Alla olevilta sivuilta löytyy (toivottavasti) hyviä ehdotuksia joululahjaksi. Kirjasammon sivupiirissä esitellään nuorten kirjallisuutta. Mukana on niin nuorten kirjoittamia kirja-arvosteluja kuin kirjastolaisten kirjavinkkejä. Risingshadow'ssa eistellään nuorten suosimaa scifi- ja fantasiakirjallisuutta.
https://www.kirjasampo.fi/sivupiiri
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Nuoret
https://www.risingshadow.fi/
Sivupiirissä julkaistaan joululahjavinkit vuosittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt/uusimmat/vinkit
Kun avaat teoksen tiedot HelMetissä (klikkaamalla sinisenä näkyvää teoksen nimeä), löydät teostiedoissa rivin ISBN. Numerosarjan lopussa lukee joko sidottu tai nidottu. Sidottu on kovakantinen painos, nidottu on pehmeäkantinen eli ns. pokkari.
Jätteiden kierrätys on aina tärkeää materiaalista riippumatta. Vertailevaa tutkimusta muovin ja biojätteiden kierrätyksestä ei löytynyt.Muovi on arvokas ja hyödyllinen raaka-aine, jota voidaan uusiokäyttää materiaalina (materiaalikierrätys) tai hyötykäyttää energiana (poltto). Sen prosessoiminen uudestaan ei vaadi paljon energiaa. Linkeissä tietoa muovin kierrätyksestä:https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/muovien_kierratys/https://www.muovikuuluukiertoon.fi/http://www.uusiomuovi.fi/fin/pakkaus_kiertaa/muovien_kierratys/Muovin kemiallisesta kierrätyksestä:https://www.neste.com/fi/puhtaammat-ratkaisut/ratkaisut/jatemuovi-korvaamaan-raakaoljya/mita-muovien-kemiallinen-kierratysKemiallinen vai mekaaninen kierrätys?https...
R. L. Stinen kirjoittamat Nightmare room ja Goosebumps kirjasarjat ovat hyvin suosittuja ja usein lainassa. Lainatuimmat Hämeenlinnan kirjastossa näistä ovat olleet Kiusanhenki, Täydenkuun Halloween ja Varjotyttö Nightmare-sarjasta sekä Goosebumps-sarjasta Kummituskoulu, Päivä kauhumaassa ja Kauhun kulissit. Näitä uskallamme sinullekin suositella.
Lisää tietoa Goosebumps-sarjasta löytyy osoitteesta: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… ja
Nightmare room -sarjasta osoitteesta: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Voit tarkistaa löytyykö kirjoja Forssan kirjastosta osoitteessa:
http://www.lounakirjastot.fi/forssa/
Tällä hetkellä ei iskuporakonetta näytä olevan lainattavissa Espoossa. Poravasara on iskuporakonetta tehokkaampi. Helmet-haussa hakusana poravasara näyttää tuloksena että poravasaroita on (tällä hetkellä) HYLLYSSÄ -tilassa, ja silloin lainattavan poravasaran pitäisi löytyä lainattavaksi kirjastossa asioinnin yhteydessä.
Poravasaraa ei voi kuitenkaan varata kuten kirjoja, ja siksi poravasaran löytyminen sitä etsimään lähteneelle on hieman onnen kauppaa. Kirjastoon jossa poravasara on HYLLYSSÄ -tilassa, voi kuitenkin soittaa (ks. kirjaston yhteystiedot netistä) ja kysyä voiko sen varata itselle pian noudettavaksi.
Helsingin Etelä-Haagan kirjasto kertoo Helmetissä että "poralle on varauslista kirjastossa." Tällä hetkellä (3.6. klo...
En löytänyt kaktusaiheista joulumerkkiä kuin vuoden 2013 merkin, jossa näyttäisi ehkä olevan joulukaktus ja lapsia, sen arvo lukee merkissä, 65 senttiä. Mutta jos kyse on jostain muusta suomalaisesta postimerkistä, Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat euroarvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan. Wikipedian listaus joulumerkeistä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_joulupostimerkeist%C3%A4
Jaakko Haavion runo Flora kokoelmasta Taivaan ovella (1933) alkaa sanoin "Kukanpäivänä, aamulla varhain...."
