"Nauhalle luettuja" eli äänikirjoja on useimmissa, ellei peräti kaikissa, kirjastoissa. Valikoima vaihtelee toimipisteittäin, ja kannattaakin käyttää hyväkseen mahdollisuutta tilata aineistoa eri kirjastoista, ellei oman toimipisteen valikoima tunnu tarpeeksi kattavalta.
Muutamia äänikirjoja on myös CD-levyinä, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa äänikirjoista on saatavana vain kasetteina.
Äänikirjoja on saatavana eri kielisinä, suurin valikoima on tietysti suomen- ja ruotsinkielisissä, mutta muunkin kielisiä on.
Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjoista Kirjastopalveluiden oppaasta, http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h28/q86.htm
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo ”Anni kirjoittaa äidille”. Runo on julkaistu vuoden 1916 Joulupukki-lehdessä. Siitä ei valitettavasti löydy viitetietoja, olisiko runo julkaistu jo aikaisemminkin jossain kokoelmassa.
Joulupukki-lehden kyseinen vuosikerta näyttäisi löytyvän ainoastaan Suomen Kansalliskirjastosta. Runo on lehdessä aivan täsmälleen samassa muodossa kuin netistä löytyvässä blogissa, johon on linkki alla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://onnitteluruno.blogspot.fi/2011/05/anni-kirjoittaa-aidille.html
Kaikkien tuntemieni konstien kokeilemisen jälkeen on pakko todeta, että tällaista laulua ei vaan tunnu löytyvän. Ei Riinalla, ei äidillä, ei isällä. Asiaa on yritetty selvittää sosiaalisessa mediassa aiemminkin, yhtä huonolla menestyksellä. Jotkut ovat muistaneet kertosäkeen muodossa "kiltti isä, jätä äiti rauhaan", mutta silläkään ei ole tullut osumia.
Yksi mahdollinen selitys on, että kysyjän muistama kertosäe ei mitenkään näy laulun nimessä tai alkusanoissa, jotka tavallisimmin ovat hakujen kohteena. Kansallisdiskografiamme ei tällaisia hakusanoja tunnistanut, mutta ei sieltä kertosäkeillä yleensä löydäkään, vaikka usein alkusanoilla, varsinkin nuottina julkaistut.
Valitettavasti joudumme siis tässä vaiheessa toteamaan, että löytymättä...
Helsingin Kaupunginkirjastossa on toistaiseksi hyvin pieni kokoelma äänikirjoja cd-levyillä. Näistä saatte listauksen osoitteessa http://www.helmet.fi kohdassa Sanahaku kirjoittamalla hakusanaksi "äänikirjat" ja valisemalla kohdassa Aineisto "Cd-levyt". Huomattavasti useampia kirjoja on luettu c-kaseteille, joita voi kuunnella tavallisella kasettimagnetofonilla.
Listauksen näistä saatte muuten samalla tavalla kuin yllä mutta valitsemalla kohdassa Aineisto "C-kasetit".
Myös Näkövammaisten kirjasto Celia palvelee näkövammaisia ympäri Suomen. P. 09 - 2295 2210.
Mahtaisiko kyseessä olla Bernard Lentericin Peluri? Se on kyllä ilmestynyt vuonna 1980. Se on jännityskirja ja kertoo kahdesta taiturimaisesta pelaajahuipusta.
Varsinaisia aikuisille tarkoitettuja käynnissä olevia esseekirjoituskilpailuja en onnistunut löytämään. Ylipäänsäkin tieto kirjoituskilpailuista on melko hajallaan eli kattavaa listaa ei näytä olevan olemassa. Kuitenkin esim. Netticolosseum –keskustelufoorumilla pyritään pitämään yllä päivitettyä listaa käynnissä olevista kilpailuista. http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f=6
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut (Teemakalenteri/Kirjoituskilpailut yms.)
http://www.katajala.net/jussi/kirjoittaminen/kirjoituskilpailut.php
http://www.uta.fi/~kasawa/tammerkyna/kilpailuja.html
http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Yksi keino on hakea vaikka Googlella esim.hakusanoilla...
Pystyt saamaan kirjoista jonkinlaisen listan seuraavalla tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi:
1) Valitse ”Muut hakutavat” ja hakutavaksi ”Asiasana”.
