Kyllä osoitteenmuutos täytyy ehdottomasti tehdä, jotta esim. varausilmoitukset tulevat oikeaan osoitteeseen.
Kirjastoon ei tule tietoa osoitteenmuutoksesta väestörekisterikeskuksen tai postin kautta.
Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen, mutta sisällölliset erot ovat kuitenkin pienet.
Historianopetus alkaa yleensä 6.:lla luokalla ja etenee kronologisesti, jolloin kansallissosialismia käsitellään 9:llä luokalla (tosin se on usein aikaisemmin jo aiheena äidinkielen ja uskonnon / etiikan tunneilla). Lukiossa se on uudelleen painopisteenä luokalla 11 tai 12.
Koulukirjoissa käsitellään seuraavat aiheet:
- Weimarin tasavallan epäonnistuminen / Miksi Hitler nousi valtakunnankansleriksi 1933?
- Fasismi / kansallissosialismin ideologia
- Tie diktatuuriin: Valtaannousu ja "Gleichschaltung" 1933-34
- NS-valtio (rakenne, kansanyhteisö; terrori ja propaganda vallan välineinä) / talous, taide, naiskäsitys, koulutus ja nuoriso NS-...
Tässä ensin joitain kirjoja, joissa käsitellään animaatioita yleisest. Osa niistä on suomenkielisiä, mutta valitettavasti laajemmat kirjat ovat englanninkielisiä. Laitan niitä tähän joka tapauksessa tiedoksi, jos niistäkin olisi jotain hyötyäi:
Keränen, Vesa : Multimedia : multimedian peruskirja (2000)
Street, Rita : Computer animation : a whole new world : groundbreaking work from today's top animation studios (98)
Linjama, Tero : Kuvankäsittely : kuvankäsittelyn peruskirja (98)
Animation (98)
Beck, Jerry: Warner Bros. Animation art : the characters, the creators, the limited works (98)
-Lord, Peter : Cracking animation (98)
Wells, Paul : Understanding animation (98)
Laybourne, Kit : The Animation Book : complete guide to animated...
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Taistelusta ei näyttäisi olevan kovin laajoja kuvauksia. Heikki Kuujo kirjoittaa teoksessaan Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana (Helsinki 1963) vuosiin 1613-1614 viitaten että ”tiedot sodan tästä vaiheesta ovat vähäiset, eikä edes näiden sotatoimien ajoitus ole kaikilta kohdin selvä.” Kuujon kuvaus kahakasta on melko suppea, mutta teoksissa joihin hän viittaa saattaisi olla enemmän tietoa:
Leinonen, Antti: Vuosien 1609-1617 sodan maininkeja Karjalassa. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja II-III, s. 7-19.
Näsi, Valde: Ristlahden taistelun muistomerkkihankeesta. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja I, s. 71-77.
Waaranen, Johan E.: Handlingar upplysande Finlands historia under Gustaf II Adolfs tid: 1, 1611-1614....
Arkistojen portti -sivuston mukaan kuntakokouksilla ja kunnanvaltuustoilla oli paljon yhteisiä tehtäviä. Ehkäpä siksi kuntakokouksen jäsenkin on liitetty kunnanvaltuutettujen ryhmään.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kuntakokoukset_ja_kunnanvaltuustot
Helmet-kirjastojen musiikkikokoelmasta löytyy useita levytyksiä ja nuotinnoksia kaikista teoksista. Voit selata näitä linkeistä. Kun löydät haluamasi version, paina varaus, kirjaudu sisään ja valitse kirjasto, josta haluat noutaa varauksesi.
Fantasie impromptu: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tImpromptut%2C+piano%2C+op66%2C+cis-molli+%2F+Chopin%2C+Fr{u00E9}d{u00E9}ric/timpromptut+piano+op66+cis+molli/1%2C12%2C96%2CB/exact&FF=timpromptut+piano+op66+cis+molli+chopin+frederic&1%2C77%2C
The Lark: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28zavoronok%29%20a%3A…
Kimalaisen lento: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tSkazka+o+Tsare+Saltane.+Poljot+{u0161}melja+%2F+Rimski-Korsakov%2C+...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kasvit ovat samannäköisiä, mutta eri sukuisia.