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2505377
Voitte lukea runon myös esimerkiksi esimerkiksi kokoelmista
Jaakko Haavio: Runot (1954)
https://finna.fi/Record/vaski.24370
Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947
https://finna.fi/Record/kuopio.13396
Löysin hakukonetta käyttämällä (hakusanoina latritsin teko-ohje ja lakritsin resepti) alla olevat ohjeet:
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-lakritsi-taikina-tehdaan
http://vivaciabatta.blogspot.fi/2011/04/lakuhommia.html?m=1
Kannattaa myös vilkaista HelMet -kirjastoissa lainattavana olevia kirjoja:
Lakritsi (Elisabeth Johansson)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2103710
Lakua! (Mari Leppänen)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695237__Slakua%21__Oright…
Fascinator-sana on alun perin tarkoittanut englannin kielessä kevyttä kudottua tai virkattua päähuivia. 1970-luvun tietämillä sana painui unohduksiin, kunnes palasi uudessa merkityksessä. Sana on samaa perua kuin englannin fascinate (lumota, kiehtoa) ja tulee latinan samaa tarkoittavasta sanasta fascinatus.
Hatuke-sanan alkuperää koskevaa tietoa en onnistunut löytämään. Kannattaa kysyä asiaa suoraan Kielitoimistosta esim. soittamalla neuvontapuhelimeen. Yhteystiedot ja palveluajat: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214.
Lähteet:
http://nancyfriedman.typepad.com/away_with_words/2009/11/word-of-the-we…
http://en.wikipedia.org/wiki/Fascinator
http://www.etymonline.com/index.php?term=fascinate
Olisikohan tarkoittamanne Osmo A. Wiion elektroniikkakirja nimeltään "Elektroniikkaa sinulle"? Tarkistin kansallisbibliografiasta, että muita elektroniikka-aiheisia kirjoja hän ei ole kirjoittanut/suomentanut.
Muita elektroniikka- ja sähkötekniikka-aiheisia lapsille ja/tai nuorille suunnattuja kirjoja löytyi mm. Manda-tietokantaan (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) tekemälläni haulla: perushaussa käytin hakulauseketta (sähkö? or elektron?) and (last? or laps? or nuor?), ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Tästä hausta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
- Koivisto, Tarmo: Hei kaikki toimii! (Hki, 1995)
- Lasten sähkökirja (Hki, 1988)
- Haverinen, Aki: Lastuja ja kipinöitä - teknistä työtä ala-asteelle (Hki, 1998)
- Poroila, Olli...
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Voisikohan etsimäsi kirja olla mahdollisesti Oscar Hedlundin Friida-koiran tarina (WSOY, 1986)? Itsekin luin kirjan lapsena ja muistan siinä tosiaan olleen mustavalkokuvia tarinan koirista. Löysin kuvan kirjan kannesta täältä: https://www.finlandiakirja.fi/fi/oscar-hedlund-friida-koiran-tarina-102631.html
Toiminto on otettu tänä vuonna käyttöön HelMet tietokannassa, mutta vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Ohje oman lainaushistorian käyttöön ottoon löytyy tästä
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Kysyin suoraan Karistolta ja he vastasivat näin:"Hei, valitettavasti näillä näkymin kyseisen kirjasarjan viimeistä osaa ei suomenneta.Ystävällisin terveisin,Laura KurkiKustannustoimittaja / Editorlaura.kurki@karisto.fi"
Leiman alla olevat numerot ovat ajoitusmerkintöjä. Kahden numeron ajoitusmerkintä merkitsee valmistusvuotta eli numero 50 tarkoittaa vuotta 1950.
Lähde ja lisätietoa
Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei kannatta pitää luotettavana laintulkintana. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjan lukeminen ääneen satutunnilla tai muussa julkisessa tilanteessa vaatii nähdäkseni luvan tekijältä tai tekijöiltä. Tekijänoikeuslain 21 § säätää sallituksi esittämisen jumalanpalveluksen tai opetuksen yhteydessä. Ilman lupaa teoksen esittäminen on sallittua myös sellaisessa tilaisuudessa, ”jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa”. Satutunti voisi muuten täyttää jälkimmäisen poikkeustapauksen...
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