2) Kirjoita hakukenttään ”ensimmäinen maailmansota” ja ota kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Kaunokirjat”.
3) Paina ”Hae”, niin sinulle pitäisi ilmestyä lista HelMet-kirjastojen kaunokirjoista, jotka käsittelevät jollakin tavalla ensimmäistä maailmansotaa. Mukaan tulevat myös alun perin suomeksi kirjoitetut teokset, mutta niitä ei liene kovin vaikea ohittaa listaa selatessa. Aivan täydellinen listaus ei ole, koska vanhoissa kirjoissa ei ole kunnollisia asiasanoja eikä niitä siksi löydy oikein mitenkään, vaikka ne käsittelisivätkin ensimmäistä maailmansotaa. Tarvittaessa hakutuloksia...
Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
Sekä kirjojen kansikuvia että tekstiä suojaa tekijänoikeus ja niiden julkaisemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti tekijän lupa. Kuvia saa siteerata tieteellisten ja arvostelevien esitysten yhteydessä. Julkaistulla kuvalla tulee kuitenkin olla vahva ja perusteltu sidos kirjoitettuun tekstiin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvostelevat kirjablogikirjoitukset. Tällöin voidaan vedota sitaattioikeuspykälään. Kuvia kirjojen kansista ei voi julkaista ilman lupaa pelkästään viihdekäyttötarkoituksessa. Kun kirjan kannen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, niin ne ovat tekijänoikeuksista vapaita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoja mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.tekijanoikeus.fi/
http://...
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja...
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
Kyseessä voisi olla Tom Clancyn Myrsky nousee (Red storm rising, suom. Reima Uusitalo, 1987).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10576https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Storm_Risinghttps://www.risingshadow.fi/book/2183-myrsky-nouseeMikäli tämä ei ole oikea kirja, niin jatkan etsimistä.
Raili Mikkasesta löydät tietoja kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Sen on toimittanut Ismo
Loivamaa v. 2001 ja sen löydät kirjastossa luokasta 86.11.
Internetistä löydät tietoja hänestä Suomen Nuorisokirjailijoiden matrikkelista, osoite on
www.nuorisokirjailijat.fi
(Sinne pääsee myös Lastenkirjaston linkkien kautta.)
Sieltä saat mm. hänen koti- ja sähköpostiosoitteensa.
Tietoa kansallispuvuista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja kuvina, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, kirjasarja Svensk-Finlands bygdedräkter sekä Harrold, Robert: Folk costumes of the world. Mainittujen kirjojen lisäksi on myös muita kirjoja, joista tietoa löytyy. Kannattaa varmaan käydä kirjastossa tutkimassa aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen käsityömuseon yhteydessä toimii Suomen kansallispukukeskus, jossa on kansallispukujen tietopalvelu ja neuvontaa. Keskuksen puhelinnumero on (014)626842 ja kotisivun osoite www.kansallispukukeskus.fi.
Hilpeys & ennakkoluulo on romanttinen musikaalielokuva, joka perustuu Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaaniin. Kyse ei siis ole Jane Austenin kirjan väärästä suomennoksesta vaan kokonaan itsenäisestä teoksesta. Englanniksi elokuvan nimi on Bride & Prejudice, joten myös alkuperäisessä nimessä on käännösleikki.
Elokuva on vuodelta 2004, sen on ohjannut Gurinder Chadha, ja pääosassa on vuoden 1994 Miss Maailma Aishwarya Rai. Austenin maailma on siirretty Intiaan, Lontooseen ja Kaliforniaan. Elokuva on tehty brittiläis-amerikkalais-intialaisena yhteistyönä Bollywood-tyyliin.
Netissä sitä kuvaillaan "kepeäksi Bollywood-iloitteluksi, jota on piristetty länsimaisin maustein" ja joka tarjoaa katsojalleen "suloisen sokerihumalan".
The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681
Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Kyseessä on Barbro Lindgrenin lastenkirja Anna mun kaikki kestää (1991). Saturomaania jatkoi Ruttu oikein, Korkki nurin (1992). Kirjoissa mm. pieni viikari Hansupoika ja moottoripyörää ajava kumiapina Aaretti.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
