Kirjan Lempiäinen : Suuri etunimikirja mukaan Minka olisi puolalainen muunnos ja lyhentymä nimestä Vilhelmina, jonka nimipäivä on 26.5. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen:Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna:Etunimet.
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Helsingin karttapalvelusta voi tarkistaa kaupunginosien rajojen sijainnit. Kaupunginosien rajat saa näkyviin kohdasta Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Alppiharjun ja Vallilan raja kulkee Aleksis Kiven katua Sturenkadun ja Hämeentien välissä.
Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat...
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
Suhtautuminen lähisukulaisten välisiin liittoihin on ollut historian aikana vaihtelevaa. Joissakin uskonnoissa lähisukulaisten välisiä liittoja on suvaittu, kuten varhaisessa juutalaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa. Esimerkiksi ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 20:12) Abraham meni naimisiin sisarpuolensa Saaran kanssa. Joissakin uskonnoissa tällaiset liitot ovat taas olleet kiellettyjä.
Ilmeisesti jo varhaiset ihmiset tunnistivat sisäsiittoisuuden vaarat. On olemassa jonkinlaista todistusnäyttöä siitä, että varhaiset ihmiset pyrkivät välttämään lähisukulaisen kanssa pariutumista.
https://www.cam.ac.uk/research/news/prehistoric-humans-are-likely-to-have-formed-mating-networks-to-avoid-inbreeding...
Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai...
Kysyä voi mitä vaan. Rajat tulevat vastaan siinä, mihin pystymme kirjaston tietopalvelun puitteissa vastaamaan. Palvelun vastausperiaatteista ja muutakin tietoa löytyy infosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Siellä annetaan tällainen määritelmä: Kirjastojen tietopalvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Antamamme vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tehtävä ei ole kirjoittaa ja julkaista syventäviä tutkimuksia erikoisaiheista.
Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944.
Sotakorvauksiin kuului :
Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria
Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria
Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria
Puutavara ja puunjalostustuotteet
Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria
Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti. Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta....
Eu-säädöksen mukaan kosmetiikkavärit on merkittävä tietyin koodein ja nimin.
Värikoodit löytyvät Finlexistä: Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kosmeettisista valmisteista (alkuperäinen asetus 75/2005, Väriaineet-liitteeseen ei ole tehty muutoksia).
1. Hae asetus Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050075 .
Asetustekstin lopussa on linkki liitteisiin (http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5012.pdf ).
2. Napsauta liitelinkki auki.
3. Koodit ovat liitteessä 4, Väriaineet. Käynnistä kiikari-ikonilla etsi-toiminto ja kirjoita etsittäväksi merkkijonoksi liite 4. Liite 4 on liiteasiakirjan sivulla 65.
4. Hae listasta haluamiesi värien koodit.
5. Hae koodit edelleen hakea Googlella. Kirjoita hakusanaksi...
Ulkopaikkakuntalaiset saavat Tampereella lainauskortin samoin perustein kuin paikkakuntalaiset. Kortti tehdään välittömästi ja mukana on oltavavalokuvallinen
henkilötunnuksella varustettu henkilötodistus. Ohessa kopio Piki-kirjastojen käyttösäänöistä (Tampere kuuluu Piki-kirjastoihin).
Kirjastokortti ja tunnusluku
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton ja sen saa kaikista PIKI-kirjastoista. Kortti on henkilökohtainen. Asiakkaalla voi olla käytössään vain yksi PIKI-yhteisjärjestelmän kirjastokortti. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan PIKI-kirjastojen käyttösääntöjä.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla Suomessa voimassa olevan...
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
Yrjö Hosiaisluoman kirjoittamassa hakuteoksessa Kirjallisuuden sanakirja (WSOY, 2003)
määritellään onomatopoeettisuus sanalliseksi ilmaisuksi, joilla jäljitellään luonnonääniä, äännemaalailuksi. Onomatopoeettisuutta on myös kuvaus, jossa sanojen äännelaatu tuo mieleen tietyn ilmiön kuulokuvan. (s. 658)
Tämän määritelmän täyttää mielestäni Kirsi Kunnaksen runo Kattilat ja perunat (mm. teoksessa Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu. WSOY. 6. p. 1972, s. 21; tai Internet: http://www.brindin.com/pokunkat.htm ). Tämä runo on kirjoitettu lapsille, mutta se riemastuttaa aikuistakin. Muutenkin Kunnas runoissaan jäljittelee paljon eläinten yms. ääniä ja leikittelee äänteillä. Suosittelen!
Tom Kuusela on vastannut kysymykseen Helsingin Sanomien artikkelissa 23.12.2016.
Besiini muuttuu jähmeäksi - 50 asteisena ja kiinteäksi, kun lämpö laskee alle -200 asteiseksi. HS
Hajuhemmot (Stink Blasters) olivat Morrison Entertainment Groupin (MEG) vuonna 2003 markkinoille tuoma tuote. Päävastuulliseksi niiden kehittämisessä voitaneen nimetä Joe Morrison, jonka muihin saavutuksiin leikkikaluteollisuudessa lukeutuvat esimerkiksi He-Man ja Masters of the Universe -hahmot.
http://www.megtoys.com/stinkblasters/pressroom/archived/SB_Launch.pdf
http://community.seattletimes.nwsource.com/archive/?date=20031116&slug=stinkblasters16
Yleensä käytetään nimeä äidin serkku tai isän serkku.
Yritin etsiä, olisiko äidin/isän serkulle olemassa muutakin nimeä, mutta mainintaa sellaisesta ei löytynyt. Kävin läpi seuraavat lähteet:
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne (teoksessa Kansatieteen ongelmia. Tutkielmia kansatieteen alalta, 1958)
Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa, artikkeli Sukulaisuus.
Ylen sivulla on vuodelta 2016 Kaisa Häkkisen kirjoitus Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-j…
Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvältä sivulta löytyi kaavio sukulaisista. Tähänkään kaavioon ei ole merkitty muuta nimeä kuin isän tai äidin serkku. http://www.tuomas.salste.net/suku/...
Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama "Siellä on silta ja pihlajatie"-niminen kappale sisältyy nuottijulkaisuun
Yhteislauluvihko. 1 / [Toim. Hilkka Siipola, Maijaleena Rouhiainen, Marja Estlander]
[Helsinki] : Naiskuoroliitto, 1994
(Partituuri. Kuoropartituuri.)
Mahdollisesti tämä on etsimänne laulu.
Nuotti kuuluu ainakin (Helsingin kaupunginkirjaston) Kallion ja Töölön musiikkiosastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/.
