Kirjaa löytyy Joensuun, Oulun ja Turun (Åbo Academi) yliopiston kirjastoista. Voit tehdä siitä halutessasi kaukopalvelupyynnön. Helsingissä kaukolainaus on Helsingissä kirjoilla olevalle tässä tapauksessa ilmaista (viiden markan varausmaksua lukuun ottamatta).
Tätä ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, enkä löytänyt muistakaan Suomen kirjastoista enkä Digeliuksesta. Kyselin kollegoiltanikin, ja meistä vaikuttaa siltä, että tuota levyä saa vain netistä. Sieltä sitä saa ostettua koneelle ladattavana mp3-tiedostona Amazonista ja iTunesista.
Vielä voi tietenkin tiedustella CD:tä netissä olevasta Discogs-palvelusta (www.discogs.com). Sinne voi jättää ostotarjouksen CD:stä. Voi kuitenkin olla hankala saada levyä sitäkään kautta.
Kotimaisilta levydivareilta voi tiedustella (esim. Keltainen
jäänsärkijä, Black & White tms.).
HTK / PKar. tarkoittaa Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin henkilötäydennyskeskusta.
Hannes Raikkalan teoksessa "Suojeluskuntain historia III" mainitaan seuravaa:
"...sodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jolloin kokonaiset palvelukseen kutsutut reserviläisvuosiluokat täytyi nopeasti saada lähetetyiksi kenttäarmeijan täydennykseksi, reserviläiset varustettiin suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskuksissa ja lähetettiin sieltä suoraan komennuskuntina kenttäarmeijaan".
Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Joensuussa, jossa myös (tai välittömässä läheisyydessä) henkilötäydennyskeskuksenkin voi olettaa sijainneen.
Kysymyksessä mainittu Henkilötäydennyskeskus 2 (HTK 2) sijaitsi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta...
Hyeenat ovat koiramaisesta ulkonäöstään huolimatta sukua sivettieläimille ja niiden arvellaan kehittyneen sivettikissojen tapaisesta eläimestä ennen varhaismioseenikautta 26 miljoonaa vuotta sitten. Hyeenojen käyttäytymisessä ja rakenteessa on koiramaisiakin piirteitä, mutta myös kissaeläimille ominaisia piirteitä. Väite pitää paikkansa, että hyeenat ovat läheisempää sukua kissoille kuin koirille niiden polveutumishistorian perusteella.
Lähteet: Maailman luonto 2: nisäkkäät (1999); https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyeenat
Äitenpäiväarvonta kirjoitetaan yhteen. Sana on kahden tai useamman itsenäisen sanan muodostama, yhtä käsitettä ilmaiseva sana ks. https://www.kielikello.fi/-/yhdyssanat
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan valikoidusti. Suosittelen olemaan yhteydessä siihen kirjastoon, jonne haluat kirjoja lahjoittaa.
Joissain kirjastoissa on myös kirjakierrätyspisteitä, jonne voi jättää muutaman kirjan.
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Ilmiön - tai oletetun ilmiön - nimi on retrokausaliteetti. Asiaa ovat pohtineet lähinnä filosofit ja fyysikot. Esimerkiksi Huw Price on käsitellyt aihetta teoksessaan Time's Arrow and Archimedes' Point (kirja löytyy mm. Turun yliopiston kirjastosta). Lisää aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Retrocausality
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Kirjan nimi on Noitavaellus. Kirjan kirjoittaja, uusseelantilainen Margaret Mahy sai muuten koko tuotannostaan H.C. Andersen-palkinnon vuonna 2006. Tästä teoksesta on käyty nettikeskustelua esim. osoitteessa http://www.vihrealohikaarme.com/skeskustelu886.html
Tarvitset luvan tekijältä tai hänen oikeuksien haltijaltaan https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Voit kysyä lisätietoja osoitteesta info@sanasto.fi
Tai olla yhteydessä musiikin tekijänoikeusjärjestöön Teostoon heidän yhteydenottolomakkeensa kautta.
Keskustakirjasto Oodissa on akustisten soitinten studio, joka on äänieristetty.https://tilavaraus.hel.fi/search?textSearch=Akustisten+soitinten+studioVoit varata tilan käyttöösi Varaamossa:https://tilavaraus.hel.fi/
Kyseessä voisivat olla Kirsti Kutilan Muori menninkäinen -kirjoista tehdyt äänikirjat.Ks. esim. Helmet: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=muori+mennink%C3%A4inen&type=AllFields
En löytänyt tähän kysymykseen sopivia viitteitä Linda- Manda- enkä Arto- tietokannoista, jotka etsivät viitteitä Suomen tieellisistä kirjastoista ja niitten tilaamista lehdistä.
Tilastokeskuksestakaan en löytänyt mitään sopivaa, mutta jos haluat etsiä itse, katso www.tilastokeskus.fi
Tilastokeskuksen yhteystiedot: Käyntiosoite: Työpajankatu 13, Helsinki
Postiosoite: 00022 Tilastokeskus
Puhelin: (09) 17341 (keskus)
Suomen Urheilukirjastosta vastattiin, että jos tekee liikunnanohjaajien sijoittumisesta tutkimusta pitkällä
tähtäimellä, seuraavista viitteistä varmaan on hyötyä, mutta uutta aineistoa ei
löytänyt.
(Urheilukirjaston yhteystiedot:Suomen Urheilukirjasto
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 521
faksi: 09-434 22 550...
Kajaanin kaupunginkirjasto on palkannut yhden kesätyöntekijän, joka suorittaa pakollista opiskeluun kuuluvaa kirjastoharjoittelua. Muita kesätyöntekijän paikkoja Kajaanin kaupunginkirjastolla ei ole.
Hei, löydät matkaoppaita kaikista haluamistasi kaupungeista (paitsi Stresasta) HelMetin kautta laittamalla hakuun sanan "matkaoppaat" ja kaupungin nimi. Stresasta tietoja löytyy varmastikin Italian matkaoppaista eli "matkaoppaat Italia" tai tarkemmin Pohjois-Italia.
Tarkenna hakua -linkin kautta voit rajata sanahakua etukäteen aineistolajin, kielen, kirjaston ja ilmestymisvuoden mukaan. Jos haluat muuttaa rajauksia jälkikäteen, käytä selaimen "Takaisin/Back" -painiketta.
Tulosluettelo järjestyy relevanssin mukaan. Voit jälkikäteen järjestää tulosluettelon ilmestymisvuoden tai aakkosjärjestyksen mukaan tai voit valita muun kuin relevanssijärjestyksen jo hakua tehdessäsi.
Naxosin esitykset ovat kuunneltavissa (mutta eivät ladattavissa) HelMetin etusivun http://www.helmet.fi/ linkin Naxos Music library kautta. Linkin kautta löytyvät myös ohjeet.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa/ kertoo kuinka kirjastossa digitoitua musiikkia löytää HelMetistä, näitä kappaleita voi myös ladata omalle koneelle.
