Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
On olemassa pieni julkaisu nimeltä Biologiset lisäaineet ja lisäaineet klosmetiikan palveluksessa, kirjoittanut Aija Luoma. Kirja on mm lainattavana kirjastoista
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Hei! Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on digistudio, jossa voi muuttaa VHS-kasetteja digitaaliseen muotoon. Digistudion käyttö on maksutonta, mutta asiakkaalla pitää olla lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Digistudio toimii itsepalveluperiaatteella, ensimmäisellä käyttökerralla asiakasta opastetaan tarvittaessa laitteiden käyttöön. Opastustarpeesta on hyvä mainita aikaa varattaessa. Varauksen voi tehdä kirjaston musiikkiosaston neuvontapisteestä puh. 014 266 4115.
Tässä lisäohjeita:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio
Kaija Saariahon säveltämän laulun taustalla oleva Gunnar Björlingin runo "Du gick, flög" ei valitettavasti löytynyt kaupunginkirjaston kokoelmista.
Svenska litteratursällskapetilla ei myöskään ollut tietoa tämä runon alkuperästä, mutta sieltä ehdotettiin yhteydenottoa turkulaiseen Björling-asiantuntijaan,
Fredrik Hertzbergiin(fredik.hertzberg@abo.fi).
(Fredrik Hertzberg on mm. kirjoittanut artikkelin
"Poesi är det som kan översättas : Björling på engelska"
Artikkeli löytyy julkaisusta Sidor av samma sak? : sex uppsatser om översättning. - [Åbo] : Åbo akademi, 1999. ISBN 952-12-0482-6, s. 81-92)
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta asiaa luvattiin tiedustella Kaija Saariaholta. Otan yhteyttä sinuun uudelleen, jos säveltäjä vielä muistaa...
Sateentekijää löytyy VHS-kasettina mm. Tampereen, Turun ja Rovaniemen seudun yleisistä kirjastoista. DVD-levynä sitä ei tosiaan löydy mistään. HelMet-kirjastoissa ollut VHS-kasetti on jäänyt palauttamatta. Viestitän asian eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Elokuviahan ei voi kirjastoon ostaa kaupasta, vaan ne on ostettava sellaiselta tarjoajalta, joka on huolehtinut siitä että kyseisellä elokuvalla on lainausoikeudet. Näistä oikeuksista kirjastot joutuvat maksamaan hyvästi; emme siis saa elokuvia samaan hintaan kuin yksityishenkilö niitä ostaa kaupasta.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy runsaasti matkaoppaita Berliinistä niin suomen kuin englanninkin kielellä. Myös Berlitzin opasta löytyy runsaasti. Kirjaa voi tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta. Henkilökunta voi tehdä varauksen Berlitzin oppaaseen tai sitä saattaa löytyä oman lähikirjastonne hyllystä. Varauksen voi tehdä myös itse oheisen linkin kautta. Tästä luettelosta löytyvät kaikki Berlitzin Berliini-oppaat pääkaupunkiseudun kirjastoista: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=berliini+berlitz&searchscope=9…
Lara Fabianin "Le secret" on 2013 julkaistu levy, joten se olisi ehditty hankkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei mikään suomalainen kirjasto ole sitä hankkinut.
Tällaisista hankkimatta jääneistä levyistä voi tehdä hankintaehdotuksen kirjastoon. Mikään ei estä tekemästä ehdotusta myös johonkin isompaan kirjastoon, josta levyn sitten voisi kaukolainata, jos se saadaan hankituksia.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjastoilla ei ole koko ajan pienenevien hankintamäärärahojen puitteissa mahdollista hankkia kuin pieni osa maailmalla julkaistavista levyistä. Mitään mahdollisuutta niiden kaikkien hankkimiseen ei ole. Siksi hankintaehdotukset ovat tärkeä osa kokoelmatyötä eli kannattaa olla aktiivinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Edellisessä kysymyksessäsi totesit, että olet löytänyt jo tietoa Vaasaa koskevista romaaneista. Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis-kotiseutukokoelmasta löytyy vaasalaisten kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia ja Vaasaa koskevaa tietokirjallisuutta.
Verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/ kautta voi tehdä hakuja rajaamalla tulokset Vasaensis-kokoelmaan. Esimerkiksi haulla 84.2 ja aineistolaji kirja sekä valitsemalla osastoksi Vasaensis saadaan tulokseksi 71 kpl suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Vaasaa tai jotka on kirjoittanut vaasalainen kirjailija.
Suomenkielisten runojen luokka on 82.2, ruotsinkielisten romaanien luokka 84.31 ja runojen 82.31.
Tietokirjojen haku on vähän hankalampaa, muistelmia voi hakea esim....
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto vastaa:
Runoa on merkitty muistiin eri puolilta Suomea. Kuten muun suullisen perinteen kanssa, ei tässäkään voi selkeästi osoittaa mistä runo on lähtöisin. Mikäli suvussanne on runossa mainittuja henkilöitä, voi olla, että runo on syntynyt siellä sukunne asuinsijoilla. Mutta aivan yhtä hyvin voi käydä niin, että yleisesti tunnettuun runoon liitetään tuttujen henkilöiden nimiä. Kolmantena vaihtoehtona on se, että runossa on vain sattumalta saman nimisiä henkilöitä. Kiinnostavaa, että vanhin muistiinpano on Lönnrotilta.
Runon sijoittaminen Suomen kartalle vaatisi tarkempaa tutkimusta ja pelkät keräystiedot eivät välttämättä kerro sen ”syntypaikkaa”. Perinteen kerääminen ei ole ollut...
Helmet-kirjaston varausjärjestelmä ei kykene tällä hetkellä kohdistamaan varausta mahdollisesti noutokirjastossa olevaan kappaleeseen. Siksi nettivaraus voi lähteä tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka tulevaisuuden tavoitteena luonnollisesti on varauksen kohdistaminen ensisijaisesti noutokirjaston kokoelmaan. Toivottavasti järjestelmämme mahdollistaa asian lähitulevaisuudessa.
Jos teoksen haluaa esim. aikataulullisista, ekologisista tai loogisista syistä noutokirjaston kokoelmasta, kannattaa kysyä apua henkilökunnalta tai soittaa kirjastoon.
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Hei!
Maiju Lassilan toimivat kotisivut internetistä löytyvät osoitteesta:
http://www.tohmajarvi.fi/lassila/
Kirjastosta löytyy myös tietoa monistakin eri teoksista, joista hyviä esimerkkejä löydät vastauksesta, joka sinulle annettiin aiemmin. Se löytyy kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla "maiju lassila"
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
Helsingin kaupunginkirjaston englanninkielinen nimi on Helsinki City Library. Nimi ei ole järin raflaava, mutta tietääkseni muutakaan ei ole suunnitteilla.
Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.
https://finna.fi/
Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
