Vaski-kirjastoissa löytyy runsaasti tv-sarjojen tuotantokausia. Niitä voi etsiä Vaski-verkkokirjaston hakulaatikosta asiasanalla televisiosarjat. Hakua voi rajata laajennetussa haussa tai hakutulossivun oikeassa laidassa olevista faseteista.
Uuno Kailaan runosta Adagio ei valitettavasti löydy varsinaista taidekäännöstä. Joonas Kokkonen on säveltänyt kyseisen runon laulusarjaan Neljä laulua Uuno Kailaan runoihin. Laulusarja on kuultavissa äänitteeltä Joonas Kokkonen: Songs (2005). Levyn esiteliitteessä ovat runot suomeksi sekä niiden englanninnokset. Esiteliitteen ja runot on kääntänyt Minna Vierimaa. Levy on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759224__Skokkonen%20kailas%20adagio__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
Teoksessa Sandhall, Åke: Heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen, jota on useassa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa (saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi ) on tietoa ja kuvia useastakin punertavan värisestä ja lentokykyisestä heinäsirkan sukuisesta hyönteisestä. Samalta tekijältä on myös teos Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia; sitä on myös saatavana useissa kirjastoissa. Internetistäkin löytyy tietoa heinäsirkoista. Tavallisella Google-haulla http://www.google.fi hakusanalla heinäsirkat löytyy useita linkkejä, esim. http://hepokatti.net .
'Wikipediassa' kerrotaan, että Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) on saanut lukuisia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja; P. E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinnon 1973, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon 1979 ja 1983, Kirjapöllö-palkinnon 1987, Kirjallisuuden valtionpalkinnon 1988 kirjasta Maan kämmenellä, Kirjallisuuden Karjala-palkinnon 1988 kirjasta Valamon yksinäinen, Lukijan Finlandia -palkinnon 1993 kirjasta Sonja, Pro Finlandia -mitalin 1993, Infon kirjailijastipendin 1997 ja Pro Carelia -ansiomerkin vuonna 2000. Hirvisaari sai professorin arvonimen 2002
En kuitenkaan uskalla mennä laittamaan palkintoja mihinkään järjestykseen.
Lisää tietoa Laila Hirvisaaresta löytyy kirjasta 'Kotimaisia nykykertojia', joka...
Ei valitettavasti tule, kirjastoauto lakkasi käymästä Santahaminassa viime syksynä. Syynä oli asiakkaiden vähyys. Lähin kirjastoauton pysäkki on Hevossalmessa, Porekujalla. Kirjastoauto pysähtyy siellä keskiviikkoisin klo 17.55-18.20.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton aikataulu löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/acf73f42-a717-4f86-a66e-1bd6004f1a29/kirjast…
En onnistunut löytämään varsinaista bibliografiaa Eeva Joenpellon tuotannosta, mutta esimerkiksi Tiina Mahlamäen teoksessa Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva (2009) on luettelo Joenpellon julkaistuista teksteistä. Mahlamäki toteaa itse, että luettelo ei ole täydellinen, sillä osa Joenpellon kirjoituksista on julkaistu ilman kirjoittajan nimeä eikä hän ole onnistunut löytämään kaikkia julkaistuja tekstejä. Kirjassa on myös luettelo Joenpellosta tehdyistä artikkeleista.
Helena Ruuskan kirjassa Eeva Joenpelto : elämän kirjailija (2015) on luettelo niistä Joenpellon kirjoituksista, joita Ruuska käytti kirjassaan lähteenä, samoin luettelo lehtiartikkeleista, kritiikeistä ja uutisista koskien Joenpeltoa.
Suomalaisen...
Seuraavissa teoksissa kuvataan Puumalaa matkailunähtävyytenä ja sen luonnon ominaisuuksia:
-Kaunis Suomi, osa 4. WSOY 1972
-Finlandia, osa 5. Otava 1985
-Matkalla Suomessa, Valitut Palat 1992
-Suomen matkailuopas 1999-2000
Tuoreet faktatiedot löytyvät Suomen kunnalliskalenterista 1999
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi/
Tietyn kirjan lainoista on mahdollista saada lainaustilastoja. Ne ovat aina kirjaston tai kirjastokimpan lukuja, jotka lasketaan esim. kirjan eri painoksille erikseen. Ne eivät ehkä ole paras tapa saada selville ihmisiä juuri nyt eniten kiinnostavia kirjoja. Vanhoille kirjoille on ehtinyt kertyä uusia enemmän lainoja, ja myös erilaisten painosten luvut ovat erillisiä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimmat löytyvät listattuina Helmetin sivuilta. Sivulla kerrotaan , että lista perustuu lukuun, joka kertoo varausten ja hankittujen niteiden määrän. Halutuin on siis teos, jonka jonossa olevien varausten määrä yhteenlaskettuna hankittujen niteiden määrällä on korkein. Tämä listaus voisi kertoa enemmän tämänhetkisten...
Hei,
Kyseinen runo löytyy Lukukeskuksen julkaisemasta pienten lasten runokirjasta Lorulahja (lukukeskus, 2019).
Lukukeskuksen julkaisema runokokoelma lahjoitettiin neuvoloiden kautta kaikille vuosina 2019-2021 syntyneille lapsille osana Lukulahja lapselle -kirjakassia. Kirjaa ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista. Varmaan antikvariaateista tai kirppareilta voi löytyä.
Valitettavasti en saanut selville, minkälainen kysymäsi tanssi on. Jos jollakin palstan lukijoista on tietoa asiasta, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
Lukituksella voit ”jäädyttää” varauksen niin, ettei se tule noutokirjastoon silloin, kun et jostain syystä pääse noutamaan varausta. Säilytät kuitenkin paikkasi varausjonossa ja pysyt jonon ensimmäisenä.
Lukituksen käytöstä neuvotaan HelMet-ohjeissa seuraavasti:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä". Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
https://luettelo.helmet.fi/...
Hei!
Kirjaa on tulossa useimpiin Helsingin kirjastoihin. Tarkkaa saapumispäivämäärää emme pysty kuitenkaan sanomaan. Voit seurata kirjan saatavuustilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjaan voi jättää varauksen, kun sitä on jonkin kirjaston kokoelmissa.
Kläpp -sanalla on kyllä kahdenlainen merkitys. Entisaikaan se on todella voinut tarkoittaa myös avioliiton ulkopuolista lasta. Tekstityksessä on kuitenkin nähdäkseni käännösvirhe, jos kyseessä oleva lapsi oli avioliitossa syntynyt. Suomen sana äpärä tarkoittaa vain avioliiton ulkopuolista lasta.
Till helgen on tuohon aikaan tarkoittanut "pyhäksi" kotiin. Lauantaina oltiin koulussa ja käsitettä viikonloppu ei silloin tunnettu siinä merkityksessä kuin nykyään.
"Sen seitsemän kertaa" on varmaan lyhennetty käännöksessä jostain syystä. Oikea raamatullinen sanonta on Pohjanmaallakin kyllä pitempi muoto.
Suomen kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta äänikirjat mukaanlukien. Fennica on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa https://finna.fi
Haku-painikkeen takana on ensimmäisenä tarjolla pikahaku, josta voi hakea esim. kirjan tai kirjailijan nimellä kirjoittamalla se hakuruutuun ja valitsemalla viereisestä valikosta hakutyypiksi joko teoksen tai tekijän nimen. Tarkennetussa haussa on mahdollista tehdä monimutkaisempia hakuja erilaisin rajauksin ja ehdoin. Ohjeita hakuun löytyy yläreunan Opastus-linkin takaa.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa kirjastokortissa näkyvän asiakasnumeron ja mistä tahansa Ratamo-kirjastosta saatavan nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Lisätietoja: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/
