Sanat ihmistuntemus, itsetuntemus ja minäkuva ovat laajoja käsitteitä ja kirjastojen asiasanoina niitä käytetään rinnakkaisina termeinä. Tästä johtuen myös osumien määrä noilla eri sanoilla on erilainen.
Kysymyksessä oli käytetty sanaa ihmistuntemus ja sitä käytettäessä saadaan esim. seuraavanlaisia esimerkkejä: Friedmann: Kuka minä oikeastaan olen ja Valtonen: Hyvä ja paha sisu.
Sanat minäkuva ja itsetuntemus antavat enemmän osumia.
Psykologian oppikirjoista saa asiasta perustiedot
Asiaa on selvitetty, mutta vielä ei ole löytynyt riittävän toimivaa ja edullista ratkaisua. Maksut voi siis toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa. Poikkeustilanteissa (muutto toiselle paikkakunnalle tms.) kirjastoa voi pyytää lähettämään laskun.
Lainausoikeuden menettää, jos maksuja on kertynyt yli 10 euroa.
Tässä joitain linkkejä internetistä löytyviin lähteisiin, joissa esitellään suomalaista kirjallisuutta.
- Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisee englanninkielistä nettilehteä Books from Finland: www.booksfromfinland.fi
- Suomi oli nettilehti Words without borders teemamaana elokuussa 2014: wordswithoutborders.org/issue/august-2014-finland
- Ainakin seuraavilla sivuistoilla esitellään suomalaisia kirjailijoita markkinointimielessä: www.bonnierrights.fi ja www.ahlbackagency.com
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Tällaisessa rakenteessa on kyse lauseenvastikkeesta. Siinä sivulause korvataan verbimuodolla (esim. "kuulin, että hän tulee" voidaan ilmaista muodossa "kuulin hänen tulevan").
Kysymyksessä esitetyssä lauseessa on kyseessä finaalinen lauseenvastike, jonka tarkoitus on korvata jotta-lause (esim. "juoksin, jotta ehtisin junaan" - "juoksin ehtiäkseni junaan"). Tällöin rakenne ilmaisee tarkoitusta, sitä, miksi joku asia tehdään. Tätä rakennetta käytetään toisinaan myös ilmaisemassa asioiden keskinäistä aikajärjestystä, mutta silloin lopputulos on helposti moniselitteinen ja tahattoman koominenkin. "Menivät naimisiin erotakseen" on tästä hyvä esimerkki, eikä se olekaan suositeltava tapa ilmaista asiaa.
Lähde:
Kielitoimiston...
Sinun ei tarvitse olla huolissasi asiasta.
Kirjasto on tällä hetkellä asiakkailta suljettu. Kirjaston henkilökunta huolehtii siitä, että sulkuaikana erääntyvistä lainoista ei mene keneltäkään maksuja. Eräpäivät myös siirretään automaattisesti myöhäisempään ajankohtaan.
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa...
Kysymyksessä on Soul Asylum -yhtyeen kappale Runaway train, ja se sisältyy vuonna 1992 ilmestyneeseen äänitteeseen Grave dancers union. Kappaleen sanat löytyvät internetistä ainakin osoitteesta http://www.google.fi/search?hl=fi&q=soul+asylum+runaway+train&btnG=Goog….
Kirjastojen tietokannoista voi etsiä tietoa siitä, mistä kirjastosta äänitettä tai nuottia olisi saatavilla. YouTubessa on ainakin Soul Asylum -yhtyeen live-versio em. teoksesta.
Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluu myös espanjankielisiä lastenkirjoja. Valikoima vaihtelee kirjastoittain, mutta kirjoja voidaan tarvittaessa tilata haluaamaasi kirjastoon myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa siis tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta, millainen valikoima espanjankielistä kirjallisuutta heillä on.
Halutessasi voit myös itse selailla ja varata kirjoja HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla:
- Kirjoita hakukenttään "lastenkirjallisuus"
- Valitse "Tarkenna hakua"
- Valitse Kieli-valikosta "espanja"
Näin saat näkyviin listan HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista espanjankielisistä lastenkirjoista. Mikäli haluat selailla vain kuvakirjoja, kirjoita hakusanaksi "kuvakirjat". Oman...
Hei,
Tuotannonohjausta käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin kirjastosta. Kirjasto on kaikille avoin, ja lainaamiseen tarvitaan HAMKin oma kirjastokortti.
Oheisessa linkissä on kirjaston ohjeita:
http://www.hamk.fi/kirjasto/kirjaston-kayttosaannot/Sivut/default.aspx
Tästä linkistä pääset suoraan HAMKin aineistohakuun:
https://hamk.finna.fi/
Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Lahjoituksia voidaan tarvittaessa sijoittaa myös kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat niitä ottaa itselleen.
Kysy tarkemmin lähikirjastostasi heidän tilanteestaan.
Kirjaudu sisään Kyyti-Finnan etusivulta https://kyyti.finna.fi/ .Oikeassa yläkulmassa on vihreä laatikko jossa lukee kirjaudu. Siihen kirjoitetaan kirjastokortin numero käyttäjätunnuksena ja nelinumeroinen pin-koodi, jota käytetään lainausautomaatilla tunnuslukuna. Sen jälkeen näytölle ilmestyvät lainanne ja vihreät laatikot joiss lukee uusi valitut lainat tai uusi kaikki lainat. Jos uusit vain osan niin ruksi lainojen vieressä oleva piieni neliö. Eiköhän näillä ohjeilla uusiminen onnistu.
Viikinmäkeä lähellä olevia kirjastoja ovat esimerkiksi Arabianranta, Malmi, Oulunkylä ja Pukinmäki. Lahjoituksia ei automaattisesti siirretä kirjastojen kokoelmiin, vaan tätä pohditaan kirjakohtaisesti. Helsingin kaupunginkirjastoilla ei enää ole kunkin kirjaston omaa kokoelmaa, vaan yksi kaikille kirjastoille yhteinen kokoelma. Lisää tästä kellutusjärjestelmästä näistä linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-10909639
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Kirjastojen kierrätyshyllyihin voi myös jättää hyväkuntoista aineistoa.
Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://...
Näissä lehdissä on turkiskaulusten tai turkiskauluksellisten jakkujen tai takkien teko-ohjeita. Kaikki lehdet löytyvät Lopen kirjastosta.
- Moda 2005, nro 5, useita artikkeleita eri sivuilla
- Kauneimmat käsityöt, 2005, nro 2, s. 16-17
- Moda 2004, nro 5, s. 40-49
- Suuri käsityölehti, 2004, nro 1, s. 8-9 ja 58-59
