Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneita? Niiden varausaika vaihtelee puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Osalla koneista on kahden tunnin käyttöaika. Ajanvarauksen kautta voit valita Valitse varausaika -painikkeesta ne kirjastot, joissa on kahden tunnin koneita. Kirjaston valittuasi voit valita sopivan koneen. Tai voit kysyä kahden tunnin koneita suoraan sopivasta kirjastosta.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=search
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Voit perua varauksesi vielä viimeisenä noutopäivänä. Maksu tulee peruumattomasta tai noutamattomasta varauksesta silloin, kun kirja poistetaan varaushyllystä viimeistä noutopäivää seuraavana päivänä.
Voit poistaa varauksen joko Helmet-verkkopalvelussa kirjautumalla omiin tietoihin, Taskukirjasto-sovelluksessa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Lisää tietoa varauksista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
Turun kaupunginkirjaston siirtokokoelma sijaitsee pääkirjaston kellarissa. Siitä saa kirjoja lainaksi pyytämällä haluamaansa teosta neuvonnasta. Siirtokoelma sisältää vieraskielistä kaunokirjallisuutta (englanti, ranska, saksa). Alkujaan kokoelma on perustettu aluekirjastoja varten, jotta ne voisivat valita itselleen tästä kokoelmasta vaihtuvaa vieraskielistä kirjallisuutta.
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa puurakentamisesta ja myös erityisesti puurakentamisen historiasta:
Isotalo, Merja
Hirsisalvoksesta betonielementtiin : suomalaisen maaseudun rakennuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo ;
[Helsinki] : Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1998
Moderni puukaupunki : puu ja arkkitehtuuri / toimittaneet Markku Karjalainen, Jouni Koiso-Kanttila ; julkaisija: WoodFocus oy ; artikkelien kirjoittajat: Jari Heikkilä .. [et al.]
[Helsinki] : Rakennustieto, 2002 (löytyy myös Lakia-kirjastoista)
Miller, Judith
Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller ; valokuvat: James Merrell ; esipuhe: Panu Kaila ;
Helsinki : WSOY, 2002 (ei suomalainen, eli käsittelee laajemmin puurakentamisen historiaa)...
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Tämännimistä runoa ei löytynyt ainakaan seuraavista Hilja Haahden kokoelmista:
- Valitut runot
- Muistoköynnös
- Kunnia Herran
- Kymmenen neitsyttä
- Tähti johtaa
- Juhlamuisto
- Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia
- Vanhaa ja uutta
- Tuomenterttuja
- Ikiaartehet, Idän tietäjät, Kymmenen neitsyttä
- Valittuja runoja
- Oraita
Hänen runojaan on kuitenkin julkaistu myös mm. lastenkirjoissa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän runon?
Valitettavasti Ellinoora Leikaksen ja Samuli Sirviön laulua Rakkauden kesä ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, se löytyy vain CD-levyltä Villi lapsi (Warner 2016).
Heikki Poroila
Lukijamme tunnisti runon: Runo on Saara Heinon kirjoittama ja nimeltään Joulupukin silmälasit. Se sisältyy Saara Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955).
Kivihiili on syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin. Kovan paineen sekä kuumuuden vaikutuksesta turve on hapettomassa tilassa maan alla miljoonien vuosien kuluessa muodostunut kivihiileksi.
Palamista kivihiilen muodostumisprosessissa ei tapahdu, joten palanutta puuta ei prosessiin sisälly. Lisäksi palamiseen tarvitaan happea, jota ei syvällä maan alla ole.
Lisätietoa aiheesta:
http://www.minersmuseum.com/history-of-mining/coal-formation/
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Varauksen tila muuttuu matkalla -tilasta odottaa noutoa -tilaan heti kun virkailija on merkinnyt varauslaatikon saapuneeksi ja alkaa tyhjentää sitä varaushyllyyn. Eli käytännössä varaus on joko varaushyllyssä, tai ainakin juuri menossa sinne, kun se näkyy odottaa noutoa -tilassa. Sähköpostit tulevat aina viiveellä vasta myöhemmin.
Valitettavasti tätä satua emme löytäneet. Kirjasammosta velhot-haulla löytyy kirjoja, niitä kannattaa selata, jos vaikka niiden joukossa silti olisi tämäkin, myös kirjastojen kokoelmien hakutuloksessa Finna.fi:ssä voisi selata.
Löysin teoksen Juusto lähti ongelle : Vantaan kirjaston ja Vantaan Sanomien järjestämän satukilpailun kokoelmassa 26 lasten kirjoittamaa satua. Koivunen, Hannele, toimittaja ; Kontio, Eevali, toimittaja ; Kotilainen, Hanna-Maija, toimittaja. Vantaan kaupunginkirjasto, 1995 Vantaa. Sieltä löytyy satu Kolme velhoa ja lohikäärme, mutta sekään ei varmaankaan ole tarkoittamasi.
Tuntisiko joku lukijamme sen?
Useammasta sanasta koostuvan erisnimen perään tulee välilyönti ja yhdysmerkki ennen yhdyssanan pääosaa eli tämä kirjoitetaan yhdysmerkillä (yhdysviivalla) West Villagen -kotini. Ks. Kielitoimiston ohje
Kyseistä sarjaa löytyy kyllä pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta ainoastaan videokasettina eli VHS muodossa. Saatavuustietoja voi tarkistaa teoksen nimellä "Maailma sodassa" osoitteesta http://www.helmet.fi/.Sarja on melko vanha ja nauhat ovat kovasti olleet lainassa, joten niiden laatu ei välttämättä ole ihan priima enää. Dvd:nä kyseistä sarjaa ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viitettä Hiski Salomaasta:
1. Simo Westerholm: Hiski Salomaa 100 vuotta
(artikkeli on lehdessä Uusi kansanmusiikki
1991: 2, s. 21, 23)
2. Heikki Palaskari: Lännen lokari
(artikkeli on lehdessä Kansanmusiikki
1983: 2, s. 26-31)
Lehdet ovat luettavissa esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Kirjaa voi lainata mm. useista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