Kolibrinmaljan tieteellinen nimi on Lophospermum ja se kuuluu putkilokasveihin. Linkki Lajit.fi
Vaulan Asarina ja kuuluu ratamokasveihin. Linkki Wikipedia
Kirjaston kokoelmissa olevista teoksista ja julkaisuista voivat asiakkaat tehdä yksityiseen käyttöön muutaman kopion tekijänoikeuslain 12 §:n perusteella seuraavasti:
Kirjalliset teokset Ei rajoituksia.
Kuvataiteelliset " Ei rajoituksia.
Sävellysteokset Ei rajoituksia.
Elokuvateokset Ei rajoituksia.
Muut audiovisuaaliset teokset Ei rajoituksia.
CD-ROM/DVD-ROM eli romput Tallenteella olevia teoksia saa
kopioida kuten alkuperäisiäkin
teoksia. Tallenteella olevia tie-
tokoneohjelmia tai tietokantoja
ei saa kopioida.
Verkkoteokset ja -julkaisut Ei rajoituksia, jos kohteena ei...
Aikataulut ovat voimassa syksystä 2017 lähtien eli ajat ovat ne, jotka ovat painetussa aikataulussa lukuunottamatta Kalasataman aikaa, joka on tiistaisin klo 19.05-20.00. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Nyt joulukuussa ja vuodenvaihteessa on poikkeuspäiviä, jolloin eivät autot kulje: 5.-6.12, 24.-26.12. ja 31.12.-1.1.
Kirjastoautolla on myös Facebooki-sivut, joista löytyy postaus, jos auto on läsnä erityistapahtumissa, https://www.facebook.com/kirjastoauto.Helsinki/
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Hei,opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, sillä ne on helppo erottaa sanoista. Äänteistä, kirjainten nimiä sekä muotoja harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen, runojen ja tarinoiden avulla. Äänteitä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan, miltä ne suussa tuntuvat. Helpointa on kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvia äänteitä. Lopuksi harjoitellaan piirtämään äännettä vastaava kirjain. Äänteitä opeteltaessa huomioidaan, että L-kirjain lausutaan "L", eikä eikä esimerkiksi "äl". Oppiminen jatkuu äänteiden yhdistämisellä tavuiksi, joka on lukemaan oppimisen välivaihe. Tavujen tunnistamista voidaan harjoitella taputtamalla. Lopuksi tavuja yhdistetään sanoiksi liukumalla äänteistä seuraavaan. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: LukiMat ....
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kirjastopalvelun alalla. Palveluun tulee vuosittain aina hieman enemmän kysymyksiä kuin edellisvuonna, vuonna 2004 lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaus 3514 kysymykseen. Asiakkailta tullut palaute on yleisesti ottaen varsin positiviista.
Kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen tietopalvelu ja se on tässä muodossaan toiminut vuodesta 1999 alkaen. Mukana on tällä hetkellä, vuoden 2005 alussa, 34 yleistä kirjastoa ja 2 erikoiskirjastoa. Tänä vuonna suunnitelmissa on testata, kuinka palveluun voitaisiin yhdistää chat-tietopalvelu.
Tietoa verkkotietopalvelusta yleensä löytyy Kirjastot.fi-...
Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi ei löydä teosta jossa aiheena olisi ainoastaan näyttelijä Marion Michael alias John Wayne suomen kielellä. Toki hänestä löytyy paljon tietoa suomeksi esimerkiksi Peter von Baghin teoksesta Elokuvan historia. Otava 1998, Helsinki.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi ei löydy tietoa siitä, että yhtyeeltä olisi julkaistu levyjä. Violaan on tallennettu tieto kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.
Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta (http://www.fono.fi/) ei löydä yhtyeelle levyjä. Fonossa on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä ja myös osa vanhempien levyjen tiedoista.
Olisiko oma kasettisi äänitetty vaikkapa radion live-esityksestä?
