HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia kolme kertaa verkkokirjastossa, puhelimitse tai kirjastossa asioidessa pelkällä kortilla. Sen jälkeen sinun täytyy palauttaa kirjat, mutta voit toki lainata ne uudelleen, jollei niistä ole varauksia.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Hei!
Tarkoitatte varmaan Huttusen teosta Psykiatrin palapeli, joka on tilattu Hämeenlinnan pääkirjastoon syyskuussa 2013. Teos ilmestyy tammikuussa 2014. Teokseen voi jo tehdä varauksen, vaikka se ei ole vielä saapunut kirjastoon.
Hyvää Uutta Vuotta 2014!
t. Ulla Hämäläinen-Pelli
Pentti Saarikoski on suomentanut Allen Ginsbergin runon America. Suomennos Amerikka on julkaistu Ginsbergin runojen kokoelmassa Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963).
Teos on lainattavissa oman alueesi kirjastosta.
Ginsberg, Allen: Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963)
https://books.google.fi/books?id=R77F3BuZZiIC&pg=PA11&lpg=PA11&dq=ginsb…
Jokamiehen suosikit -sarjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Muuta 70-luvun musiikkia löydät aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ seuraavasti: Valitse asiasana tai luokka
Kirjoita palkkiin 1970-luku 788.41
Valitse Näytä-valikosta esimerkiksivain äänitteitä
Tällä haulla saat esiin tiedot 350 suomenkielisestä viihdemusiikkiääniteestä.
Kempeleen kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa kaikkiin OUTI-kirjastoihin, myös Oulussa pääkirjastoon.
OUTI-kirjastot aukioloaikoineen löytyvät OUTI-Finnasta: https://outi.finna.fi/
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Voisikohan kyseessä olla Raisa Cacciatoren teos Korkkari : jokamiehen jännityslukemisto Helsinki : Tammi, 2004 (Keuruu : Otava). Nimekkeestä huolimatta teos kuuluu lääketieteen luokkaan ja käsittelee mieheyttä ym.
Katariina Haavion ja Satu Koskimiehen kirjaa "50-luvun tytöt" on hyvin monissa kirjastoissa saatavana.
Voit katsoa HelMet-haulla itsellesi sopivaa kirjastoa tai tehdä varauksen HelMetin kautta. Voit toki soittaa mihin tahansa kirjastoon ja pyytää virkailijaa selvittämään asian.
Antoisia ja mukavia lukuhetkiä.
Hooked on classics -levyjä on kirjastoissa jonkin verran. Ne ovat pääosin 1980-luvulta ja lp-levyinä tai c-kasettimuodossa. Outokummun kirjastossa on sarjan 1. ja 2. –osat kasetilla. Cd-levyinä niitä on muutamassa kirjastossa (Hämeenlinna ja Kaustinen). Voit kysyä levyjä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kirjaa Pipa päässä olisi nyt paikalla esim. Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ym. Muut kirjastot näet aineistohaulla osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/plussa
Soittamalla voit varata kirjan itsellesi.
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Kirjaa ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta. Voimme kaukolainata kirjan Itä-Suomen yliopiston kirjastosta. Kaukolainamaksu on 4 €. Kirjaa ei löydy myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Astianpesukoneen täyttämisen aloittaminen edestä tai takaa liittyy ennen kaikkea henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja tottumuksiin. Pesutulokseen sillä ei tiettävästi ole vaikutusta.
Toisaalta kun useampi henkilö käyttää ja täyttää samaa tiskikonetta, voivat erilaiset tavat aiheuttaa ristiriitoja. Tällä perusteella täyttämisjärjestyksellä on merkitystä. Joillekin järjestelmällisyys on tärkeämpää kuin toisille. Toinen haluaa edetä systemaattisesti esimerkiksi takaosasta lähtien, kun taas toinen asettaa astiansa lähimpään vapaaseen paikkaan.
Lisäksi astianpesukoneiden korien muotoilu vaikuttaa siihen, miten konetta kannattaa täyttää. Tiskikoneen käyttöohjeesta voi saada tähän ohjeistusta.
Työtehoseuran tiedote antaa yleisiä ohjeita koneen...
Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/...
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
