Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Asiasanahaulla kirjapainotaito Korea Lindasta http://finna.fi löytyi yksi koreankielinen teos sekä korean- ja englanninkielinen Patterns of book cover design in Korea 1392-1945, Korean library association, 1980.
Teoksessa Verliet: Book through five thousand years on mm. aihe Book in the orient. Muita teoksia, joissa on jotain, ainakin korean kielestä:
- Vesterinen, Ilmari: Lohikäärme ja krysanteemi, 1988 (artikkeli Korkean kulttuurin erityspiirteitä, Rotu ja kieli...)
- Vesterinen, Ilmari: Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan (Korean kieli ja sen murteet)
- Koreas : Global studies handbook, 2002 (Korean language, food and etiquette)
Kirjakaupan ja kustannustoiminnan sekä kirjapainotaidon historiaa on esim. seuraavassa:
- Jäntti, Yrjö...
Ulkopaikkakuntalaiset saavat Tampereella lainauskortin samoin perustein kuin paikkakuntalaiset. Kortti tehdään välittömästi ja mukana on oltavavalokuvallinen
henkilötunnuksella varustettu henkilötodistus. Ohessa kopio Piki-kirjastojen käyttösäänöistä (Tampere kuuluu Piki-kirjastoihin).
Kirjastokortti ja tunnusluku
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton ja sen saa kaikista PIKI-kirjastoista. Kortti on henkilökohtainen. Asiakkaalla voi olla käytössään vain yksi PIKI-yhteisjärjestelmän kirjastokortti. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan PIKI-kirjastojen käyttösääntöjä.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla Suomessa voimassa olevan...
Kysymyksessä kuvailtu kirja lienee Eric Linklaterin Kuussa tuulee. Se on tarina kahdesta sisaruksesta, Dinahista ja Dorindasta sekä merkillisistä asioista, joita tytöille alkaa tapahtua heidän oltuaan tuhmia pahan tuulen puhallellessa kuussa.
Taikajuoman avulla tytöt muuttuvat kenguruiksi ja pääsevät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasilialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden eläinten kanssa. Lopulta tytöt joutuvat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni kreivi Hulagu pitää heidän isäänsä vankina. Kirjan alussa tyttöjen isä, majuri Palfrey on lähdössä vuodeksi kauas vieraille maille.
"Kuussa tuulee", sanoi majuri. "Se ei näytä minusta lainkaan hyvältä. Kun kuussa tuulee, täytyy...
Islamilaisesta lääketieteestä on englanniksi mm. kirjat Ullmann, Manfred: Islamic medicine (1978), Khan, Muhammad Salim: Islamic medicine (1986) ja Rosenthal, Franz: Science and medicine in Islam : a collection of essays (1990). Lääkekasveista löytyy englanniksi mm. kirja Ghazanfar, Shahina A.: Handbook of Arabian medicinal plants (1994). - Arabialaisen lääketieteen historiasta voi lukea suomeksi mm. Sinikka Piipon Luonnonlääkeyrtit kirjan osasta 1 sekä kirjasta Eurooppa osa Ruumis ja sielu.
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun....
Voit hakea Helmetistä hakusanoilla rikoksentekijät, rikokset, rikollisuus, muistelmat tai elämäkerrat. Ongelmana on, että pelkkien asiasanojen perusteella on mahdotonta tietää, minkä teoksen on kirjoittanut rikoksentekijän läheinen.
Tässä ohessa on lista joistakin kirjoista, joissa käsitellään rikoksentekijän ja hänen läheistensä elämää. Kaunokirjallisuutta löytyi sittenkin enemmän kuin muistelmia. Osa luettelon romaaneista perustuu tositarinoihin, osa on fiktiota.
Elämäkerrat ja muistelmat:
Armas Gerdt: Petrin matka Myyrmanniin
Steven Naifeh ja Gregory White Smith: Muukalainen perheessä
Seppo Porvali: Daltonit
- Kirjoittaja ei ole rikoksentekijöiden läheinen, mutta kirjassa puheenvuoron saavat myös poikien sisaret. Perhetausta käydään...
Al tarkoittaa leppää, sten kiveä – Ahlsten on siis suomeksi Leppäkivi. Saksan mallin mukaisesti al-sanaan lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että sitä edeltävä vokaali lausutaan pitkänä (Marianne Blomqvist, Vad heter finlandssvenskarna?).
Aivan Beea-nimestä en löytänyt tietoa, mutta nimi lienee muunnos nimestä Bea, joka taasen on lyhennös Beatrice-nimestä. Nettilähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Beatrice. Ruotsalaisen kalenterin mukaan nimipäivää vietetään 2.12.
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Kyseessä on ilmeisesti Lasten oma aapinen, tekijöinä Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kirjan vuonna 1958 ja kirjan kansi on punainen. Kirjasta löytyi runo Anni tanni talleroinen, mutta ei valitettavasti toista runoa.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lisäys vastaukseen: Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta tässäpä nyt olisi se Kissanpoikanen luistelee -runo.
Kauniilla, kirkkaalla pakkassäällä
kissanpoikanen luisteli jäällä,
kaarteli, kierteli kiemuroita,
lauleli: - Ei mua kukaan voita!
Rannalla katseli naapurin Vahti,
katseli – äkkiä – HAU haukahti!
Kissanpoikanen kupsahti jäälle,
suoraan kirjavan...
