Näillä tiedoilla en voi tarkistaa, onko korttisi vielä voimassa. Jos korttia ei ole käytetty lainkaan 90-luvun jälkeen, se kyllä tarkoittaa sitä, ettei tietojasi ole enää rekisterissä. Joka tapauksessa sinun kannattaa käydä jossakin Helmet-kirjaston toimipisteistä, varata mukaasi voimassa oleva henkilötodistus ja pyytää itsellesi uusi kirjastokortti. Saat kortin saman tien. Voit myös täyttää valmiiksi alla olevasta linkistä löytyvän lomakkeen "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Tervetuloa kirjaston asiakkaaksi!
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville...
Paljon apua ei kirjastojen kokoelmistakaan löytynyt. Tytti Luukon kirjassa Vanhoja tansseja ja vuosisadan vaihteen tansseja: tanssittavaksi akateemisissa tilaisuuksissa, lukioiden vanhojen päivien tanssiaisissa, koulujen juhlissa (Helsingin poliisisoittokunta, 1998) kerrotaan, että "fireman's dance on Amerikan alkuaikojen suosikkitanssi, joka oletettavasti esitti tähtiosaa amerikkalaisten palomiesten tanssiaisissa". Kirjaan kuuluu myös äänite, jossa kerrotaan äänitteellä olevan 1900-luvun alun suosikkitansseja.
Kirjan ja cd-levyn saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVanhoja%20tansseja%20ja%20vuosisadan%20vaihteen%20tansseja__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun. Tarkempaa tietoa ei kirjallisuudesta valitettavasti löytynyt eivätkä koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat vaikuta säilyneen. Tieto saattaisi löytyä muista koulutuskeskuksen mahdollisesti säilyneistä asiakirjoista. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Kabotaasi
Kuljetuspalvelujen vapautumiseen liittyvä oikeus. EU:n jäsenvaltioiden
kuljetusliikkeillä on oikeus hoitaa jäsenmaiden sisäisiä kuljetuksia maan
omien kuljetusliikkeiden tavoin. eng cabotage
Lähde: Ulkomaankaupan erikoistermit : suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, enspanja [i.e espanja], venäjä, viro
[Helsinki] : Fintra, 1997
Kabotaasivakuutukselle en löytänyt englanninkielistä vastinetta, mutta hoituisiko asia jos cabotage-sanan perään lisäisi insurance.
Kansalliskirjaston kokoelmista on tähän mennessä digitoitu sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita. Tietoa Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy täältä:
http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
Yleisissä kirjastoissa digitoitua aineistoa on toistaiseksi vain vähän. Kirjasto Wikin verkkostrategiassa sanotaan näin:
"Yleisten kirjastojen digitointipanos on toistaiseksi ollut vähäinen ja näkyy lähinnä paikallisesti tärkeiden kulttuuriaineistojen digitoinnissa mm. Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Seinäjoella. Kirjasto 10:ssä on pilottiprojektina digitoitu valikoima vanhoja levyjä, jotka ovat kuunneltavissa tai ladattavissa HelMet-kirjastojärjestelmän kautta."
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy yksi suomennettu teos: Bykov Vasil: Viimeinen tavoite: Alppiballadi.
https://finna.fi
Kirja on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
Olisiko kyseessä kirja Helsingfors: från Kalevala till snowcrash, tekijänä Anneli Jordahl ja painopaikka Tukholma, Dagens Nyheter 1999
Kirja löytyy hyllystä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastoista, kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Aineistotietokannasta voi olla vaikea löytää aiheeseesi liittyviä teoksia, mutta jos käytät esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokantaa pitää valita hakunäytölle kolme asiasanaehtoa, ts. muuttaa esimerkiksi nimeke ja tekijä-kenttä asiasanakentäksi ja laittaa kukin asiasana omaan asiasanakentään.
Tässä muutamia aiheeseesi liittyviä kirjoja lisää:
- Eeva, Sanna: On luvattu leudompaa (asiasanat ihastuminen : tytöt : miehet)
- Valtonen: Siipien kantamat (rakastuminen : ikäero, opettajat, oppilaat)
- Pera: Lolitan päiväkirja (ihastus : ikäero).
- Duras, Marguerite: Rakastaja
- Virtanen,Rauha S.: Ruusunen (käsittelee abitytön ihastusta kirjailijamieheen)
- Valtonen, Jussi: Siipien kantamat (miesopettaja ihastuu lukiolaistyttöön...
Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);...
Suositus on, että matkailijat välttäisivät kaikkien sian- tai villisian lihaa sisältävien lihatuotteiden yksityistä tuliais- ja matkaevästuontia maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Useissa Suomen naapurimaissa ja monissa Euroopan maissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on sioissa ja/tai villisioissa mm. Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Georgiassa ja Kiinassa sekä EU:n alueella mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa ja Italian Sardiniassa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa. Tauti leviää raakojen ja riittämättömästi kuumennettujen lihatuotteiden ja viruksella saastuneiden tavaroiden välityksellä. Afrikkalainen...
Hakaristi on ikivanha eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa käytetty ornamentti, jota tavataan myös Afrikassa ja Amerikassa. Euroopassa sitä esiintyy jo nuoremmalta kivikaudelta peräisin olevissa saviastioissa, Suomessa jo ainakin nuoremmalla rautakaudella. Nykyaikaan saakka hakaristi on säilynyt mm suomalais-ugrilaisten kansojen ompelukoristeissa ja kansanomaisessa puuesineistössämme. Se on käsitetty onnea tuottavaksi, pahojen voimien vaikutukselta suojaavaksi taikamerkiksi (Otavan iso tietosanakirja)
Koska hakaristiä on käytetty laajalti taiteessa ja koristeena, on sitä varmaankin käytetty myös Kalevala-kuvauksissa. En pysty antamaan suoraa vastausta siihen, mistä kuvia hakaristikoristeista löytyisi. Itse en löytänyt tähän hätään mitään....
Helmet.fi-sivustolta löytyy lukudiplomilistoja eri-ikäisille. Listoilta voit valita sopivaa luettavaa oppilaillesi. Tee haku kirjan nimellä ja siten näät kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Suosittelen myös kääntymään sen kirjaston puoleen, jonka kanssa koulusi tekee yhteistyötä tai joka on lähinnä kouluasi. Melkein jokaisessa kirjastossa on kouluyhteistyötä tekevä henkilö, joka kokoaa lukupaketteja luokille. Heiltä saa myös apua sopivien kirjojen valintaan.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Vastaus löytyy teoksesta Koiran etikettiopas: koulutusmenetelmiä ja käyttäytymissääntöjä
(Königswinter : H. F. Ullmann, 2008)
Siellä sanotaan näin:
”Käytännössä ei ole mitään syytä kuljettaa koiraa aina vasemmalla puolella. Tämä käytäntö sai alkunsa metsästäjiltä. Koska he kantoivat asettaan oikealla käsivarrella, koiraa pidettiin turvallisuuden vuoksi vasemmalla puolella. Kouluttajat ovat jatkaneet tätä tapaa pääasiassa siksi, että on käytännöllistä, kun kaikki oppilaat ovat asettuneet samalla tavalla. Tavan takana ei ole mitään sen kummempaa. Käytännössä on aivan sama, kulkeeko koira oikealla vai vasemmalla.” (s. 131-132)
Valitettavasti varauspäivä ei näy enää Helmet omissa tiedoissa eikä Taskukirjastossa.
Varauspäivän näkee kuitenkin virkailijoiden järjestelmästä. Voit tarkistaa sen kirjastokortilla lähikirjastosi tiskiltä asiakaspalveluaikaan.
