Nuorisotutkimusseura on julkaissut kirjan Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, toimittaneet Tommi Hoikkala ja Anna Sell. Sisältää mm. artikkelin Ruotsalainen Leena: Kulttuurinen nuorisotyö on kamppailulaji.
Tommi Hoikkalan vanhempaan teokseen, Nuorisokulttuurista kulttuuriseeen nuoruuteen (1989) kannattaa myös tutustua.
Pekka Mönttinen on tehnyt opinnäytteen Kulttuurinen osallisuus nuorisotyössä, 2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30818/Pekka_Monttinen%20…
Nuorten osallisuudesta on esimerkiksi Nuorisobarometrissa vuodelta 2013
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2013/ . Samalla sivustolla oleviin muihin nuorisobarometreihin kannattaa myös tutusta.
Espoossa on...
Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
Yleisten kirjastojen kokoelmista voi tästä aiheesta hakea kirjallisuutta esim. seuraavilla asiasanoilla:
päivähoito sosiaalisuus
päivähoito lasten kehitys
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista em. asiasanoilla löytyy mm. Liisa Keltikangas-Järvisen teokset ”Pienen lapsen sosiaalisuus” ja ”Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” sekä Katri Kannisen ”Tunne minut: turva ja tunteet lapsen silmin” ja Erja Rusasen ”Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys”. Lehtiartikkeleita ei suoraan tästä aiheesta löydy yleisten kirjastojen tietokannoista. Myöskään kovin eksaktia tietoa esim. aloittamisiästä ei löytynyt.
Mikäli haluat tarkempaa asiantuntemusta, voit kääntyä myös Lastensuojelun keskusliiton kirjaston puoleen https://www.lskl.fi/...
Monissa kirjastoissa on nykyään vaihtokirjahylly, johon voi tuoda omiaan ja josta voi ottaa. Kysy näistä kirjaston henkilökunnalta.
Jos haluat lahjoittaa kirjoja juuri jotta se otettaisiin kirjaston kokoelmaan suosittelemme ottamaan yhteyden etukäteen siihen kirjastoon johon haluatte lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi -sivustolta kunkin kirjaston kohdalta. Valitse ensin kohta KIRJASTOT ja valitse oikea kirjasto ja napsauta kirjaston nimeä valitaksesi haluamasi kirjaston.
Onpa kinkkinen kysymys! Runojen alkuperää ei ole useinkaan niin helppoa selvittää. Kukaan vastaajistamme ei tuntunut tietävän etsimääsi runoa. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Antal Vidan teoksen ”365 kalaa” (Ullmann 2007) mukaan kalatieteessä eli iktyologiassa kalat jaetaan kuuteen luokkaan: viiksiympyräsuiset, ympyräsuiset, rustokalat, koppapääkalat, viuhkaeväiset ja varsieväiset. Kukin luokka jaetaan lahkoihin ja heimoihin.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut noilla sanoilla alkavaa runoa tai rukousta. Voin ehdottaa ainoastaan Siionin kanteleessa olevaa laulua Oi katsohan lintua oksalla puun, jossa on sama tematiikka.LinkkiSiionin kannel 311: https://www.sley.fi/sk311/
Mozartin isosiskon Maria Anna "Nannerl" Mozartin elämästä on kirjoitettu paljon tietokirjallisuutta. Lisäksi hän esiintyy henkilönä kaunokirjallisissa teoksissa.Englanninkielisen Wikipedian, Saksan kansalliskirjaston ja FemBio-sivuston kirjallisuusluetteloista löytyy kattavasti Nannerl Mozartia käsittelevää saksan- ja englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta.Suomen kielellä hänestä löytyy luku Maria Petterssonin kirjasta Historian jännät naiset (Atena, 2020). Kotiliesi-lehden numerossa 1/1991 on julkaistu Erkki Toivasen artikkeli "Nannerl - Mozartin sydänsisar".
Kirjallisuutta löytyy melko paljon: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, lähihoitaja. Opetushallitus 2001, Rintala, Taina: Lähihoitajien työ, ammatti-identiteeetti ja hyvinvointi. Stakes 1997, Uusitalo, Ilkka: Lähihoitajakoulutuksen tuottamat valmiudet. Opetushallitus 1995 ja Kero, Marja: Lähihoitajakoulutus ja organisaatiokulttuuri. Opetushallitus 1995. Lisää kirjallisuutta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta HAKU, asiasanoilla lähihoitajat ja koulutus. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy myös useita. Niitä voi etsiä Aleksi-artikkelitietokannasta, joka...
HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6....
Jos esityksen järjestää kirjasto, se on on julkista elokuvan esittämistä, vaikka tapaamismuotona olisi "pieni piiri". Kirjasto voi esittää suojatun elokuvan vain luvan perusteella, koska kirjaston toiminta ei koskaan ole yksityistä.
Jos kyseessä on elokuvakerho, jossa myös keskustellaan kyseisestä jaksosta, on ainakin teoriassa mahdollista vedota sitaattioikeuteen. Se kuitenkin edellyttää, että käsittely on selkeästi enemmän kuin jälkikäteinen keskustelu tyyliin "minusta tämä oli todella mielenkiintoinen jakso". Sitaattioikeus on sidottu tilanteeseen, jossa jonkun esitys (esimerkiksi alustus) vaatii havainnollistuakseen jakson katsomisen.
Heikki Poroila
Löysin Aapelin hauskan pakinan Liisan ensimmäisestä kirkkomatkasta, nimeltään Liisan adventti.
Se on ainakin Aapelin teoksessa: Meidän herramme muurahaisia ; Pikku Pietarin piha; Valitut pakinat
WS 1979, kirjan viimeisessä osiossa.
Nimelle Vicki ei ole virallista nimipäivää, mutta oheisen internet-sivuston kautta voi ehdottaa nimipäivättömille nimille sopivaa nimipäivää.
https://www.nimipaivat.fi/vicki.html
https://www.nimipaivat.fi/nimikone/
https://www.nimipaivat.fi/
Hei,
Norsujen syöksyhampaat kasvavat läpi elämän. Aikuisilla norsuilla kasvuvauhti voi olla 18 senttiä vuodessa.
Sille että norsut kasvaisivat läpi elämän, en ole löytänyt vahvistusta.
Lähde: https://tieku.fi/elaimet/kasvavatko-norsujen-syoksyhampaat-lapi-elaman
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https...
Ensimmäinen suomennos kirjasta Tuulen viemää ilmestyi 1937 Maijaliisa Auterisen suomentamana. Alkuperäinen Gone With the Wind oli julkaistu 1936, eli hyvin nopeasti kustantaja Otava sai teoksen suomennettua. Kirja julkaistiin kaksiosaisena.
Voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksia. Ne voi kohdistaa tietylle kirjastolle tai kaupunginkirjastolle yleensä. Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus ohjataan siihen yksikköön, jolle se voi lähinnä kuulua tai pannaan "listalle" jotta mikä tahansa kirjasto voi tilata sen. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä (http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm). Tarkista ensin tietokannastamme (http://www.lib.hel.fi/plussa), onko teos kirjastossa ennestään. Hankintapäätöksestä ilmoitetaan toivojalle, mutta jos hän haluaa tehdä siihen myös varauksen, peritään 5 mk:n maksu.
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
