Näillä tiedoilla en voi tarkistaa, onko korttisi vielä voimassa. Jos korttia ei ole käytetty lainkaan 90-luvun jälkeen, se kyllä tarkoittaa sitä, ettei tietojasi ole enää rekisterissä. Joka tapauksessa sinun kannattaa käydä jossakin Helmet-kirjaston toimipisteistä, varata mukaasi voimassa oleva henkilötodistus ja pyytää itsellesi uusi kirjastokortti. Saat kortin saman tien. Voit myös täyttää valmiiksi alla olevasta linkistä löytyvän lomakkeen "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Tervetuloa kirjaston asiakkaaksi!
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville...
Paljon apua ei kirjastojen kokoelmistakaan löytynyt. Tytti Luukon kirjassa Vanhoja tansseja ja vuosisadan vaihteen tansseja: tanssittavaksi akateemisissa tilaisuuksissa, lukioiden vanhojen päivien tanssiaisissa, koulujen juhlissa (Helsingin poliisisoittokunta, 1998) kerrotaan, että "fireman's dance on Amerikan alkuaikojen suosikkitanssi, joka oletettavasti esitti tähtiosaa amerikkalaisten palomiesten tanssiaisissa". Kirjaan kuuluu myös äänite, jossa kerrotaan äänitteellä olevan 1900-luvun alun suosikkitansseja.
Kirjan ja cd-levyn saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVanhoja%20tansseja%20ja%20vuosisadan%20vaihteen%20tansseja__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivulla kerrotaan:Uspenskin katedraali vihittiin käyttöön 25. lokakuuta 1868. Keisari Aleksanteri II:n toiveesta kirkko pyhitettiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen – uspenien – muistolle.Lähteet:https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/https://www.hos.fi/ajankohtaista/kirkkovuosi-seurakunnassamme/jumalansynnyttajan-kuolonuneen-nukkuminen-uspenie/
Varpaat ovat kuin joriinin juuret on jossain vaiheessa ollut melko yleinen sanonta. Koska täällä kirjaston puolella ei mieleemme muistunut teosta, jossa kyseistä vertausta käytettäisiin, otin yhteyttä Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle.
Laitoksen amanuenssi Lasse Koskela joka kuulemma on "lehtosensa lukenut" ei muistanut joriinin eli dahlian juurten näköisiä varpaita hänkään, mutta piti Lehtosen Putkinotkoa "luontevana oletuksena" sillä sieltä löytyy paljon viittauksia kasveihin, etenkin lääkekasveihin. Kiantokin olisi ihan mahdollinen, mutta Jotunin kielessä tällainen ilmaisu kuulostaa vieraalta - "saattaisi se tietenkin jossain repliikissä olla Jotunillakin".
Valitettavasti et siis saa tähän hätään kysymykseesi...
Kyseisestä Sapfon runosta on ainakin kaksi suomennosta. Pentti Saarikosken suomennos sisältyy teokseen Iltatähti, häälaulu (1969, s. 98). Aapo Junkolan suomennos on luettavissa teoksesta Sapfon runoja (1966, s. 101).
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Etsitty kirja voisi olla C. C. Bergiusin Medaljonki (Weilin + Göös, 1974).
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c4174e05-be03-465…
Kirjan saatavuus HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CRb1161366%7CSbergius+medalj…
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);...
Suositus on, että matkailijat välttäisivät kaikkien sian- tai villisian lihaa sisältävien lihatuotteiden yksityistä tuliais- ja matkaevästuontia maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Useissa Suomen naapurimaissa ja monissa Euroopan maissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on sioissa ja/tai villisioissa mm. Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Georgiassa ja Kiinassa sekä EU:n alueella mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa ja Italian Sardiniassa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa. Tauti leviää raakojen ja riittämättömästi kuumennettujen lihatuotteiden ja viruksella saastuneiden tavaroiden välityksellä. Afrikkalainen...
