Lahden kaupunginkirjastossa on Demi-lehtiä vain 2000-luvulta. Asiakas voi tilata niitä myös kaukopalveluna, joka on maksullinen palvelu. Lehtiä kannattaa kysyä ensin opiskelupaikkakunnan kirjastoista tai sitten kaukolainana niitten välityksellä.
L. Rainio tunnetaan levytetystä musiikista vain Puumanni (Buumanni/Bomanni) Afrikassa -jenkan tekstin tekijänä. Nimimerkin taustalla olevaa henkilöä (tai henkilöitä) ei varmuudella tiedetä. Vaikuttaa kuitenkin uskottavalta, että teksti on huomattavasti vanhempi kuin tunnettu v. 1972 ensilevytys.
Kirjailija Armas J. Pulla julkaisi kolme teosta nimellä Leo Rainio, mutta laulutekstejä hän ei tiettävästi tehnyt.
Yksi ehdokas olisi Jukka Kemppisen blogissaan esiin nostama nimerkki Lulu (Lauri) Rainio, jolta tunnetaan propagandalaulu Kokous Petroskoissa. Levytettyjä, Lulu Rainion tekstittämiä kappaleita löytyy Kansalliskirjaston tietokannasta puolenkymmentä.
Lähteitä:
Buumanni Afrikassa Ylen Fono tietokannassa.
Jukka Kemppisen...
Esimerkiksi Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 10 (Avain, 2014) löytyy tietoa myös Jyri Paretskoista.
Alla on lisäksi muutamia verkkolähteitä, joista löytyy myös tietoa.
Jyri Paretskoi Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue814a7ea-cc2f-4dfd-9ede-aeb7acc93abd
Jyri Paretskoin haastatteluja:
http://www.lukijanroolissa.fi/2019/03/kirjailijahaastattelu-jyri-paretskoi.html
https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/Minulla-on-rajaton-valta/490962
Voisiko kyseessä olla Lastenkamarin riimejä ja loruja / Maija Lindgrén, Satukustannus 1988. Kirjassa Uni-runon kuvituksessa näyttää kuin lehmä hyppäisi kuun yli.
Kirsi Kunnaksen riimittelemässä Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru Pimpula pampula, jossa lehmä loikki yli täysikuun.
Yksi muu kirja, joka sopisi kuvaukseen on Lehmä, joka tahtoi lentää / Paul Brett Johnson, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1994, Lasten parhaat kirjat -kustantamo.
Nämä kirjat ovat Helmet-kokoelmissa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta löytyy selkeät ohjeet mopokortin hankkimisesta.
http://www2.ake.fi/mopo/hankinta.html
Ensin sinun on haettava ajokorttilupaa poliisilaitokselta. Hakemusta varten tarvitset lääkärintodistuksen tai nuorison terveystodistuksen, kaksi passikuvaa ja huoltajien suostumuksen. Samalla maksetaan ajokorttilupamaksu.
Lisätietoja ajokorttiluvan hakemisesta löytyy poliisin webbisivuilta:
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/89C7A076CB88BC8BC2256BC300…
Mopokortti edellyttää myös, että läpäiset mopotutkinnon. Se sisältää pelkän teoriakokeen. Mopokortin saaminen ei edellytä pakollista opetusta, mutta mopokurssin käyminen on kuitenkin suositeltavaa. Mopotutkintoja järjestävät paikalliset kuljettajantutkinnon...
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Riippuu aivan kirjasta! Miljööhän tarkoittaa tarinan tapahtumaympäristöä: aikaa ja paikkaa, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat.
Jännityskirjallisuudessa on useita alalajeja, joista löydät enemmän tietoa vaikkapa Kirjasammosta tai Anna-Maria Toivosen Kieli- ja kirjallisuus -blogista. Klassisten salapoliisiromaanien (esim. Agatha Christie) tapahtumapaikkana on usein maaseutu tai yläluokkainen kartano, nk. kovaksikeitetyt dekkarit (esim. Raymond Chandler) tapahtuvat yleensä suurkaupungin sykkeessä ja moderni rikoskirjallisuus voi sijoittua melkeinpä mihin tahansa.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)
Kuntaportaalin mukaan tiheimmin asuttu kunta on Helsinki. Yli tuhannen asukkaan kuntatiheyteen yltävät lisäksi Kauniainen, Kerava ja Järvenpää http://www.kuntaportaali.org/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;1… .
Kaupunkien ja kuntien omilta nettisivuilta löytyy kuntakohtaisia asumistiheystietoja, esim.
- Helsinki http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain,.p…
- Oulu, asukastiheys kaupunginosittain
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/uusioulu/selvitykset/taydennysrakenta… .
Tilastokeskuksen tilastoja
Asuminen ja asuinolot http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp .
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.
Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/
Netistä tuo 21. osa löytyy ainakin sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/The_Threat_%28Animorphs%29 ,
tai siis tiedot tuosta osasta
Suomen kirjastoista tuota "uhkaa" näyttää olevan mahdoton löytää, pääkaupunkiseudun tietokannassa, Helmetissäkin on kyllä osat 20 ja 22 englanniksi, mutta juuri tuo osa puuttuu.
Arvo riippu täysin kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
Ilkka Remes syntyi vuonna 1962 Etelä-Karjalassa, Luumäellä. Hänestä löytyy tietoa esim. Ari Haasion kirjasta Suomalaisia dekkarikirjailijoita (2001).
Netistä tietoa Remeksestä löytyy hänen omilta kotisivuiltaan osoitteesta http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html ja Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita Remeksestä:
Tuntematon Remes, Kodin kuvalehti 17/1999 s. 14-16
Ilkka Remes : vetävän tarinan koukussa, Anna 31/1999 s. 92-94, 98
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
1. Ilma ei sijaitse ilmakehän sisä- tai alapuolella. Ilmakehä tarkoittaa Maata ympäröivää ilmamassaa, joka on yli sadan kilometrin paksuinen.
2. Me emme tunne Maan likettä esimerkiksi ilmavirtauksena, sillä Maan like on tasainen. Aivan kuten lentokoneessakin liikkeen voima tuntuu sen kasvaessa tai hidastuessa (nousussa ja laskussa), mutta itse tasaisen lentomatkan aikana voisi kuvtella olevansa paikallaan. Ilmakehä pysyy muodossaan Maan painovoiman takia ja siksi pysyy Maan mukana.
Tarkempia tietoja sfääreistä saat katsomalla wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina...
Jerry Scottin käsikirjoittamaa ja Jim Borgmanin kuvittamaa Jere-sarjakuvaa ei näytä suomenkielisenä löytyvän netistä. Muutama englanninkielinen strippi löytyy näiltä sivuilta:
http://seattlepi.nwsource.com/fun/zits.asp
http://www.washingtonpost.com/wp-srv/artsandliving/comics/king_zits.htm…
http://www.kingfeatures.com/features/comics/zits/about.htm
http://www.arcamax.com/zits
Jereä julkaistaan monissa sanomalehdissä, ainakin Aamulehdessä, Forssan lehdessä, Hämeen sanomissa ja Turun sanomissa.
Jere-sarjan sarjakuva-albumeita kustantaa Arktinen Banaani:
http://www.sarjakuva.com/jere_teinin_elamaa.html
Löydät niitä varmasti omasta kirjastostasi.
