Kysyin asiaa kunnan liikenneinsinööriltä, joka vastasi, että tällaista varsinaista harjoittelualuetta ei kunnassa ole.
Ajoa voi harjoitella yksityisillä mailla tai esim. yritysten isoilla piha-alueilla, kunhan kysyy ensin luvan maanomistajalta tai yritykseltä.
Sinun kannattaa lähettää kysymyksesi jollekin seuraavista alan harrastajien keskustelupalstoista:
http://keskustelu.afterdawn.com/
http://murobbs.plaza.fi/viihde-elektroniikka-kamerat-ja-hifi/
http://www.hifiharrastajat.org/forum/
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Hei!
Converse on valmistajan nimi Converse kuten esim. Adidas. Jos kuitenkin puhutaan canvas-kengistä, niin nämä ovat yleensä kangaskenkiä, joissa voi olla kumipohjat. Voivat olla tennareita tai esim. koripallotossuja.
Kevyttä lukemista vanhuksille voisi esimerkiksi olla romaaneista:
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (2010), joka kertoo vanhan miehen jurnutuksista. Myös sarjan muut osat sopivat mainiosti
Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo, joka on Eila ja Rampe –sarjan ensimmäinen osa.
Hilja Valtosen Vaimoke (1933) tai Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926). Nämä voivat olla osalle jo tuttuja ennestään nuoruudesta.
Vanhuksille voisi lukea myös novelleja, jottei juonta tarvitsisi muistaa ollenkaan kertojen välissä. Esimerkiksi Sinikka Nopolan novellikokoelma Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia (2001)
tai omaelämäkerrallisia novellikirjoja, kuten esim. :
Tove Jansson Kuvanveistäjän tytär (1969)
Hilja Valtonen Omakehu :...
Suomeksi tietoa venäläisistä kansansaduista ei juurikaan löytynyt. Onnimanni-lehdessä (nro 1/1997) on artikkeli nimeltään Aleksandr Afanasjef: Venäläisen satukirjallisuuden klassikko. Tämä Onnimannin numero pitäisi löytyä sekä Tikkurilan että Myyrmäen lastenosastoilta. Afanasjef on koonnut venäläisiä kansansatuja.
Englanniksi olisi olemassa esim. The complete Russian folktale: vol 1. an introduction to Russian folktale, joka löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta. Yleistä tulkintaa sadusta esim. Moilanen, Olavi: Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa:unien, satujen ja tarinoiden tulkinnan opas. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa http://www.libplussa.fi.
Hei,
kyseessä on vuosina 1999-2001 kolmen kauden verran pyörinyt brittikomedia Gimme, gimme, gimme. Suomessa sarjaa esitti Nelonen 2000-luvun alkupuolella.
Pääosissa räävittöminä kämppiksinä olivat Kathy Burke ja James Dreyfus.
Sarjaa ei valitettavasti löydy yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä lienee mahdollista ostaa BBC:n omasta kaupasta tai etsiä antikvariaateista.
Kuulokojeita myyvien yritysten sivulta löytyy jonkin verran tietoa kuulon alememisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Kuulotekniikka-yrityksen sivulla kerrotaan, että ikäkuulossa ensimmäiseksi korvan kuulemista taajuuksista alkaa heiketä korkeiden äänien kuulokyky. Lisäksi mainitaan, että puheessa äänteistä muun muassa konsonantit k, p, s, l, ja t soivat korkeilla taajuuksilla, https://kuulotekniikka.com/tietoa-kuulosta/
Terveyskirjaston artikkeli ikäkuulosta, https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00840
Kuuloliiton tietoa kuulosta, https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/kuulo-ja-kuulovammat/
Kysyin apua Kuurojen liiton kirjastosta. Sieltä vastattiin näin:
Valitettavasti kirjastomme tietopalvelulla ei...
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
Kolmiulotteisista kuvista on olemassa useita kokoelmia, mm. Taikasilmä 1-3, Morris, Maagisia 3-ulotteisia kuvia sekä Holm, Silmä seikkailee. Kirjoissa on myös jonkin verran tekstiä aiheesta. Niitä on olemassa melkein kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä. Tämänhetkisen saatavuustilanteen näet osoitteesta www.libplussa.fi. Voit hakea myös asiasanoilla kolmiulotteisuus, havaitseminen ja stereokuvaus.
Eipä löydy. Joistakin kirjastoista on elokuva lainattavissa DVD-levynä ja sen musiikki cd-levynä, mutta nuottia ei ole kirjastojen kokoelmissa.
Tieto löytyy kirjastojen Frank-monihaun kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/
Ikävä kyllä emme löytäneet yhtään suomennettua teosta Rhianna Pratchettilta. Julkaistuja teoksia etsin suurimmista kirjastoluetteloista ja lehtiartikkeleita Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
Toivottavasti Pratchettin teoksia suomennetaan vielä jossakin vaiheessa.
Antero Holmilan teos Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 on saapunut kokoelmaan ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä se on Jukolan kirjastossa hyllyssäkin. Pisteytyksen puuttuminen ei estä varaamista.
Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Kirjallisuutta aiheesta ei juuri löydy. Tässä muutamia kirjoja:
Kani / Honor Head
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1284421
Kani /toimittaja: Perhemediat ; kuvitus: Maria Riivari
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2025494?lang=fin
Kääpiörotuiset kanit
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983908?lang=fin
Kääpiökanin hoidon ABC
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806143
Fakta om kaniner / Lisette Agerbo Holm
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806143
Tässä aiheesta kaksi sivua:
https://omaelainklinikka.fi/kani-lemmikkina/
https://www.zooplus.fi/tietonurkka/pienelaeimet/erilaisia-pienelaeimiae/kani
Hei! Vantaan alueella ompelukoneiden ja ja saumureiden huoltoa tekevät esim. yritys Suomen Ompelukone, yhteystiedot löytyvät osoitteesta suomenompelukone.fi/vantaa sekä Ompeluilo ompelukoneliike, yhteystiedot löytyvät osoitteesta ompeluilo.fi/vantaa.
Kysymyksesi on sen verran spesifi, että Suomessa saatavilla olevista kirjoista tuskin löytyy vastausta kysymykseesi. Suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan hotelliin esim. sähköpostitse info@haparandastadshotell.se . Hotellin kotisivu löytyy osoitteesta http://www.haparandastadshotell.se/ .
Voit kokeilla myös laajempaa Internet-hakua esim. Googlessa, http://www.google.com . Laita hakukenttään esim. seuraavanlainen hakulauseke: historia "haparanda stadshotell". Näin voit saada esiin kiinnostavia linkkejä.
