Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Oletan sinun etsivän kirjallisuutta lähinnä liiketaloudelliselta kannalta. Haku asiasanalla kumppannuus tuottaa Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&374320353&default&defa… viitelistan josta sopivin teos aiheeseesi näyttäisi olevan jo löytämäsi kirja. Myös Satu Kiiskisen teos Prosessien johtaminen ja ulkoistaminen (WSOY, 2002) käsittelee kumppanuutta liiketaloudellisena käsitteenä.
Hakutulos sisältää myös muita viitteitä joiden sopivuus aiheesi selviää osittain kirjojen tarkempiin tietoihin sisältyvistä asiasanoista. Voisit käyttää haussasi asiasanana termiä kumppanuus. Myös termeillä verkostoituminen ja yritykset sekä yhteistyö ja yritykset löytyy mahdollisesti...
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/ .
Visuaalinen kartta kirjastojen tilastoista näyttää esimerkiksi lainausluvut suhteutettuna asukaslukuun: https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokonaislainau…
Aluehallintoviraston sivuilla lisätietoa kirjastoista vuodelta 2018. https://www.avi.fi/web/avi/kirjastotilastot . Kirjastoissa järjestetään runsaasti tapahtumia, joiden kävijämäärät ovat kasvussa. Myös e-aineiston käyttö kasvaa, tosin sen osuus koko aineistosta on edelleen pieni.
Näyttää siltä, ettei "Kuohujen kuninkaasta" ole julkaistu virallista nuotinnosta eikä epävirallisia soittoapuja löydy netistä. Ehkä kappaleen tekijät voivat auttaa.
Soivan Siilin kotisivu: http://www.soivasiili.fi
Eurokolikot.com -verkkosivustolla vuoden 1892 pennin kolikon hinnaksi on arvioitu 3,50€. Metallirahojen tapaan täysin käyttämättömässä kunnossa oleva yksilö on selvästi arvokkaampi.
https://www.eurokolikot.com/suomen-markat/1-penni
http://www.kokoelmat.fi/rahat/suomen-kolikot-markka/1-penni.html
Kansalliskirjaston tietokannasta ei löydy tietoa Sakari (Zacharias) Topeliuksen Tuhkimo-satunäytelmän mahdollisesta sävelletystä versiosta. Sen sijaan kirjailijan toinen satunäytelmä, Prinsessa Ruusunen toteutettiin Selim Palmgrenin säveltämänä musiikkinäytelmänä v. 1904 paikkeilla. Sävellyksen teosluettelonumero on SP308.
Topeliuksen ohella myös kirjailija Larin-Kyösti muokkasi Tuhkimo-kansansadusta satunäytelmän. Sen sävelsi Erkki Melartin vuonna 1903 (opus 22). Teosta luonnehditaan näytelmämusiikiksi orkesterille sekä mieskuorolle.
Armas Järnefeltin teosluettelossa puolestaan on mainittu kaksi sävellystä Topeliuksen Miranda-sadun teksteihin (1901): Najadens sång sekä Nymf och trolldans.
Lähteitä:
Selim Palmgrenin...
Wolfgang Borchertin novelli Leipä sisältyy teokseen Ovien ulkopuolella (Draussen vor de Tüt, 1951). Teoksen novellit ja näytelmät - siis myös novellin Leipä - on suomentanut Toini Havu.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3614153?sid=4903821975https://www.finna.fi/Record/helmet.1171618?sid=4903818696
Kuopion kaupunginkirjaston Riimi -kokoelmatietokannan pikahaku löytyy osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll Valitsemalla alasvetovalikosta Sarjan päänimeke ja kirjoittamalla hakuriville dragonlance löytyy 22 teosta. Kolme teosta lisää löytyy valitsemalla alasvetovalikosta Nimeke ja kirjoittamalla hakuriville dragonlance. Löytyneet teokset ovat
Niles, Douglas: Villihaltiat : ikivillien tarina
Rabe, Jean: Kuilu avautuu
Rabe, Jean: Lohikäärmeiden aika
Rabe, Jean: Myrsky nousee
Roberts, John Maddox: Murha Tarsiksessa
Roberts, John Maddox: Murha Tarsiksessa
Weis, Margaret: Dragons of Autumn Twilight
Weis, Margaret: Dragons of spring dawning
Weis, Margaret: Dragons...
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Frank-monihaun kautta löytää paljon uutta aineistoa, jota voi koittaa tilata kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Frankin löydät osoitteesta, http://monihaku.kirjastot.fi/.
Valitse ammattikorkeakoulut. Hakuesimerkkejä: a)laita asiasanaksi ulkoiluvaatteet b)laita nimekkeeksi vaatteet ja asiasanaksi materiaalit. Kokeile myös muita tapoja.
Frank-monuhaun kautta löytyy esim. seuraavat kaksi teosta:
Lindfors, Eila, Tekstiilituotteen teknologiset ominaisuudet : tekstiilituotteen käyttö- ja hoito-ominaisuuksien tarkastelu kuluttajan näkökulmasta.
Joensuu : Joensuun yliopisto, 2002. (Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, ISSN 0781-0334 ; n:o 77).
ISBN: 952-458-167-1 (nid.)
Jälkiä : kohti urheilu- ja vapaa-ajan vaatetuksen uusia...
Rami Renko on julkaissut vuonna 1997 CD-levyn "Linda-Lindaa...", levyn tiedot Fono.fi-palvelussa: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?ID=5963ac0c-ec32-47a5-bc2e-5c1ad52f3…
Levy löytyy ainakin Loisto-kirjastoihin kuuluvan Alastaron kirjaston kokoelmista: http://loisto.kirjas.to/teos.asp?teosid=0100B731-0006-11D2-B24C-00104B5…
Voit pyytää oman lähikirjastosi henkilökuntaa tilaamaan levyn kaukolainaksi Alastarosta. Kaukolainat ovat useimmiten maksullisia.
Olemme Kotkan kanssa yhteisessä kirjastojärjestelmässä ja Kymenlaakson kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten voit käydä tekemässä varauksen kirjasta itsellesi parhaiten sopivassa kirjastossa ja pyydät että Kotka toimittaa kirjan sinne. Varausmaksu on yksi euro.
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-...
