Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa säilytetään vanhempia Helsingin Sanomia mikrofilmeinä Helsingissä Pasilan (Kellosilta 9) ja Espoossa Sellon (Leppävaarankatu 9) kirjastoissa ja on käytettävissä näissä kirjastoissa paikan päällä.
Valitettavasti Koivukylän kirjastoon mikrofilmejä tilata ei voi.
Kuluneen kolikon hintaa ei ole arvioitu oppaassa. Hyväkuntoisen kolikon hinta vaihtelee 200-300 euron välillä riipuen kunnosta.
(Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas)
Kirjasto ottaa lahjoituksena vastaan tarpeelliseksi katsottua aineistoa. Päätalon kirjoja on luettu paljon, saattaa hyvinkin olla, että kirjaston kappaleet ovat jo kuluneita ja voisimme vaihtaa parempikuntoisia tilalle.
Lahjoituksia voi tuoda Lahden pääkirjaston tietopalveluun.
Mikäli ajattelit lahjoittaa kirjat Orimattilaan, sinun kannattaisi ottaa sinne yhteyttä suoraan.
Yhteystiedot:
Lahdentie 65,
16300 Orimattila
puh 044 781 3568,
sähköposti:
orimattilan.kirjasto(at)
orimattila.fi
Oletan, että tarkoitat jotakin Kirjastot.fi -palveluista (http://www.kirjastot.fi/ ) löytyvää hakua, koska Turun kaupunginkirjaston sivuilla (http://www.turku.fi/kirjasto/ ) verkkokirjaston haussa löytyvät kaikki Turun kaupunginkirjaston toimipisteiden tiedot.
Mikäli tarkoitat kirjastojen aineistotietokantoja eli kirjojen hakua eri kirjastoista (Kirjastot ja kokoelmat -kanavalla, http://www.kirjastot.fi/../kirjastot/aineistohaku.asp tai pikahaku, http://www.lib.hel.fi/kirjastotfi2/pikahaku.htm ), on tällaisen napin lisääminen valitettavasti mahdotonta, koska aineistotietokannat ovat eri tietokannoissa ja niitä on yli 120. Tähän ongelmaan yritetään miettiä Suomen kirjastoissa ratkaisua.
Mikäli taas tarkoitat monihakuja, esim....
Tarkoittanet Myyrä kaupungissa-kirjaa.
Miler, Zdenek, Myyrä kaupungissa / kuvittanut Zdenek Miler ; kirjoittanut J. A. Novotný ; suomentanut Kirsti Siraste. 2. p. 2006. Helsinki : Tammi, 2000.
Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta suosittelee luokallesi luettavaksi näitä kirjoja, joissa on kohtuullisen vähän tekstiä:
Colfer: Tohtori Anna-Liisa (Anna-Liisa keksii omintakeisen keinon, jolla äiti-psykiatrin potilaat saadaan jälleen iloisiksi)
Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (sitkeiden huhujen mukaan kirjastonhoitajalla on tiskin alla perunapyssy, jolla hän ampuu huonosti käyttäytyviä lapsia)
Colfer: Legenda Kapteeni Korpin hampaista (isoveli pelottelee pikkuveljeä hurjalla tarinalla merirosvosta)
Gutman: mikä tahansa Kahjo kouluni -sarjan kirja, esim. Tyrmäävä terkkari tai Kaistapäistä kemiaa (koulun opettajat ovat toinen toistaan omituisempia)
Hulkko: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (nelosluokkalainen...
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole...
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy 63 nimekettä espanjankielistä jännityskirjallisuutta. Pääosin teokset ovat alunperin espanjankielisiä, jotkut on käännetty esimerkiksi ranskasta tai englannista. Löydät teokset Vaski-kirjastojen haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan jännityskirjallisuus ja rajaamalla hakutuloksen sitten sivun oikeasta laidasta löytyvällä kielirajoittimella espanjankielisiin. Voit tilata haluamasi teoksia omaan lähikirjastoosi.
Vaski https://vaski.finna.fi/
Valitettavasti en löytänyt laulun sanoja enkä musiikkia verkosta, kirjoista tai Fono.fi:stä. Temppurata ei ole enää Areenassa katsottavissa, Elävän arkiston pätkissä ei laulua kuulu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/22/temppuradan-vaarallisin-uhka-n…. Asiaa voisi kysyä Pikku Kakkosesta, pikkukakkonen@yle.fi.
Ritva, Radio- ja televisioarkisto-tietokannasta löytyy ohjelman tekijöiden tiedot, mutta ei musiikin. Se on kuitenkin katseltavissa arkiston katselu- ja kuuntelupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Hei !
Vastaus tarkoittaa vain, että kirja on lainattavissa e-kirjana Ellibs-verkkokirjastosta. Sinne pääset osoitteesta www.helmet.fi esim. klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa olevaa kuvaa, jossa lukee Ellibs. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Jos teillä ei ole jälkimmäistä, sen saa lähimmästä kirjastosta, henkilöllisyystodistus mukaan.
Hei,
INFORMAATIOALAN AKATEEMISET RY (INA) on tieteellisen tiedonvälityksen ja kirjasto- ja tiedonhallinta-alan tehtävissä työskentelevien informaatikoiden, kirjastonhoitajien ja muiden tiedonhallinnan asiantuntijoiden ammattiyhdistys. INA toimii yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muissa tieteellisissä kirjastoissa työskentelevän akateemisen kirjastohenkilöstön edunvalvojana.
INA on akavalaisen Tieteentekijöiden liiton suurimpia jäsenjärjestöjä.
http://www.informaatioalanakateemiset.fi/tietoa-inasta/
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
"Puolikas ja 'ters'" tarkoittavat toista ja kolmatta alkoholiryyppyä. Ilmaukset tulevat perinteisistä ruotsalaisista snapsien nimityksistä: ensimmäinen on helan, toinen halvan, kolmas tersen, neljäs kvarten, viides kvinten jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Snaps
Tapiolan kirjastossa ei valitettavasti ole Diakuvien skannaus mahdollisuutta.
Sellainen löytyy kuitenkin Entressen, Ison Omenan ja Sellon kirjastoista. Ajan voit varata osoitteesta varaamo.espoo.fi kirjautumalla sisälle esim. kirjastokortillasi. Linkki diaskanneri hakuun
Hei, perspektiivillä tarkoitetaan maalaustaiteessa kolmiulotteista näkövaikutelmaa esineiden sijainnista ja etäisyydestä. Kuvassa on itsessään kaksi ulottuvuutta, korkeus ja leveys ja kolmas ulottuvuus on syvyysvaikutelma, eli illuusio. Perspektiivikuvauksella tarkoitetaan taas kolmiulotteisen tilan tai kappaleen kuvaamista kaksiulotteisessa kuvaustasossa. Jo antiikin aikana esiintyi pyrkimyksiä perspektiivikuvaukseen, mutta ongelmana oli se, että kuvattavat kohteet oli usein esitetty eri suunnista. Tämän takia yhdenmukaista tilailluusiota ei päässyt syntymään.Renessanssin aikana Firenzessä matemaatikot, optiikantutkijat ja taiteilijat aloittivat järjestelmällisen perspektiivin tutkimuksen. Jo 1200–1300-luvut Italiassa voidaan...
Ylen artikkelin mukaan Larsson aloitti oman tutkintansa heti Palmen murhan jälkeen ja jatkoi sitä kuolemaansa vuonna 2004 asti. Lisätietoa asiasta löytyy Jan Stocklassan kirjasta Kuka murhasi Olof Palmen? (Aula & Co, 2018).
