Emme ole löytäneet tiedustelemaasi Alex Steinerin teosta Suomesta,
emmekä myöskään Ranskan kansalliskirjastosta (http://bnf.fr). Ranskalainen Yahoo ei myöskään tuottanut tulosta.
"Silta" on niin monimerkityksinen sana, ettei noin muotoiltuun kysymykseen voi ihan suoraan vastata. Erilaisia siltoja on kymmeniä (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Silta), eikä kaikkia sovellettuja siltatyyppejä voi rakentaa mielivaltaisen pitkiksi. Esimerkiksi yksittäistä kaarisiltaa ei ilmeisesti juuri puolta kilometriä pidemmäksi voida tai ole haluttu rakentaa (Shanghaissa on 550 metriä pitkä Lupu Bridge). Maailman pisimmät sillat ovat kaikki sellaisia, jotka koostuvat elementeistä ja tukeutuvat osan matkasta pengerrykseen, merenpohjaan ja saariin. Wikipedian mukaan maailman pisin yhtenäinen siltarakennelma (ei siis monen erillisen sillan ketju) on Kiinassa vuonna 2011 avattu maasilta Nanjhingin ja Shanghain välillä. Sen pituus on...
Riippuu siitä, miten suurpeto määritellään. Suurimpien saalistaja-liskoihin verrattuna kalaliskot ovat olleet aikansa pikkupetoja.
Saalistajina ne ovat varmaan olleet yhtä tehokkaita kuin nykyiset delfiinit tai miekkavalaat. Saalismäärät ovat siis melko isoja. Saaliin koko pienestä keskikokoiseen.
Kalaliskoihin kuuluu myös yksi kaikkien aikojen suurimmista eläinlajeista.
https://paleontology.fandom.com/wiki/Ichthyosaur
https://www.tiedetuubi.fi/jattimainen-ichthyosaurus-oli-kaikkien-aikojen-suurimpia-elaimia
Kirkes-kirjastojen varausilmoitusten lähetystavan muuttaminen ei ole mahdollista verkkokirjastossa, mutta voit muuttaa sen paikan päällä kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#ilmoitukset
Batman käyttää taistelussa apuna monenlaisia kalliita erikoisvälineitä, jotka on tehty vain Batmania varten. Batman on oikeasti miljardööri, vähän niinkuin Roope Ankka!
Batmanista kerrotaan myös, että hän urheilee ahkerasti ja pitää itsensä tosi hyvässä kunnossa, mikä on tärkeää taisteluissa.
Lisää voit lukea vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Batman
Kyllä, kaikki kirjastomateriaali pyritään tarkistamaan aina ennen hyllyyn laittamista tai asiakkaalle lähettämistä. Joskus kuitenkin tapahtuu ihan inhimillinen virhe. Jos lainatusta niteestä puuttuu jotain, kannattaa se palauttaa suoraan virkailijalle ja huomauttaa asiasta. Muussa tapauksessa oletetaan, että puuttuva osa on edellisellä lainaajalla. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä niteen omistajakirjastoon ja selvittää asia heidän kanssaan.
Samoin kuin Suomessa, naapurimaittemme yleisten kirjastojen kotisivuilla on hankintaehdotuslomakkeita tai palautelomakkeita, jota voi käyttää hankintaehdotuksen tekoon kirjastolle. Esimerkkinä alla Tukholman ja Tallinnan kaupunginkirjaston lomakkeet.
https://biblioteket.stockholm.se/info/kontakt/ink%C3%B6psf%C3%B6rslag-o…
http://keskraamatukogu.ee/meist/raamatukogust/kusimus-voi-ettepanek/
Suomesta käsin hankintaehdotuksia ei ulkomaille juuri kannata tehdä ellei ole muuttamassa kyseiseen maahan. Toisin kuin kirjoja, CD-levyjä ei toimiteta kaukolainaksi maasta toiseen.
Ajan sävel-lehden numeroita löytyy luettavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tilata niitä oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Ajan sävel-lehdestä löytyy artikkeli Bibliophilos-lehden numerosta 2/2019. Artikkelin nimi on "Ajan sävel- menneisyyden sävel".
Verkosta löytyy luettelo, johon on koottu kaikki Jyväskylän kaupunginkirjaston eri toimipisteisiin tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Siitä voi helposti tarkistaa vain pääkirjastoon tulevat lehdet:
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/lehtiluettelo .
