Jos varauksesi kohdalla lukee "hyllyssä", se tarkoittaa, että varaamasi kirja on vielä siinä kirjastossa, jonka kokoelmiin se kuuluu ja josta se lähtee valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus on noudettavissa sitten, kun sen kohdalla omissa tiedoissasi HelMetissä lukee "odottaa noutoa".
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Turun kaupunginkirjaston taiteiden talon sisustussuunnittelu on tehty Arkkitehtitoimisto C&H:ssa (nykyisin Arkkitehtitoimisto C&Co Oy). Irtokalusteet ovat omaa kalustesarjaansa, jonka suunnitteli arkkitehti Ari Paukio. Alunperin tuolit oli päällystetty rusehtavalla nahkajäljitelmällä. Nykyisin osa niistä on päällystetty uudelleen värikkäillä samettimaisilla kankailla. Uudelleenverhoilun teki Kjisik Oy.
Tietääkseni tuoleja ei ole missään myynnissä, mutta asiasta kannattaa tarkemmin kysyä suunnittelijalta. Arkkitehtitoimiston yhteystiedot löytyvät mm. heidän nettisivuiltaan osoitteesta http://www.ark-ch.fi/
Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
Yhden levyn lainaamisesta ei seuraa suoraan yhtään mitään. Kirjastojen lainausoikeus on "pakottava" eli sen ehtona ei ole minkään korvauksen maksaminen.
Valtio maksaa kuitenkin nykyään vapaaehtoisesti myös musiikin tekijöille (lähinnä säveltäjille ja sanoittajille) korvausta siitä, että heidän teoksiaan lainataan kirjaston kautta samoin kuin kirjailijoille. Näitä korvauksia jaetaan Teoston kautta, joten esittäjät eivät pääsääntöisesti ole korvausten piirissä.
Lainauskorvauksen suuruus yhden lainan tasolla on erittäin pieni, joten suositutkin säveltäjät ja sanoittajat saavat merkittävämpiä summia vain, jos tuotanto on laaja ja sitä edelleen paljon lainataan.
Heikki Poroila
www.sophies-world.com/ osoiteesta löytyy paljon tietoa Sofian maailma-kirjasta.
Polku: www.lib.hel.fi-tiedonhaku internetistä-pohjoismaisia hakemistoja-Yahoo Norge-Kunst og kultur-Gaarder Jostein.
Turun kaupunginkirjastossa on skanneri pääkirjaston uutistorilla (uudisosa 1. krs.) ja musiikkiosastolla (vanha rakennus 2. krs.). Ohessä esimerkkinä pääkirjaston palvelut listauksena https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85141
EK-alkuisella tunnuksella varustetut Singerit valmistettiin yhtiön Clydebankin tehtaassa Skotlannissa vuosina 1954-56. EK 721010 kuuluu 40 000 koneen erään, jonka valmistus alkoi 6.9.1955. Vuosina 1884-1980 toiminnassa ollut Kilbowien tuotantolaitos Clydebankissa oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ek-series-serial-numbers.html
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä.
Tiina Pedersenin tuottama viisiosainen DVD-sarja "Lavatanssit" näyttäisi olevan lainattavissa Kolarin kirjastossa. Jostain syystä sarjaa ei ole hankittu muihin Suomen kirjastoihin. Tallenteita voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kaukopalvelun kautta.
http://www.tanssitintti.fi/palvelut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/kolari
Etunimitilasto 14.12.2015
Jonia Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 0 0
1940-59 0 0 0
1960-79 alle 5 alle 5 alle 10
1980-99 alle 5 alle 5 alle 10
2000-09 0 0 0
2010-15 0 0 0
Yhteensä alle 10 alle 10 alle 20
Siis väestörekisterin mukaan tuon nimisiä on jkastettu vuosien 1960-1999 välisenä aikana vajaa kymmenen miestä ja vajaa kymmenen naista. Sen jälkeen se on jäänyt pois vähäisestäkin käytöstä.
Nimi ei löydy yhdestäkään kirjastosta löytyvästä nimikirjasta. Nimen alkuperä ja merkitys jää näin hämärän peittoon. Voisiko olla Jon nimestä johdettu etunimi. Mitään todistetta tähän kirjat eivät anna. Nimeä ei löydy edes harvinaisten etunimien...
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi on käännetty venäjäksi nimellä God zajca (Год зайца : роман / Арто Паасилинна ; перевод с финского Ильи Урецкого, 2006). Teos löytyy lukuisista Suomen kirjastoista, myös oman alueesi kirjastoverkosta.
Paasilinnan romaania Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija ei valitettavasti ole käännetty venäjäksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Teoksessa Ydinvoima ja innovaatiot (2008) käsitellään myös toriumia (s. 23-27). Kirjan saatavuus selviää Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.631957 mutta se on luettavissa myös PDF-muodossa Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla https://energia.fi/files/276/ydinvoima_ja_innovaatiot.pdf
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 300 - 360 € välillä. L-kirjain ilmaisee rahapajan tuolloisen johtajan sukunimen alkukirjainta, ja tässä tapauksessa se ei vaikuta rahan arvoon. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava. Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat...
Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som...
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
