Suomen Kustannusyhdistys ry:n nettisivuilta löytyy tieto, että vuonna 2010 julkaistiin 1071 lasten- ja nuortenkirjaa Suomessa. Ohessa linkki kyseisille nettisivuille:
http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportNam…
Tilastotiedot on kerätty yhdistyksen jäseniltä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, mutta jäsenkustantamot vastaavat noin 80 %:sta maan kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä. Sikäli luku antaa varmasti hyvin suuntaa.
Helmet-kirjastoissa on viisi suomenkielistä Elfquest - taru haltioista -kirjasarjan kirjaa: Auringon ääni, Sudenlaulu, Haaste, Pako tulen alta ja Ryöstöretki.
Kysymissäsi kirjastoissa niitä ei ole, mutta voit saada ne varaamalla haluamaasi kirjastoon. Helmetin kautta varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun. Ohjeet varaamiseen löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… Voit myös pyytää puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi jotakuta henkilökunnasta tekemään varauksen. Varaaminen on maksutonta.
Voit hoitaa kadonneen aineiston korvausasian missä vain Helmet-kirjaston toimipisteessä.
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Voit vaihtoehtoisesti korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella. Videokasettia, BD-levyä ja DVD-levyä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa Helmet-kirjastoon, jossa on kassa tai verkossa www.helmet.fi/verkkomaksu.
Laina-ajat ja maksut | Helmet
Kertomus Na pervom duhanii - löytyy Makaninin teoksesta nimeltä Utrata - povesti i rasskazy, jota on saatavilla Korson kirjastosta.
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi - ainakin tällä hetkellä se on siellä paikalla. Korson kirjaston puhelinnumero on 83932251, ja hyllyssä olevan kirjan voit tilata maksutta pääkaupunkiseudulla toiseen kirjastoon.
Myös yliopiston kirjastolta löytyy kyseistä teosta, mutta ainakin kurssikirjalainaamo on suljettuna vielä heinäkuun loppuun saakka. Yliopiston kirjaston niteiden sijainti- ja saatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html
Leo Tolstoin päiväkirjoja ei ole suomennettu. Joitain yksittäisiä kirjeitä, kirjeiden katkelmia ja referaatteja Tolstoin kirjeenvaihdosta sisältyy vuodet 1828-63 kattavaan kirjaan Leo Tolstoin elämä ja teokset : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia. 1 nidos, Lapsuudesta ensi miehuuden ikään (WSOY, 1906). Kysymyksessä siteerattua kirjettä vuodelta 1856 kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan myös vanhoja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjastoissa sitten katsotaan, onko niille tarvetta kokoelmissa. Monessa kirjastossa on lisäksi kierrätyskärry tai -hylly, johon voi lahjoittaa omia kirjojaan pieniä määriä kerrallaan toisten asiakkaitten otettavaksi. Kannattaa tarkistaa oman kirjaston kierrätyskärryn säännöt ja senhetkinen tilanne ennen kirjojen tuontia kirjastoon.
Tässä joitakin aiheeseen liittyviä kirjavinkkejä: Amanda Palo: Love island (2024). Käsittelee muun muassa addiktioita ja kuvaa päihteiden suurkulutusta.Fiona ’Elōne: Tulit luokseni kutsumatta (2022). Kuvaa nuoren ruskean äidin elämää 2020-luvun Suomessa, päihteet ja hankala suhde päihdeongelmaiseen henkilöön ovat keskeisessä osassa.Tove Ditlevsen: Aikuisuus (1971, suom. 2022). Omaelämäkerrallisen trilogian päätösosaan kuuluu kuvaus riippuvuudesta kipulääkkeisiin. Eira Mollberg: Villahousuhäpeä : dokumenttiromaani (2019). Käsikirjoittaja Eira Mollberg kertoo ajautumisestaan päihteiden väärinkäyttöön ja siitä selviämisestä. Marian Keyes: Rachelin loma (2022) ja Rachelin paluu (2023). Viihdekirjallisuuden puolelta vinkki, jossa...
Valitettavasti Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy hakuteosta tai sanakirjaa, josta löytyisi etsimänne kasvin suomenkielinen nimi.
Kuten Uuden Seelannin Department of Conservation-viraston virallisilla sivuilla
(http://www.doc.govt.nz/Conservation/001~Plants-and-Animals/002~Native-P… ) todetaan, kyseessä on harvinainen kasvi. Samalla sivulla mainitaan myös, että kasvista käytetään myös nimitystä Wood Rose. Millekään näistä hakusanoista ei kokoelmistamme löytynyt vastinetta. Harvinaisuutensa vuoksi kasville ei edes välttämättä ole suomenkielistä nimeä.
Muita jatkohakumahdollisuuksia on mm. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvitietokanta osoitteessa http://128.214.176.200/FMPro?-db=Kasvitietokanta.FP3&-...
