Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930).
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
https://finna.fi/Record/vanamo.8188?sid=2908170562
Varausta ei voi lukita, jos kyseistä teosta on jossakin kirjastossa hyllyssä tai jos varaus on jo matkalla noutokirjastoon. Myöskään odottavaa varausta ei voi lukita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Tyrgils Knutssons statyn invigdes den 4.10.1908. Det finns dåligt om information på svenska både om själva invigningen och om statyn. Från Brages urklippsverk går det möjligen att få pressklipp rörande invigningen. Brage har dock systematiskt samlat pressklipp först från år 1910. E-post adressen är pressarkivet@bragehelsingfors.fi
I Helsingors stadsbibliotek finns Hufvudstadsbladet på mikrofilm, går att fjärrlåna som kopia eller själva rullen. Information om första gipsutkastet och striden finns i boken Vallgren: Abc bok med bilder. Går att fjärrlåna.
Knappt om information om statyn finns i Gardberg: Wiborg. På finska finns
berättat om statyn i böckerna Viipurin kaupungin historia del IV och i Hämäläinen: Lyhyt matka Viipuriin. Alla...
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä elokuvaa mutta se on saatavissa useista muista kirjastoista Suomessa (esim. Oulu, Rovaniemi). Voit halutessasi tulla kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön, niin tilamme filmin sinulle. Elokuvan musiikista on olemassa soundtrack, mutta tätä en paikallistanut yhdestäkään Suomen kirjastosta.
Celia - Näkövammaisten kirjaston palvelut on tarkoitettu näkövammaisille ja muille lukemisesteisille. Celian kokoelmissa on kaunokirjallisuutta ja yleistä tietokirjallisuutta äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Lapsille on lisäksi koskettelukirjoja ja luetaan yhdessä -kirjoja.
Celian asiakkaaksi voi ilmoittautua soittamalla ti-to klo 12-15 numeroon (09)22952210. Asiakkuus edellyttää terveydenhuollon asiantuntijan (esim. lääkäri, kotisairaanhoitaja) lausuntoa lukemisesteestä. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvita, jos henkilö on Näkövammaisten Keskusliiton alueyhdistyksen jäsen. Heikentyneen näkökyvyn lisäksi lukemisesteitä voivat olla esim. afasia, kehitysvamma, ms-tauti, reuma tai lukivaikeus.
Ilmoittautumisen yhteydessä...
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Myöhästymismaksu on 20 senttiä kirjalta vuorokaudessa. Jos kirjat palautetaan seitsemän vuorokautta myöhässä, kertyy niistä myöhästymismaksuja siis yhteensä 2,80 €.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Lauri Viidan runoa Alfhild ei käytössämme olevien lähteiden mukaan ole käännetty ruotsiksi. Viidan teoksista vain romaani Moreeni on ruotsinnettu, ei yhtään runokokoelmaa. Myöskään ruotsinkielisistä runoantologioista ei kysymääsi runoa löytynyt.
Onpa laaja kysymys! Mitä tarkoitetaan "putsaamisella" ja mitä "lähes kaikella"? Ei varmaankaan ole mielekästä ajatella, että pesisit vaikkapa hiuksesi, vaatteesi, paistinpannusi ja autosi samalla aineella. Mutta jos nyt rajataan putsattavien kohteiden kirjoa hieman, niin esimerkiksi kodin siivous- ja puhdistustöistä selviää varsin suppealla ainevalikoimalla. Hyviä vinkkejä tähän löytyy Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/siivous/siivousaineiden-valinta-ja-kaytto/
https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/siivous/
Onnistuin löytämään Finna-hakupalvelusta yhden venäjänkielisen Suomen kartaston, joka on julkiastu vuonna 1901. Kyseinen kartta löytyy nimellä Atlas" kart" k" Voennomu obozrěnìû Finlândskago voennago okruga (Атласъ картъ къ Военному обозрѣнію Финляндскаго военнаго округа). Kyseistä karttaa säilytetään Kansalliskirjastossa.
Suomen kirjastojen kokoelmissa on suuri määrä vanhoja karttoja sekä kartastoja. Osa historiallisista kartoista on myös digitoitu. Suomen eri kirjastoissa säilytettäviä karttoja on helpointa etsiä Finna-hakupalvelun avulla. Voit etsiä kartastoja Finnassa esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi ja kartastot. Haun tehtyäsi näet hakutulosten vasemmalla puolella erilaisia rajaustyökaluja, joilla on mahdollista tarkentaa...
Tarkemmat tiedot kelikameroista löytyvät sivulta https://www.kelikamerat.info/
”Kelikameroiden kuvat päivittyvät automaattisesti noin 30-60 min. välein. Huomaathan että joskus joidenkin kelikameroiden kuva ei päivity teknisistä tai muista ominaisuuksista johtuen. Voit tarkastella kelikameroiden kuvia noin vuorokauden ajalta taaksepäin.”
Sivuston kartalla näkyvät myös Lahdessa sijaitsevien kelikameroiden paikat.
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me/Lahti
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi lainojen uusiminen ei onnistu Helmetissä jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi, ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
Listaa ei oikein löydy Wikipedian listan lisäksi, https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_European_television_stations. Makupalat-hakemistosta löytyy jonkin verran tv-kanavia https://www.makupalat.fi/fi/k/1349/hae?category=114322&sort=title&order…
Tietoa ydinainesanalyysistä suomenkielisenä löytyy seuraavista julkaisuista:
Akateeminen opetussuunnitelmatyö / Asko Karjalainen (toim.)
Oulu : Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö, 2003.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf
Karjalainen, A. & Jaakkola, E. : Ydinainesanalyysi
Opetusmoniste: Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto 1999.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/materiaalit/ydinainesanalyysi.html
Monet kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjoja, jos tarvitsevat niitä kokoelmiensa täydennykseksi. Loimaan kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten kannattaa kysyä asiaa suoraan kirjastosta:
kirjasto@loimaa.fi tai puh. 02-761 1412 tai käymällä kirjastossa:
http://www.loimaa.fi/kirjastopalvelut
Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
