Kyseessä voisi olla Maria Kupiaksen (oik. Annina Holmberg) Operaatio-hevoskirjasarjan ensimmäinen osa, Operaatio Aquamarina (WSOY 2001). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au959b31bd-3846-4a79-8348-a….
Saimme lukijaltamme tällaisen ehdotuksen: Kyseessä lienee Ruth Kvarnström-Jonesin todellisuuspohjainen romaani De fenomenala fruntimren på Grand Hôtel (2023).
Kävin läpi useita suomalaista lasia käsitteleviä kirjoja ja selasin nettiä, mutta harmillisesti nyt ei ollut onnea. Tämän tyylisiä maljakoita on paljonkin. Isompi maljakko on tarran perusteella varmuudella kotimaista tuotantoa ja saattaa olla Riihimäen lasin valmistama maljakko. Tietoa valmistajasta ei kuitenkaan löytynyt, mutta maljakko saattaisi olla tämä Laatutavaran sivuilla oleva maljakko: https://laatutavara.com/tuote/28014/ Ainakin tämä voisi viitata Riihimäen lasiin, joten sitä voisi alkaa tutkia. Riihimäen lasilla on myös ollut tämän näköinen Tamara Aladinin vuonna 1963 suunnittelema 28 cm korkea maljakko (malli 1378), mutta kuvasta ei hahmota jalan mallia kunnolla. Kyseisen maljakon mustavalkoinen ja pieni kuva löytyy kirjasta...
Dany Boonin ohjaama elokuva Bienvenue chez les Ch'tis (2008) on esitetty Suomessa elokuvateatterissa vuonna 2010 silloisen elokuva-arkiston näytöksessä elokuvateatteri Orionissa. Tuolloin se esitettiin sarjassa "Näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan". Televisiossa se on esitetty muutaman kerran vuosina 2010-11 kanavalla Canal+. Videolla sitä ei ole julkaistu.
Internetiltä suomeksi löytyy vain Måns Gahrtonin teosesittelyjä. Kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on kerrottu Måns Gahrtonista ja myös luetteloitu hänen teoksiaan. Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on usein kysytty tätä aihetta. Voit katsella entisiä kysymyksiä ja niiden vastauksia arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx panemalla hakuehdoksi 'gahrton'.
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren
Asia vaihtelee varmasti äänikirjapalvelujen mukaan. Joihinkin kirjoihin on saatettu laittaa asiasanaksi ”uskonto”, jolloin asian huomaa niitä tarkastelemalla. Kirjojen kuvauksista saattaa myös käydä ilmi, että teoksessa on jotakin uskonnollista aihetta.
Mitenkään kattavaa uskonnollisen sisällön merkitseminen äänikirjapalveluissa ei taida olla, ja yleensäkin uskonnollisuuden käsite on aika häilyvä. Esimerkiksi C. S. Lewisin Narnia-sarjassa on kristillinen pohjavire, mutta pitäisikö siinä katsoa olevan siksi uskonnollista sisältöä? Ainakin BookBeatin ja Storytelin muutamissa vilkaisemissani Narnia-äänikirjoissa ei näyttänyt olevan erillistä merkintää uskonnollisuudesta.
Lasten pohjoisen kirjaston sivuilta, joista vastaa Lapin maakuntakirjasto eli Rovaniemen kaupunginkirjasto, löytyy Anu Ojalan omat sivut, joilla on myös kirjojen kansia.
Osoite on: http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/lpk/aojala.htm
Hei!
Olisin uusinut kirjasi, mutta nimelläsi ei löydy kirjastokorttia! Onko kyse esim. opiskelijakirjastosta vai mistä? Ole hyvä, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Tässä on tiedot HelMet-kirjastojen uusinnasta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4ba67149-c47…
Kirjastot pyrkivät yleensä korvaamaan kadonneen niteen, jos sitä on vielä saatavana (aina ei ole). Automaattisesti uutta kappaletta ei kuitenkaan osteta, sillä on mahdollista, että kirjastoon jää nimekkeestä riittävä määrä niteitä tuon kadonneen jälkeenkin. Näin on usein sellaisten kirjojen kohdalla, joita on aikoinaan hankittu runsaasti.