Kirjasampo.fi -sivustolta löytyy erilaisia kirjavinkkilistoja (kirjahyllyjä), joita kannattaa hyödyntää vinkkien etsimisessä. Sen alaisella sivupiiri.fi -sivustolla on vielä erikseen lasten- ja nuortenkirjavinkkejä. Suorat linkit ovat https://www.kirjasampo.fi/ ja https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Listaan tähän alle kuitenkin joitakin omia vinkkejäni, jos niistä löytyisi jotain kiinnostavaa.Kestosuosikkini lukuinnon herättäjäksi on vinkata Tuula Kallioniemen ohuita mutta jännittäviä nuortenkirjoja, joissa on seikkailua ja monessa vähän kommelluksiakin. Omia suosikkejani ovat Pako ja Villi viikko, jotka tempaavat mukaansa todella.Markus Ikolan Jasu-sarja sen sijaan ei mene suoranaisesti toivottuihin genreihin, mutta sarja on todella...
Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa:
"Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja...
Ainakin Tiihosen ensimmäisestä runokokoelmassa Sarkunmäen palo (1975) löytyy mainintoja moposta. Runossa Kerava mainitaan "huutokaupattu Soliferi-mopo jolla kaupungin / ikäloppu kamreeri oli paennut loteille / juomaan anislikööriä kavallettuaan". Pieni laulu -runo taas toteaa, että "Saatilla voi saada siipeen / jos mopo vaan on alla." Runossa Kiviritsa salkussani esiintyy lakoninen tokaisu "Kurja mopo." Kaksi ensinmainittua runoa on luettavissa myös Tiihosen valittujen runojen kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle (WSOY, 2000). - Tämän lisäksi mopo löytyy Arjen armada -kokoelman (1980) runosta Rekola: "Boulognen puistoon kuka karauttaa / satulattomalla mopolla, / se tietää kuinka Rekolassa alkaa / keväinen duunipäivä".
Tähtitieteen sanakirjan lakonisen määritelmän mukaan avaruus on "taivaankappaleiden välinen ja niiden ulkopuolelle jatkuva tila". Maapallo on taivaankappale siinä kuin muutkin maailmankaikkeuden aineelliset kappaleet ja niiden lailla avaruudessa.
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että maapallo on yksi planeetta muiden aurinkokunnan planeettojen joukossa. Viisisataa vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin ajateltiin, että maapallo on koko maailmankaikkeuden liikkumaton keskus ja tähtitaivas kaikkine valopisteineen kiertää maapalloa. Keskiaikaisen maailmankuvan muutoksen pani alulle Nikolaus Kopernikus vuonna 1543, "ja sen maailmankuvan sirpaleista me olemme yhä yrittämässä koota uutta tilalle", niin kuin Esko Valtaoja on kirjoittanut....
Valitut novellit I-II (suomentanut Juhani Konkka, WSOY) on hyvä lähtökohta Tsehov-kokoelmalle.
https://www.finna.fi/Record/heili.599521
https://www.finna.fi/Record/heili.599522
Valitut novellit -kokoelmaa täydentää hyvin Mestarinovelleja I-II -kokoelma (suomentaneet Ulla-Liisa Heino ja Marja koskinen, Otava)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3503102
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.561297
Valitut novellit I-II ja Mestarinovellit I-II sisältävät suuren osan Tsehovin keskeisistä novelleista. Näitä ovat esimerkiksi Sali n:o 6, Nainen ja sylikoira, Ikävä tarina, Aro, Sotamies Gusev ja Suudelma. Mutta koska ei ole olemassa Tsehovin novellien koottua laitosta, myös moni tärkeä novelli...
Intiaaninimistä ei nähtävästi ole mitään suomenkielistä luetteloa. Intiaanikieliähän on jo Pohjois-Amerikassa useita kymmeniä, eikä mitään yhtenäistä nimikäytäntöä ole olemassa. Joitakin englanninkielisiä nettisivuja näyttää löytyvän: http://www.20000-names.com/female_native_american_names.htm ja http://www.bchealth.com/services/birthcenter/nativeambabynames.shtml. Suomeksi ilmestyneessä kirjassa 'Valitse nimi lapselle' (toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katarina Krabbe, useita painoksia) löytyy luetteloita erikielisistä
nimistä. Yllämainitussa nettiosoitteessa www.20000-names.com
on myös muunkielisten nimien luetteloita.
Satu selvisi hyvämuististen kollegoiden avulla. Tässä siis tiedot:
Sadun nimi: Kaksitoista veljestä
Alkuperä: nykykreikkalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Lasten oma lukukirja
Kuvittanut: Laukkanen, Usko
Toimittanut/Kertoja: Somerkivi, Urho & Tynell, Hellin & Airola, Inkeri
Julk. Otava, 1958
Kirjaa löytyy Helsingin kirjavarastosta ja Käpylän kirjastosta:
http://www.helmet.fi/record=b1521546~S9*fin
Koiran syömä kuten muullakin tavoin turmeltunut tai kadonnut kirja on korvattava kirjastolle. Hinta on periaatteessa sama kuin kirjan hinta kirjakaupassa. Vanhemman kirjan korvaushinta lasketaan korjaamalla indeksillä hintaa, jonka kirjasto on aikanaan kirjasta maksanut. Kirjasto voi hyväksyä korvaukseksi myös vastaavan kirjan hyväkuntoisen kappaleen.
