Mirjami Lähteenkorvan runo Puut sisältyy kokoelmaan Kuin kukat ja linnut (1968).
Teos kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin ja on tilattavissa omaan lähikirjastoonne.
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kuin+kukat+ja+linnut%22+l%C3%A4hteenkorva&type=AllFields
Mikäli tietosi ovat vielä Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä, saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti. Uusi kortti maksaa aikuiselta kolme euroa.
Jos et ole käyttänyt korttia noin kolmeen vuoteen, on mahdollista, että tietojasi ei ole enää rekisterissämme. Tällöin sinun tulee tehdä ennakkorekisteröityminen netissä tai tai täyttää kirjastokorttihakemus paperilomakkeella.
Ennakkorekisteröitymisen voit tehdä alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tästä linkistä löydät linkin tulostettavaan kirjastokorttihakemuslomakkeeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi Hamarin sukua käsittelevä sukututkimuskirja, ja se sisältää tietokannan mukaan tiedot Kainuun alueen Hamareista. Myöskään Ylivieskan kirjaston kotiseutukokoelmasivulle kootussa listauksessa ei ole mainittu Hamarien sukukirjaa.
Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy suosituslista paikallishistoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Voit kysyä lisää suosituksia Ylivieskan kirjastosta.
Linkit
Tarkkinen Tauno & Kalle Hamarin sukuseura: Hamarin suku sekä tuokioita ja kertomuksia elämän varrelta (1999)
Ylivieskan kirjasto: kyläkirjoja
Satu, jota kuvailet on slaavilainen kansansatu Baba Jaga. Siinä Baba Jaga -noita asuu mökissä, jossa on kananjalat. Itse kirjan löytäminen on kuitenkin hankalampaa, koska kansista tai kirjan koosta ei ole tietoa. Osittain mustavalkoinen kuvitus on ainakin kolmessa alla olevassa satukirjassa, joista löytyy kuva Baba Jagan mökistä. Satulinna: Sata eurooppalaista satua (1990): https://finna.fi/Record/outi.121383?sid=4744862095Maailman taruaarteet: Ihmeseppiä ja tsaarinpoikia (1986): https://finna.fi/Record/outi.95269?sid=4744862653Suomen lasten satuaarteet (1992): https://finna.fi/Record/outi.862545?sid=4744858378
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Näyttäisi siltä, että Roger de Rabutinin runoja ei ole luultavasti suomennettu. Hänen runojaan ei löydy yhtään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Tietokanta ei ole kattava, joten on mahdollista, että jossakin sen ulkopuolelle jääneessä lehdessä, pienjulkaisuissa tai muissa hankalammin tavoitettavissa lähteissä, mutta todennäköisesti suomennoksia ei kuitenkaan ole.
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Maaliskuussa 2014 kustantajan sivuilla sen mainitaan olevan kääntäjällä työn alla (http://kirjava.fi/?p=55) ja ilmestymisajaksi arvellaan kevättä 2015.
Risingshadow.fi-sivuston tietokannassa ilmestymisajaksi on merkitty elokuu 2015.
http://www.risingshadow.fi/library/book/6478-viisaan-miehen-pelko
Tuntemattomasta sotilaasta on useita painoksia ruotsiksi, mutta vaikuttaa siltä, että käännöstä ei ole tehty uudelleen, ainakin kääntäjä on kaikissa sama, eikä mainintoja käännöksen tarkistuksista löydy. Kansallisbibiliografia Fennicassa vanhin käännös on vuodelta 1955 ja uusin vuodelta 2006, kaikissa on kääntäjäksi mainittu N.-B. Storbom. Fennican tietoja pääset tutkimaan täältä: goo.gl/7977yN
Uusimman painoksen nimiölehdellä on lisäksi maininta "Oavkortad faximilupplaga av första upplagan 1955", sama maininta löytyy myös vuoden 2000 ruotsinnoksesta, mikä myös antaa syytä epäillä, että käännöksiä saattaa olla vain tämä yksi.
Aivan kaikkia painoksia meillä Turun kaupunginkirjastossa ei ole, joten en päässyt niitä tarkistamaan. Turun...
