Nimenmuutosta varten on käytävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, jotta voit saada uuden kirjastokortin.
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Tässä muutama sarja tai trilogia suomalaisten naiskirjailijoiden kirjoittamia Suomeen sijoittuvia historiallisia romaaneja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977.
Maila Talvion Itämeren tytär –trilogia. Trilogia on luettavissa myös yhtenä niteenä
Kaukaa tullut (1929)
Hed-Ulla ja hänen kosijansa (1931)
Hopealaiva (1936)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50961
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175964647263
Irja Sallan Lisa-Beata-trilogia
Lisa-Beata (1940)
Kohtalon päivä (1942)
Unissakävijä (1943)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lisa-Beata-trilogia
Eila Pennasen Tampere-sarja
Himmun rakkudet (1971)
Koreuden tähden (1972)
Ruusuköynnös (1973)
(Näille...
Tiedustelin asiaa Urheilumuseo Tahdon asiantuntijalta. Hän vastasi näin:Ehkä kuuluisin tapaus olympiaurheilijasta, joka kieltäytyi kilpailemasta sunnuntaina oli Eric Liddell Pariisin olympiakisoissa 1924. Hänestä lisätietoja tässä artikkelissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_LiddellRaamattu-kertomus liittyy Lontoon 1908 kisojen 110 metrin aitajuoksun olympiavoittajaan Forrest Smithsoniin. Tarina ei kuitenkaan pitäne paikkansa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Forrest_Smithson
1.3.2025 esitetyn Hengaillaan-ohjelman finaalilähetyksen All Stars -yhtyeen solistit olivat Jouni Aslak ja Annica Milán.Tämä tieto selvisi kysymällä Yle Arkiston tietopalvelusta Tietoa Yle arkistosta - Yle Arkisto.
Toivoisin voivani vastata, että tämä toimii kaikissa Espoon kirjastoissa. Kannatta kuitenkin soittaa ja kysyä, onnistuuko tulostus siinä kirjastossa, johon olet menossa.Osa kirjastoista on omatoimikirjastoja, joissa henkilökunta on rajoitetusti paikalla. Isoissa kirjastoissa taas saattaa ruuhkahuippuina olla hankala hoitaa tulostusta kirjaston henkilökunnan palveluna. Muutenkin yritämme mieluummin opastaa asiakasta tekemään tulostuksen itse. Heikkonäköisen henkilön kohdalla voimme tehdä poikkeuksen.Jos tietokoneen ruutu on helpompi nähdä, voi tulostuksen tehdä myös sillä.
Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,...
"Kulosaaren kirjasto jouduttiin sulkemaan koko talokompleksissa olleiden sisäilmaongelmien vuoksi. Koko rakennus on nyt purettu.
Kulosaaren kirjasto ei sellaisenaan ole mikään kallis ylläpidettävä. Kyse onkin Helsingin palveluverkosta kokonaisuudessaan.
Tämän päivän Helsingissä kirjaston sijoittamisessa edellytetään riittävää väestöpohjaa. Kirjaston laskennallisella vaikutusalueella, noin kilometrin säteellä, tulisi olla vähintään 10 000 asukasta. Kulosaaren kirjasto on perustettu vuonna 1946 jolloin Helsingin väkiluku oli toinen.
Kaupunginosissa, joissa väestöpohjatavoite ei täyty, kirjasto voi perustaa esim. koulun tiloihin yleisen lastenkirjaston tai yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa uudenlaisen palvelupisteen, lehtisalin tai...
Anna Ahmatovalta on suomennettu ainakin kirja Runoja vuodelta 1992. Hänen runojaan on myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa 3, s.83-110. Lisäksi hänestä kertoo Jelena Kuzminan kirja Anna Ahmatova, koditon, vuodelta 1992.
Ahmatovan englanniksi käännettyjä runoja on teoksissa Selected poems of Anna Akhmatova ja The Complete Poems of Anna Akhmatova.
Osoitteessa http://sangha.net/messengers/Ahmatova.htm on Ahmatovasta ja hänen tuotannostaan kertovat englanninkieliset www-sivut.
Blu-Ray -levyjä ei ole vielä yleisesti hankittu kirjastoihin. Niitä saattaa joissakin yksittäisissä kirjastoissa olla, mutta ikävä kyllä mitkään hakusanat eivät näytä auttavan etsimisessä.
Keskustelua Blu-Ray -levyistä kirjastot.fi:n sivuilla:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/haku/?QueryString=blu+ray
Teos-ehto PIKI-verkkokirjaston tarkennetussa haussa etsii tietoja myös alanimekkeistä ja osakohteista. Kysymyksessä esitetyssä hakutuloksessa on kyse juuri tällaisista osumista:
- A tribute to Korngold sisältää kappaleen Songs to words by William Shakespeare op.31.
- Otello [Videotallenne] : opera in four acts : based on Shakespeare's tragedy
- Itse valtiaiden 2. tuotantokaudessa on Esko Shakespeare -niminen jakso
Shakespeare-filmatisointeja etsittäessä hakuehto Shakespeare tulee kirjoittaa Tekijä-kenttään:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/Search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla...
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution...
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Ks. myös toinen vastaus samanaiheiseen kysymykseen. Kassanhoito riippuu täysin käytössä olevasta kassakoneesta tai kassajärjestelmästä, josta syystä siitä ei oppikirjaa ole. Kirjanpidon oppikirjoja on runsaasti, mutta niissä ei käytännön kassanhoitoa käsitellä. Suosittelen Internet-tiedonhakua esim. Soneran hakukoneella (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset klikkailemalla TIEDONHAKU INTERNETISTÄ > SUOMALAISIA HAKUPALVELUITA > SONERAPLAZA), hakusanana KASSAJÄRJESTELMÄT. Tuloksena on erilaisten kassajärjestelmien Internet-mainoksia, joissakin niistä sangen perusteellinen selvitys kassajärjestelmän toiminnoista. Yksi esimerkkijärjestelmä esim. JasWin kassajärjestelmä (http://www.saunalahti.fi/~jranta).
