren legendoista tai taruista kuin että purjehtijat ovat kutsuneet merta 'paholaisen tanssilattiaksi' vaikeiden purjehdusolosuhteiden vuoksi. Kahlasimme suomen- ja englanninkielistä aineistoa, sekä internetlähteitä. Todennäköisesti venäjäksi tai norjaksi aiheesta varmastikin voisi löytyä paremmin tietoa.
Lähteet:
http://www.thejournal.co.uk/news/north-east-news/warming-to-cap-art-4559364
Kyllä vaan: Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla järjestetään Asianajajapäivystyksiä syyskuusta joulukuuhun kerran kuussa aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 17-19. Tarkemmat tiedot löytyvät Keski-verkkokirjaston tapahtumista: https://keski.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=100373b5-cb5d-4901-8973-d3bdaa26c5aa sekä Facebookista: https://www.facebook.com/events/302373642841409. Päivystykset ovat hyvin suosittuja ja voi olla, että kaikkia asiakkaita ei pystytä ottamaan vastaan päivystysajan puitteissa.
Norjassa kaikki tiemaksun perintäpisteet ovat automaattisia. Maksut rekisteröidään ja peritään kaikilta tienkäyttäjiltä jälkikäteen auton päästöluokan mukaisina. Ulkomainen autoilija voi solmia tienkäyttösopimuksen etukäteen ja saada postitse ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle kiinnitettävän tunnisteen. Toinen vaihtoehto on rekisteröidä ajoneuvo Epass24-sovelluksessa, jolloin erillistä tunnistetta ei tarvita.Foreign vehicles | AutoPASS
Pernosta löytyy monia erilaisia taloja: matalia kerrostaloja, omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja.Esimerkiksi Pernon huollon sivuilta löytyy pari ilmakuvaa alueelta http://www.pernonhuolto.fi/ymparisto.htmLisäksi alueeseen voi tutustua tarkemmin satelliittikarttojen avulla.
Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
Kirjoittamalla Helmet-haun, osoitteessa http://www.helmet.fi , Tarkenna hakua -linkin hakukenttään Turun saaristo, saat hakutulokseksi karttojen lisäksi pari kirjaa. Fillariopas - Turun saaristo -kirjassa on karttoja ja reittiselostuksia Turun saaristosta. Hakuviitteitä tarkastellessasi löydät sisällönkuvailua sijaintipaikkojen alapuolelta.
Ainakin seuraavilla internet-sivuilla näyttäisi olevan tiikerien kannan muutoksesta tai ylipäätään kannan koosta kertovia kaavioita:
http://wwf.panda.org/what_we_do/endangered_species/tigers/about_tigers/…
http://www.globaltiger.org/population.htm
http://21stcenturytiger.org/index.php?pg=facts
http://www.naturesafariindia.com/tiger-population-in-india/
Myös Wikipedian englanninkielisellä sivulla http://en.wikipedia.org/wiki/Tiger on paljon tietoa tiikeristä ja lisäksi mahdollisesti hyödyllisiä linkkejä.
Mersuista löytyy kyllä kirjallisuutta. Esim. korjausoppaita, 2 englanninkielistä historia- ja kuvateosta sekä 2 romaania.
Tässä muutamia esimerkkejä:
korjausoppaista:
Rendle, Steve: Mercedes-Benz 190, 190E & 190D 1983-1993 bensiini- ja dieselmallit : korjausopas. Helsinki : Alfamer, [2004].
Legg, A. K.: Mercedes-Benz C180, C200, C220, C230 & C250 1993-2000 bensiini- ja dieselmallit : korjausopas. Helsinki : Alfamer, [2001].
historia- ja kuvateokset:
Laban, Brian: Classic Merzedes Benz. New York : Artabras, 1994.
David Sparrow & William Stobbs: Mercedes-Benz legends. London : Osprey Automotive, 1997.
romaanit:
Tossavainen, Jouni: Euroopan omistajat. Helsinki : Like, 2004.
Kiiski, Timo: Kiertotähti : erään mersun tarina....
Olisiko kyseessä kirja Helsingfors: från Kalevala till snowcrash, tekijänä Anneli Jordahl ja painopaikka Tukholma, Dagens Nyheter 1999
Kirja löytyy hyllystä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastoista, kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Kysyin kirjoja valtakunnallisella kirjastoammattilaisten sähköpostilistalla. Ensimmäisen kirjan osalta ehdotettiin Fulvio Testan kuvakirjaa "Siellä missä jäätelö kasvaa". Kirjassa muisteltiin esiintyneen sokeritoppavuoret. Kirjassa esiintyy myös muun muassa on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=10BA9069-B4C…
Kirjaa ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista, mutta se löytyy useasta maakuntakirjastosta, kuten Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen kaupunginkirjastoista.
Monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Kaukolainapyynnön voit tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Helsingin_kaupunginkir…
Toista kirjaa ei valitettavasti tunnistettu.
Eri kirjastojen tietokannoista ei sanalla ruokailijatyypit tai ruokailijat löytynyt yhtään viitettä. Lehtitietokanta Aleksista löytyi kolme viitettä, joista voisi olla sinulle hyötyä. Hallinto-lehdessä (vuosi 1991, n:o 4) on artikkeli nimeltä Kestävä kehitys ja ravitsemus: suomalaiset ruokailijatyypit. Kotitalous-lehdessä on kaksi artikkelia: Kotiruoka on yhä arvossaan: tutkimustietoa suomalaisista ruuanlaittajina ja ruokailijoina (1995, n:o 5-6) ja Ruokailijoiden roolit ja odotukset (1992, n:o 10).
Löysin tällaisen vähän epävirallisemman lähteen: https://hiki.pedia.ws/wiki/Kauppasaksavainolainen. Mitä luultavimmin on ovelta ovelle-kauppias.
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehe… Löysin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta virallisempaa tietoa asiasta. Luultavasti sana on muunnos, koska se löytyi vain hikipediasta.
