Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli Carolyn Keenen ja Neiti Etsivän jäljillä. Nämä löytynevät lähimmästä kirjastostasi.
Internetistä löytyi Carolyn Keene -sivusto osoitteessa: http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html .
Fono.fi - Äänitetietokannasta löytyi Mariskan sanoittamia levytyksiä yhteensä 349 kappaletta. Hakutuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä eli sama laulu on saatettu julkaista moneen kertaan eri levyillä. Todellinen luku on siis huomattavasti pienempi, ehkä noin puolet eli n. 175 kappaletta. Mutta voit selvittää asian laskemalla mukaan vain yhden version jokaisesta laulusta. Laulut tulevat hakutulokseen aakkosjärjestyksessä:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=mariska&rooliText=San.+t…
On myös huomioitava, että Fono.fi sisältää tietoja vain fyysisenä teoskappaleena julkaistuista levyistä. Ulkopuolelle jäävät monet pelkästään verkossa julkaistut laulut. Näistä löytyy tietoja Discogsin kautta:
https://www.discogs.com/...
Matti Huurre kertoo kirjassaan Kivikauden Suomi (Otava 2001) sivulla 192 seuraavasti: "--- Suomenlahden eteläpuolella, josta vasarakirveskansa tänne tuli, pidettiin jo nautakarjaa, lampaita, vuohia ja sikoja. Eläinten kuljetus meren yli on tuskin ollut ongelma, sillä veneet, joilla ihmiset pystyivät ylittämään meren, olivat varmasti riittävän kookkaita ainakin pienkarjaa ja vasikoita varten." Näin ollen voidaan olettaa, että sika on tunnettu Suomessa jo kivikaudella. Varmoja luulöytöjä on ainakin rautakaudelta (Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 188).
Siasta ja sian historiasta löytyi pari erittäin hyvää kuvakirjaa, joista voi olla apua:
- Kotieläinten villi elämä (Stefan Casta - Staffan Ullström, Tammi 1998);
- Svin är...
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
Taylor Hackfordin ohjaama elokuva Dolores Claiborne perustuu Stephen Kingin samannimiseen kirjaan. Teos on suomennettu nimellä Doloreksen tunnustus.
Tästä Markku Soikkelin arvostelusta saat käsityksen elokuvasta
http://www.uta.fi/~csmaso/elokuvat/Dolores_Claiborne.htm
Katso myös englanninkielisiä sivuja
http://www.imdb.com/title/tt0109642/
http://www.allmovie.com/cg/avg.dll
Sekä kirja että video ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot selviävät aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Anjalankoskella ja Ankkapurhalla löydän vain tietokirjoja. Esim. Kyyti-kirjastojen hausta:https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=ankkapurha&sort_by=pubdate_dsc&limit=su-geo:AnjalankoskiOlisikohan kyseessä jokin historiikki. Ne saattavat hyvinkin muistuttaa kaunokirjallisia teoksia.Utrion Paperiprinssi tapahtuu Suurkoskella, joka saattaa olla mukaelma Anjalankosken maisemista.Hietamiehen Hamina-sarja eli Maan väkevän lapset ja Kaikilla elämän kaipuu tapahtuu myös Haminan lähialueilla.Myös Lasse Ojosen teoksessa Maruzzella ja muita muistoja liikutaan kymenlaakson maisemissa.
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39)
En löytänyt tähän kysymykseen vastausta Facebookin tuesta ja ohjeista. Kuitenkin Facebookin omasta profiilista voi kysyä, joten suosittelen, että kysyt sieltä https://www.facebook.com/facebookapp
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Saimme lukijaltamme tällaisen ehdotuksen: Esa Pakarisen laulu Kuti kuti kut. Löytyy esim. Youtubesta Sanat ovat Matti Jurvan (1898-1943), https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4388383?sid=4784638748
Ruotsalaista hallinto-oikeutta käsitteleviä kirjoja ei ruotsiksi juurikaan taida olla, sillä Eduskunnan kirjaston kokelmatietokannasa eikä myöskään artikkelit sisältävästä Jussi-tietokannasta ei löytynyt yhtään. Sen sijaan meiltä löytyy perusteos (på svenska):
Strömberg, Håkan: Allmän förvaltningsrätt / Håkan Strömberg
Malmö : Liber ekonomi, 2000
Teos on tällä hetkellä saatavana eli siitä voi lähettää meille kaukolainapyynnön.
Valitettavasti minäkään en saa nimestä selvää, vaikka liitteenä on hyvät kuvat. Selasin Art Signature Dictionary -verkkopalvelua, mutta en onnistunut löytämään mahdollista oikeata nimeä. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Jos kyseessä on suomalainen taiteilija Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi olla hyötyä. Tätä teosta ei valitettavasti löydy Helle-kirjastoista.https://www.artsignaturedictionary.comhttps://www.hagelstam.fihttps://www.bukowskis.comhttps://www.helander.com
Martin J. Doughertyn The untold history of the vikings -kirjan mukaan valaanliha kuului joidenkin viikinkiyhteisöjen ravintoon. Dougherty mainitsee joskus jopa otaksutun, että viikinkilaivoja olisi käytetty ohjaamaan valaita rantaan, mutta todennäköisesti viikinkien syömät valaat olivat kuitenkin omia aikojaan rantaan ajautuneita yksilöitä.
Valitettavasti en löytänyt yhtään Darren Shan suomenkielistä fanisivustoa. Keskustelua kirjoista on kuitenkin käyty mm. osoitteessa http://1678rapidforum.com/topic=100384967737&reverse=1
Emme valitettavasti löytäneet kysytyn kaltaisia säkeitä. Kävimme kursorisesti läpi Pablo Nerudan kokoelmat "Andien mainingit", "Meren ja yön portit" ja "Kysymysten kirja". Tutkimatta jäivät kokoelma "Runoja" (1964) sekä valikoima "Valitut runot" (1983). Säkeitä kannattaa hakea varsinkin "Valituista runoista", koska se sisältää "Runoja"-kokoelman sekä monia runoja, joita ei ole muissa Nerudan runoteosten laitoksissa.
Internet-hakujakin yritimme tehdä, mutta tuloksetta. Ulkoa muistellut säkeet eivät kenties vastaa sanatarkasti alkuperäisen suomennoksen muotoa.
Nerudan "Valittujen runojen" saatavuus Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/tvalitut+runot/tvalitut+runot/1%2C9%2C4… .
Kannattaa mennä käymään siinä kirjastossa, josta levyt lainasit ja selvittää asia siellä. Jos levyt ovat olleet sinulla jo kuukauden, kannattaa lainat myös uusia, ettet joudu maksamaan myöhästymismaksuja.