Sellaisissa tapauksissa, joissa asiakas kadottaa kirjaston ainoan kappaleen, jota ei myöskään voi ostaa kaupasta, voi tietysti käydä myös niin, että joku toinen asiakas ei pääse kirjaa lukemaan. Onneksi meillä on Suomessa tehokas kaukolainajärjestelmä, jonka avulla kirjan voi saada luettavakseen jonkin toisen kirjaston kokoelmista.
Sellaiset tapaukset, joissa asiakas kadottaa koko kirjastojärjestelmän...
Käsitinkö oikein, että haluat lainata sanakirjan - dictionaires finnois-francais-finnois? Sanakirjoja löytyy lähikirjastostasi, esimerkiksi seuraava teos on pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
NIMEKE/TITEL: Gummeruksen suomi-ranska-suomi sanakirja--Les petits dictionaires jaunes de Gummerus finnois-francais-finnois / Helene Lattunen, Kari Viljanen Gummerus, Jyväskylä, 1998, 6. p., 896 s., 13 cm, nid. LUOKKA/KLASS: H: 866.03 E: 89.61038 V: 89.61038
ASIAS/ÄMNESORD: sanakirjat,suomen kieli,ranskan kieli
Sanakirjoja löytyy myös verkosta, verkossa sanakirjan kielet ovat useimmiten englanti-ranska-englanti http://www.uwasa.fi/comm/termino/collect/
Ulf Löfgrenin Onnimannin taikaluola (Precis som du vill,1971) löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan omaksi, kannattaa kirja etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantivariaateissa.
https://finna.fi/Record/helmet.1386401
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Kyseessä on melkoisella varmuudella Matti Yrjänä Joensuun kirja Harjunpää ja rakkauden nälkä. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993 Otavan kustantamana ja siitä on otettu uusi painos v. 2007.
Levyä ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Voit tehdä hankitatoivomuksen tällä lomakkeella https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Jätän hankintapyynnön levystä musiikkiosaston hankintaan ja ilmoitamme päätöksestä teille. Aiempia Jamppa Kääriäisen levyjä meille ei ole hankittu eikä tätäkään, 3.11.2010 ilmestynyttä levyä ole tilattu vielä. Levy näyttää olevan tilauksessa Oulun, Kuopion ja Lappeenrannan maakuntakirjastoissa, joten kaukolaina (maksu 6 euroa) olisi mahdollinen, jos levyä ei hankita Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Mikkelin seudulla ilmestyvä Länsi-Savo on luettavissa Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna. Myös Mikkelin seudun viikkolehteä Viikkosia voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
Tarkemmat tiedot voit tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Syitä lopettaa vaikka jokin pitkäaikainen harrastus on varmasti melkein yhtä paljon kuin lopettajiakin, tässä muutamia: ajan puute, elämäntilanteen muutos, taloudelliset syyt, väsyminen, vanheneminen, sairastuminen. Mitään listausta syistä emme onnistuneet löytämään.
Hei!
Nurmijärven kirjastosta löytyi vuodelta 1993 oleva painos, jonka alusta löytyvät esipuheet vuosien 1976 ja 1989 laitoksiin. Vuoden 1976 laitoksen esipuheessa on kyseinen lause ja se on suomennettu seuraavasti: Olemme eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja.
Tilastoissa käytetään bruttopalkkaa eli sitä palkkasummaa, josta ei ole vielä vähennetty veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Rahasumma, joka työntekijälle maksetaan tilille, on nettopalkka. Nettopalkkaan vaikuttaa esimerkiksi työntekijän ennakonpidätysprosentti. Myös työpaikkailmoituksissa kerrotaan työtehtävän bruttopalkka.
Lähteet ja lisätietoa:
Palkka, mistä se muodostuu? Mitkä asiat vaikuttavat palkan suuruuteen? (tyoelamaan.fi)
Bruttopalkka vai nettopalkka? Tarkista tietosi palkasta - Duunitori
Mikä on bruttopalkan ja nettopalkan ero? – UKKO.fi
Tilastokeskus - Palkat ja työvoimakustannukset (stat.fi)