Kysymys on yleisellä tasolla esitetty, mutta tässä muutamia viitteitä
Kirjalähteitä:
ESKURI, Seppo: Tieliikenteen pelisäännöt. Kauppakaari, 2000. s. 89-95
(rangaistukset liikennesääntöjen rikkomisesta)
TIELIIKENNE: lakikokoelma 2001. Edita, 2001. s. 454-455
Lehtiartikkeleita:
IIVARI, Tapani: Kaaharin paniikki johti matkustajan kuolemaan. Tuulilasi (2000) nro 8 s. 112-113
VAARANEN, Heli: Kaahailun salat julki; nuorten viikonloppuliikenteen kulttuuriset muodot.
Liikenne (2000) nro 2 s. 4-7
TARVAINEN, Anna-Liisa: Sakkouudistus lokakuun alusta. Liikennevilkku (1999) nro 5 s. 20
LÄHDENIEMI, Erkki: Kuljettajien käsitykset nopeuvalvonnasta. Liikennevilkku (1996) nro 1 s. 3-...
Asian selvittelyä helpottaisi, tietäisimme tuon laulukirjan nimen ja "lajityypin". Myös se olisi tärkeätä tietää, onko näiden tekstien yhteydessä mitään tekijätietoja. Monet nuotittomat laulukirjat on koottu hyvin vähin taustatiedoin, koska tekijänoikeutta ei ennen vuotta 1928 pahemmin kunnioitettu. Kansallisbibliografiamme Viola ei tunne tällaisia lauluja, mutta se ei välttämättä ole koko totuus.
Tunnen näitä vähän vanhempia laulukirjoja jossain määrin ja arvelen, että näissä sanoituksissa voi olla kysymys uusista teksteistä, jotka on tarkoitus laulaa jollain kaikille tutulle perinteisellä sävelmällä (tällainen kyllä yleensä mainitaan) tai sitten kyse on oma aikanaan tunnetuista lauluista, joiden nuotteja ei vaan ole syystä tai toisesta...
Sue Graftonin aakkosdekkareista viimeisin suomennettu on O niin kuin oikeus (2000). Muut käännökset voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, jossa voit rajoittaa hakua valitsemalla vain suomenkieliset kirjat.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot seuraavista lasten- tai nuortenkirjoista, jotka on suomennettu portugalista.
Amado, Jorge: Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen : rakkauskertomus (O Gato Malhado e a Andorinha Sinhá, suom. Hilkka Mäki, Otava, 1984)
Nunes, Lygia Bojunga: Seitsenlokeroinen laukku (A bolsa amarela, suom. Kaija Löytty ; kuv. Reinhard Michl. WSOY, 1987)
Pepetela: Koiran tarina (O cão e os calús, suom. Jarna Piippo, Like, 1992)
Limong, Fernand Papaterra: Käpälämäki ( Fernand Papaterra Limongin kertoma ja elävöittämä brasilialainen kansansatu, suom. Irmeli Ivalo-Sjölie, Multiprint, 2010)
Kono, Yara - Martins, Isabel Minhós: Sata siementä, jotka lensivät pois (Cem sementes...
Voisitko tarkentaa, mihin palveluun yritit kirjautua, oliko se Helmet? Ainakin sinne voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella koodilla. Jos ei koodia muista, niin sen voi palauttaa sähköpostiin.
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1960 ohjaama "Vieraana kauhujen talossa" (alkup. "House of Usher").
Elokuvassa on kyseisen kaltaisia kauhuelementtejä sekä naispuolisena päähenkilönä Madeline Usher.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 12.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tarkemmin?
Brasilialainen runoilija Carlos Drummond De Andrade eli vuosina 1902-1987. Hän oli maanomistajien sukua ja työskenteli toimittajana. Hän suoritti tutkinnon farmakologiassa v. 1925. Andraden ensimmäinen runokokoelma Alguma Poesia, jossa oli monia piirteitä brasilialaisesta modernismista, ilmestyi v. 1930. Andradea pidetään yhtenä aikansa johtavista runoilijoista maassaan. Ricardo Sternberg on tehnyt tutkielman hänen runoudestaan. Tutkielman nimi on: The Unquiet Self: Self and society in the poetry of Carlos Drummond de Andrade (Valencia: Hispanofila, 1986).
Lähde:
http://www.encyclopedia.com/html/A/AndradeC.asp
Muita teoksia: Poesias(1942), A rosa do povo(1945), Claro enigma (1951), A vida passada a limpo(1959), As impurezas do branco(1973...
Hei!
Löydät kaikki Jacques Brelin nuotit sekä pelkästään Brelin lauluja sisältävät että kokoelmat, joissa on joitakin hänen laulujaan pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta seuraavasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Nyt valitset kohdan SANAHAKU
-kirjoita laatikkoon Brel
-alempana olevasta laatikosta Aineisto klikkaat kohdan: nuotit
-klikkaa Hae-painiketta ja saat tulokseksi 29 viitettä
Hyvää syksyä!
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista...
Sitaatti on Meyerin englanninkielisestä teoksesta ”Twilight”, joka on suomennettu nimellä ”Houkutus” (WSOY, 2005). Suomennoksessa sitaatti löytyy sivulta 264, ja suomentaja Tiina Ohinmaa on kääntänyt sen seuraavasti: ”Minulla ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää itsehillintääni sinun seurassasi.” Kohta tulee vähän ennen luvun 15 alkua.
Vuoden 1917 eduskuntavaaleista löytyy tilastotietoa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/67199. Asiakirjan sivulla 50 on Nurmijärvellä annetut eri puolueiden äänimäärät.
Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa...
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Hankasalmen Kalevalaiset naiset ovat tehneet sekä CD-levyn että videon karjan kutsuhuudoista. Molempia saa kaukolainaksi Hankasalmen kirjastosta.
Perinnelipas 1 (kirja ja kasetti), SKS 1977 sisältää myös karjan kutsuntaa.
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on julkaissut c-kasettina Erkki Ala-Könnin keräämiä karjankutsuja. Äänitteen nimi on Karjankutsuja, laskiaishuutoja, myyntihuutoja.
Ruotsalainen nykysäveltäjä Karin Rehnqvist on hyödyntänyt vanhoja karjankutsuhuutoja tuotannossaan. Levy Sun song, jolla on ainakin yksi karjankutsulaulu (Puksånger-lockrop), löytyy Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Rehnqvistin levyllä laulava Lena Willemark esittää parikin karjankutsuhuutoa omalla levyllään Älvdalens elektriska....
Kyseessä lienee kirjailija Jonas Gardell (s.-63). Häneltä on Porin kaupunginkirjastossa teokset: En komikers uppväxt, Fru Björks öden och äventyr ja Vill gå hem. Tulossa on teos nimeltä Kummajainen astuu kehiin (Like, 2002).
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta.
Vuoden 2009 23.p. (sidottu) ja vuoden 2010 24.p. (nidottu) ovat samoja opuksia, vaikkakin eri ISBN:llä (sidosasun vuoksi eri ISBN). 24.p. on mainittu 23.p.:n lisäpainokseksi.Tämän vuoksi kukaan ei ole hankkinut vuoden 2010 painosta, koska heillä on jo 2009 painos.
Terveisin Jukka Sipiläinen / Kangasalan kirjasto