Eduskunnan kirjastosta on kirjoitettu suppeita historiikkejä: Eduskunnan kirjasto 1872-1972 (1972). Eduskunnan kirjasto 1872-1972-1992 (1993). Muutoksen 13 vuotta : Eeva-Maija Tammekann Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana 1980-1993 (1993).
Lehtiartikkeleita voi katsoa CD-KATI-tietokannasta (asiakaskäytössä mm. kaupunginkirjastossa). Esim. Anna-Maija Kurikan artikkeli Säätyjen kirjastosta julkiseksi palvelukeskukseksi : Eduskunnan kirjasto 100-vuotias Kirjastolehdessä 1972 nro 9 s. 302-303.
Kannattaa myös katsoa: Suomen eduskunta : bibliografia (1991).
Eeva-Leena Sariolan Ruoho huojuu tuulessa -laulussa lauletaan tosiaan alku- ja välisoittona Uii, ui-wa-ko-ba. Sen tarkemmin ei selitetä, onko tekstillä jokin merkitys. Laulu löytyy monista lastenlaulukirjoista, mm. kirjasta Leikkilaulujen juhlakirja.
Kyseessä voisi olla Tontut niminen piirrossarja, jota Yle näytti 90-luvun lopussa. Sarjassa seikkaili lääkäritonttu Taavi, joka auttoi metsän eläimiä ja liikkui Viuhu-ketun selässä. Taavi-tontulla oli juurikin asunaan sininen takki ja punainen tonttulakki. Sarja oli espanjalais-kanadalainen ja perustui Wil Huygenin kirjoittamiin kirjoihin 'Suuri tonttukirja' ja 'Tonttujen kutsu'.
Kysymys on hyvin ajankohtainen Elimäellä tällä hetkellä. Olemme parhaillaan neuvottelemassa asiasta osana muuta Kymenlaakson alueellista kirjasto- ja kuntatason yhteistyötä. Kyyti-järjestelmään ei siirrytty aikanaan kunnan silloisesta heikosta resurssitilanteesta johtuen.
Olemme toki yhteistyökimpassa, Itä-Uudenmaan kuntien kirjastojen kanssa Web Origon käyttöliittymällä ja kimppaan kuuluvat Loviisa, Pernaja, Myrskylä, Liljendal, Lapinjärvi ja uusimpana Ruotsinpyhtää.
Ristiinan kirjasto täyttää 150 vuotta 28.4.2010 ja juhlii merkkivuottaan työn merkeissä ja näyttelyin.
Kirjaston historian voi perehtyä Ristiinan kirjaston sisääntuloaulaan koottavassa näyttelyssä. Lasten- ja nuortenosastolla esitellään nuorten ristiinalaisten ajatuksia ja käsityksiä syntymäpäiväsankarista.
Juhlakahvit juodaan asiakkaiden kanssa 28.4.2010 (klo 15-18).
Suomesta ei varsinaista pelkästään fantasiakirjallisuuteen erikoistunutta yleistä kirjastoa löydy. Multian kirjastossa on yksi Suomen parhaista kokoelmista: areena.yle.fi/video/1312950853916
Science fiction -seuroilla on jäsenilleen yksityisiä kirjastoja. Esim. Helsingissä yliopiston scifiklubi www.googoomuck.org/kirjasto tai Turussa Turun Science Fiction Seura www.tsfs.fi/kirjasto/
Fantasiakirjallisuutta löytyy kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos lähikirjastostasi ei löydy haluamaasi kirjaa, voit tilata sen toisesta kirjastosta.
Espoon kaupunginkirjastolla on oma blogi fantasiakirjallisuuden valinnasta ja hankinnasta www.fantasiaespoo.fi
Tv-sarjaa Gränsfall ei löydy Suomen kirjastoista dvd:nä eikä vhs:nä. IMDb:ssä http://www.imdb.com/title/tt1146195/ ei mainita, että dvd tai vhs olisi olemassa. Yle Areenassa sarja on ollut katsottavana, mutta sillä ei enää ole katseluoikeuksia. Yle Fem kanavalle voi laittaa toiveen, että näyttäisivät sarjan uusintana http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle .
