Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat teokset:
The Cooking of Scandinavia, (ed. Brown, Dale, 1974. Kirjassa on kerrottu rapujen valmistuksesta ja syömisestä. Kirjan eri painoksia on Turun lisäksi Porin, Kouvolan kaupunginkirjastoissa ja Lapin maakuntakirjastossa.
New Scandinavian cooking (ed. Christer Elfving & Petra de Hamer), 2000. Kirja sisältää rapureseptejä.
Sähkötekniikan linkkejä löytyy Kirjastot.fi -kotisivulla olevasta Linkkikirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
Se noudattaa yleisten kirjastojen luokitusta, sähkötekniikka löytyy luokasta 62.
Sanakirjoja löytyy http://www.makupalat.fi/ seuraavan polun takaa: tekniikka/tekniikka, teollisuus/tekniikka ja teollisuus
yleensä/sanastoja.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta "Tietoa, taitoa ja taidetta" -kohdasta klikkaamalla löytyy uudisosan aihealueista Luonto ja harrasteet. Sen linkeistä löytyy mm. tekniikan sanastoja.
Die Welt als Wille und Vorstellung ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als...
Mia ja Miia ovat Mirjam- ja Mirjami-nimien kutsumamuotoja. Mirjam puolestaan on heprealainen muoto Maria-nimestä. Maria on Raamatusta tunnetuksi tullut heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Mahdollisiksi merkityksiksi on annettu "toivottu lapsi", "rakastettu", "kapinallinen" tai "kitkerä".
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2011)
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople....
Pääkaupunkiseudulla kaitafilmien digitointi on mahdollista Helsingissä, Malmin kirjastossa. Digitointi onnistuu muistikortille. Löydät lisää tietoa ja voit varata digitointilaitteet käyttöösi tästä linkistä (Helsingin Varaamo): Tilavarauspalvelu.
Käytä Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/, kirjoita kärkkäinen kata ja lainausmerkkeihin
"minä ja morrison" niin löydät paljon tietoa aiheesta.
Vaasan kaupunginkiraston kokoelmista löytyviä Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsitteleviä paikallishistorian kirjoja ovat:
Storå, Nils: Kronoby kommuns historia 1865-1968
Petander, C-B.J: Striden vid Kronoby under kriget 1808-1809
Cajanus, Eric: Historisk och oeconomisk besrifning öfwer Cronoby sokn uti Österbotn
Tegengren, Helmer: Kronoby sockens historia
Tegengren, Helmer: Bebyggelse och näringsliv i Kronoby älvdal 1608-1865
Vår hembygd Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Öja
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia
Pedersöre storsockens historia intill 1865
Birck, E: Pedersöre härad 1750-1940
Åkerblom, Bror: Första bekantskapen med Pedersöre
Pedersöre historia 1865-1965
Pedersöreboken
Kyseisten paikkakuntien paikallishistoriaa...
Ulkomaisia tietokantojen ja kirjastoluetteloiden löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatulk.html
Ruotsissa on käytössä Libris, kansallinen kirjastotietojärjestelmä http://www.libris.kb.se/enkel.sokning.html voit kokeilla esim. Valfria sökord-hakua sanoilla television tai telekommunikation tässä muutama viite: TV-etik, mediejuridik och mediepolitik Wersäll, Britt-Louise - Kristianstad, 2000. Televerksamhet - Statens institut för kommunikationsanalys - SIKA, Statistiska centralbyrån - SCB Stockholm, 2000.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston REX http://rexwww.kb.dk/english.html palvelu jäi tarkistamatta, koska yhteyttä ei muodostunut. Voit varmaankin käyttää tässä samaa kansainvälistä sanaa television.
Englannissa on...
Karjala-aiheisia elokuvia ovat ainakin seuraavat :
-Anu ja Mikko
-Arvoisa rouva Marie
-Evakko
-Rintamalotta
-Säkkijärven polkka
äänikirjoina löytyvät
Eeva Kilveltä Talvisodan aika; Välirauha, ikävöinnin aika, Jatkosodan aika
Musiikista löytyi cd-levy Karjalan kunnailla, missä on Karjalaan liittyviä klassikkokappaleita.
TEOS Karjalan kunnailla
Julkaisutiedot [S.l.] : DPR Records : Discopress, p2009
ULKOASU 1 CD-äänilevy (55 min 38 sek) + esiteliite
Standard no 6418582002277
Standard no DPRCD-2009
Karjalaisten laulu / sov. Masi Luoma, es. Lauluyhtye Pinkit Hinkit. Päivät ja työt, unet ja...
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietokannan mukaan Isänmaallinen mies -elokuvassa soivat seuraavat kappaleet:
Rivers of Babylon (esittäjä: Boney M.)
Diggi-Loo Diggi-Ley (esittäjä: Herrey's)
Try To Seduce Me (esittäjä Sabrina Hebiri)
Olisiko kyseessä joku näistä?
Lähde:
Elonet, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1529494
Valitettavasti runo on kirjastonhoitajalle tunnistamaton, eikä ole olemassa tietokantaa, josta runot löytyisivät niiden loppusanojen perusteella. Hakukoneilla (Google, DuckDuckGo) ei myöskään löydy mitään. Kysymys jää julkisesti esille, jos joku muu tunnistaisi runon.
Valitettavasti emme löytäneet runoa emmekä aikakauslehteä. Tätä runoa ei löytynyt Digi.kansalliskirjasto.fi:stäkään. Ehkä Suomalaisen kirjallisuuden seura osaisi auttaa löytämään sen. Heille voi lähettää kysymyksen lomakkeella,https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/.
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Hei! Etsimäsi teos löytyy Keski-kirjastojen kokoelmasta, mutta kaikki 3 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa ja pari varaustakin on jonossa. Myös Jyväskylän yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston lainakappaleet ovat lainassa tällä hetkellä.
Oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta voit tilata teoksen kaukolainaan:
kaukopalvelu: 044 459 8619 / kaukopalvelu@saarijarvi.fi
Kyseinen katkelma on Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin teoksen The spirit level : Why equality is better for everyone kappaleesta Our social inheritance.
Teos ilmestyi vuonna 2011 nimellä Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Markus Myllyojan suomentamana.
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? (suom. Markus Myllyoja, HS-kirjat, 2011)
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: The spirit level : Why equality is better for everyone (London, 2010)
Ronald Erle Grainerin säveltämä Maigret Theme on suomennettu nimellä "Mies Ja Piippu". (Sanoittajana Saukki, sovitus Esko Linnavalli.) Laulua on esittänyt ainakin Helena Siltala. Myös Esko Könönen on levyttänyt kappaleen, Maigret Theme nimisenä. Kappaleen hanurinuottia ei löydy mistään saatavilla olevista nuottihakemistoista eikä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta. Myös maakuntakirjastojen sekä Sibelius-Akatemian tietokannat on tarkistettu. Kappale voi tietenkin löytyä jostakin vanhasta nuottikokoelmasta, joka on hankittu kirjastojen kokoelmiin ennen kuin yksittäisten kappaleiden vieminen aineistorekistereihin aloitettiin. Olemme käyneet läpi paikalla olevan hanurinuottikokoelmamme, eikä kappaletta valitettavasti löydy.
Hei!
Ennen varauksen lähettämistä olet varmasti valinnut haluamasi noutokirjaston. Sen jälkeen voit painaa lähetä-nappulaa, minkä jälkeen järjestelmä varaa sinulle haluamasi aineiston. Varauksen jälkeen järjestelmä ilmoittaa sinulle varauksen onnistumisesta. Varaustietosi voit tarkistaa Omat tietoni -kohdasta Helmetin-aineistotietokannan etusivulta. Sieltä voit myös tarkastaa varauksen teko-ohjeet. Jos varauksen teossa on ongelmia, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen, joka auttaa Helmet-järjestelmän käytössä. Helmet-järjestelmään liittyviä kysymyksiä voi lähettää Helmet-etusivulla olevan Palaute kohdan kautta.