Työterveyslaitoksen tietopalvelukeskuksen tietokannoista ei löytynyt aineistoa jääkiekkoilijoiden vammoista, mutta tehtyäni tiedonhaun Googlella sain hakusanalla jääkiekkovammat vastaukseksi 60 sivustoa, joilla on paljonkin materiaalia vammoista. Esimerkiksi Likesin sivuille on koottu tutkimusprojektin "Jääkiekkotapaturmat Suomessa. Seurantatutkimus jääkiekkovammojen esiintyvyydestä, syntymekanismeista, hoidosta ja ehkäisystä" 25 julkaisua ko. aiheesta. Sivun osoite on:
http://www.likes.fi/fi/tutkimus/jaakiekko.html
Sivulta löytyvät mm. seuraavat viitteet:
Mölsä J, Taimela S, Kujala U: Jääkiekkovammoja voidaan vähentää. Valmennus & Kunto 2: 1994.
Mölsä J, Kujala UM, Näsman O, Taimela S: Knee injuries in ice hockey. 3rd Scandinavian...
Kysyin asiaa asiantuntijoilta eli Suomen kansallispukukeskuksesta.
He vastasivat näin:
"Tervehdys Suomen kansallispukukeskuksesta!
Suomen kansallispukuneuvoston vuonna 1991 julkaisemissa Kansallispuvun käyttöohjeissa neuvotaan, että paidan pystykaulus tuetaan pystyyn kaulaliinan avulla. Miehen kansallispukuun kuuluu neliön tai suorakaiteen muotoinen silkkihuivi.
Väriltään miehen puvun silkkihuivi voi yleensä olla musta, tumman sininen tai lämpimän punainen. Kaulaliina taitetaan kapeaksi rullaksi. Neliön muotoinen taitetaan ensin kolmioksi ja rullataan, kiedotaan paidan kauluksen ympäri edestä taakse ja päät solmitaan eteen.
Tässä yleinen ohje. Tarkempia kansallispukuihin liittyviä tietoja voi tiedustella Suomen kansallispukukeskuksesta....
Mikrotietokoneita ja niiden oheislaitteita käsittelevien kirjojen mukaan lasertulostuksen tekniikan periaate on samanlainen sekä mustavalko- että värilasertulostimissa. Tekniikkaa ja toimintaperiaatetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Piipponen, Tero: Hardware (1998)
- tässä kirjassa yksityiskohtainen selostus
Inside PC: Vol. 1.: Laitetekniikka / Reima Flyktman (1999)
Flyktman, Reima: PC-mikron laitetekniikka (10. p., 2000)
Lähteinen, Olavi: Uusi pc-tekniikan käsikirja (5. uud. p. 2000)
Hei!
Lehti olisi luettavissa Kansalliskirjastossa, kunhan koronarajoitukset ovat ohi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lainaus-ja-palautus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421528
Toinen mahdollisuus: Varastokirjastosta pyydetyt kaukolainat ovat ilmaisia Vantaan kaupunginkirjastossa.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.105806
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Seuraavassa muutamia tuoreempia teoksia nuorten opintojen tukemiseen liittyen:Valmentaja 7 - 9 : OppilaanohjausHaime, Satu et al. 2025Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus : sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanLairio, Marjatta2025Verkossa saatavilla: Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus. Sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanKaikilla vahvuuksilla : opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessaWenström, Sanna2022
Björn Landström on kuvittanut paljon lastenkirjoja ja 1940- ja -50-luvuiltakin on monia: Prinsessa Ruusunen (1944), Kuvataiteen satuja (1945), Arvid Lydeckenin Tähtisilmä (1948) ja J. M. Barrien Peter Pan (1954). Prinsessa Ruususen ja Tähtisilmän ruotsinkielisissä painoksissa on myös hänen kuvituksensa. Teokset ovat nimeltään Sagan om prinsessan Törnrosa ja Stjärnöga. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyvät Kuvataiteen satuja ja Barrien Peter Pan. Kirjat ovat lainattavia.
Hei
kirjastossamme on mikrofilmattuina seuraavia lehtiä, jotka ovat ilmestyneet täällä mainitsemanasi aikana:
Vaasan sanomat
Vasa tidning
Vaasan Lehti
Wasa Framot
Vasabladet
Pohjalainen (1889-)
Suosituimmuudesta en löytänyt tietoa, mutta paikallisia valtalehtiä ovat edelleen Vasabladet ja Pohjalainen - jos siitä voi jotain päätellä, niin ehkäpä ovat olleet luetuimpia lehtiä jo tuolloinkin.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Sukunimikirjoista ei Aarrevaara nimeä löydy.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta sukunimi Vaara löytyy,
Selitys: Vaara kukkulaa, vuorta tai tunturia merkitsevä maastosana, vaara tunnetaan murteissamme. Vaara-nimiä on otettu sukunimiksi mm. vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä. Näitä nimiä on voitu muodostaa paitsi kotitalon nimestä, myös kääntämällä (
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201...