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Bangkokista löytyy paljon lehtiartikkeleita, tässä joitakin
Lehtipuu, Markus: Bangkok on Aasian alku ja loppu. Aamulehti 26.10.1997
Camp, Walter de: Farangina enkelten kaupungissa. Image 1997, 3 ss.59-66
Lehtipuu, Markus: Aasian 7 suurta. Matkalehti 2001,4 ss.6-13
Untinen, Tatu: Bangkok 200: elämyksiä ja jonoja. Filatelisti 2004 ss.20-21
Sorkio, Sasu: Maailma ympäri. Matkalehti 2000, 4 s.32
WSOY:n ja Sanoma Oy:n fuusiosta löytyy muutamia viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta: Sirpa Puhakka, Erkon viestintäkonserni tunkeutuu kansalliseen (Ydin 3/-98), Jarno Forssell, Media keskittyy, sillä maailmalla ja sähkömediassa ratkaisevat massa ja kassa (Suomen kuvalehti 21/-98), Ilkka Jauhiainen, WSOY:n muistoa kunnioittaen (Suomen kuvalehti 45/-98). SK:ssa ja Ytimessä oli muitakin lupaavan tuntuisia artikkeleita, joten ilmeisesti nuo lehdet kannattaisi selata läpi loppukeväästä lähtien.
Kumpaakaan kirjoista ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lintukirja, eli Aves de Cuba, löytyy Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta ja näyttää olevan tällä hetkellä hyllyssäkin. Matelijakirjaa ei ole heidänkään kokoelmissaan. Sen saadaksesi voit tehdä kaukolainapyynnön (http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp),
mutta jos teosta ei löydy Pohjoismaista, se voi tulla melko kalliiksi. Kaupunginkirjastoissa kirjojen hankkimatta jättämisen syinä ovat varmaankin erityisaihe ja espanjan kieli, jotka rajoittavat lukijakunnan aika pieneksi.
Suomen perintökaaren mukaan kuulutte ns. toissijaisiin perillisiin. Perintökaari 2 luku 2§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Toisaalta Perintökaaren 7 luvun 1 § mukaan vain rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen.
Jäämistöstä voidaan määrätä testamentilla. Testamentteja voi olla erilaisia. Yleistestamentti voi kattaa testamentin tekijän koko omaisuuden tai vain määräosan testamentin tekijän koko omaisuudesta tai jäljelle jäävän osan, kun testamentin tekijän kaikki muut määräykset on toteutettu.
Erityistestamentin kohteena voi olla tietty esine omistusoikeuksin, tietty raha-arvo tai koko omaisuus omistusoikeutta vähäisemmin oikeuksin (käyttöoikeus tai oikeus...
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Salmetar -lehteä. Sitä voi kaukolainata Kuopion kaupunginkirjastosta mikrofilminä. Kaukolainapyynnön voi laittaa puhelimitse (p. 044-7037331) tai kaukolainapyyntölomakkeella http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html . Kaukolainan toimitusmaksu on 1,00 euroa/pyyntö. Kerrallaan saa viisi mikrofilmirullaa. Lukusalissa (p. 08-558 47321) (3. krs) on mikrofilminlukulaite, jonka voi varata käyttöönsä.
Alla olevissa kirjoissa ja opinnäytetöissä käsitellään rap-lyriikkaa:
Jakis Jakikses pummii norttia : slangisanojen muodostuminen ja merkitykset helsinkiläisten rap-artistien sanoituksissa / Juho Vehviläinen. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, 2013
Korkeempi kaiku : sanan magiaa ja puheen poetiikkaa / toimittaneet Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, 2009
Sanelma : kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja 2008 / toimittanut Olli Löytty, 2009
Suoraa ja verhottua vastustusta : rapin sanoitukset kapitalismia kommentoivana diskurssina / Markus Anders Mikael Karlqvist, Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, 2008.
Vapaata mielenjuoksua : suomenkielisen freestyle-rapin ilmenemismuodot, estetiikka ja kompositio / Tuomas Palonen. Pro gradu -työ :...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -teoksen mukaan sukunimiin Putaala ja Putaansuu sisältyy joen haaraa tai mutkaa ja kosken syvännettä merkitsevä sana Pudas. Putaala-nimisiä taloja on ollut pääasiassa Oulunjokilaaksossa. Siellä nimi on siirtynyt tarkoittamaan myös talon asukkaita. Putaala-nimisiä on pääasiassa Utajärvellä, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Oulunjoella.
Putaala ei ole kovin yleinen sukunimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 272 tämännimistä henkilöä.
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