Finnairin sivuilla kerrotaan, että reitti Helsingistä Frankfurtiin on 1538 km pitkä.
http://www.finnair.fi/web/finnair/scripts/template_2level_white.jsp?BV_…
Kyseistä teosta löytyy mm. Helsingin Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta, jossa se on ainoastaan lukusalikäytössä eli sitä ei voi lainata kotiin.
Samalta tekijältä on ilmestynyt pari vuotta myöhemmin laajempi tutkimus samasta aiheesta (Vasara, Erkki, Suomen ratsastusurheilun historia, Suomen ratsastajainliitto, 1987)ja se löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot sekä tästä että jäljempänä olevista teoksista löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Lisää kirjallisuutta aiheesta:
Jalkanen, Lauri, Vuosisata ratsain, 1986
Peltomäki, Martti, Ratsastuksen ilot ja itkut, 1995
Helsinki International Horse Show : muistoja vuosien varrelta = minnen & höjdpunkter = memories & highlights, 2004
Leppänen, Mirja,...
Vastaus löytyy teoksesta Koiran etikettiopas: koulutusmenetelmiä ja käyttäytymissääntöjä
(Königswinter : H. F. Ullmann, 2008)
Siellä sanotaan näin:
”Käytännössä ei ole mitään syytä kuljettaa koiraa aina vasemmalla puolella. Tämä käytäntö sai alkunsa metsästäjiltä. Koska he kantoivat asettaan oikealla käsivarrella, koiraa pidettiin turvallisuuden vuoksi vasemmalla puolella. Kouluttajat ovat jatkaneet tätä tapaa pääasiassa siksi, että on käytännöllistä, kun kaikki oppilaat ovat asettuneet samalla tavalla. Tavan takana ei ole mitään sen kummempaa. Käytännössä on aivan sama, kulkeeko koira oikealla vai vasemmalla.” (s. 131-132)
Tuomaan päivään liitetyistä symboleista on tähän päivään säilynyt ainoastaan Tuomaanristi, eli lastukoristeinen risti. Valitettavasti en löytänyt mistään etsimistäni lähteistä tietoa vanhoista Tuomaan päivään liitetyistä aurinkosymboleista. Etsin tietoa verkosta hauilla "Tuomaan päivä aurinkosymbolit", "Tuomaan päivä aurinko symbolit" ja "Tuomas aurinko symbolit". Lisäksi kokeilin hakua "talvipäivänseisaus aurinko symbolit" Hain tuloksetta tietoa myös kirjoista Symbolit & merkit : [alkuperä ja merkitys] sekä Hans Biederman ja Pentti Lempiäinen: Suuri symbolikirja
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Almanakkaan Antti otettiin vuonna 1862 marraskuun 30. päivän kohdalle. Päivä on ollut 300-luvulta lähtien apostoli Andreaksen muistopäivä. Antti - Kotimaisten kielten keskus
En löytänyt Sibylle Tafelin Für eine Nacht... und immer? (2015) elokuvasta englanniksi tekstitettyä tai puhuttua versiota. Vaikuttaisi siis, että se on saatavilla vain alkuperäiskielellä eli saksaksi.
Löytyi: Mäkinen Päivi, Näyttöpäätteiden sähkö- ja magneettikentät sekä niiden terveysvaikutukset. (Tutkimusraportteja / Imatran voima, 1993, 9).
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lisäksi artikkeleita aiheesta, mm.
Kokko, Liisa Näytöstä ei terveyshaittoja, Uudistuva konttori 1998 1,
Pääkkönen, Rauno, Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa? asiasanoina mm. päätetyö, terveysvaikutukset
Suomen lääkärilehti 1997 5,
Tuisku, Tero, Pitäisikö tietokonenäyttöä vastaan suojautua,päätetyö: säteilyannokset, Allergia 1994 1,
Kannattaa myös tutustua kirjastossa Ebsco-tietokantaan, jossa luettavana englanninkielisiä artikkeleita ja artikkelitiivistelmiä.
