Lähes joka kirjastossa oleva Otavan kirjallisuustieto-kirja sisältää vähän tietoa hänestä.
Runsaasti Blytonia käsittelevää tietoa sisältävä englanninkielinen hakuteos Twentieth-century children`s writers on myös luettavissa useimmissa kirjastoissa. Sivulla http://www.kirjasto.sci.fi/eblyton.htm on englanninkielistä tietoa hänestä.
Muuramen asukasluku on 10383 (31.7.2021). Taajamia on kaksi, keskusta ja Kinkomaa. Keskustassa asuu noin 7000 ihmistä, Kinkomaalla asukkaita on noin 1400. Näin ollen suurin osa muuramelaisista, 8400 henkilöä, asuu taajamissa.
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa...
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Sintut ovat helppolukuisia kirjoja, joten niitä voivat lukea jo 5-6-vuotiaat. Yläraja voisi olla n. 10 v. Tosin kyllä sitäkin vanhemmat niitä lukevat vielä innolla, ihan kolmeentoista ikävuoteen asti. Eli Sintuissa on aika laaja ikähaarukka.
14-vuotiaalle jalkapalloilijalle ihan ykköskirja on Minä Zlatan Ibrahimovic. Romaaneista voisi kokeilla Lauri Törhösen Sello & pallo, siinä kyllä harrastetaan myös musiikkia niin kuin nimestä voi päätellä. Jatko-osa on Kontrapunkti & voittomaali. Urheilevalle pojalle sopii hyvin myös Kalle Veirton Leiri. Päähenkilö on jääkiekkoilija, mutta harrastus on tarinan alussa jäämässä taakse isohkon mokan & väärinkäsityksen takia. 14-vuotiaat pojat ovat kovasti tykänneet Leiristä.
Sopivaa kirjaa...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantti-sanalla on useita merkityksiä: (1.) särmä, syrjä, reuna, (2). puoli, taho ja (3.) henkiset voimat, rohkeus, uskallus, itseluottamus, ”särmä”, ”rahkeet”:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kantti?searchMode=all
Tuo viimeinen merkitys liittyy "olla kanttia" -sanontaan. Ja hyvin se sopii myös Minna Canthiin.
Keräilyesineillä ei ole koskaan täsmällistä arvoa, vaan se muodostuu osto- ja myyntitilanteessa sillä perusteella, mitä ostaja on valmis maksamaan. Vanhojen kolikoiden hintaan vaikuttaa olennaisesti kolikon kunto. Kolikko, joka saattaa virheettömänä ja käyttämättömänä olla jopa satojen eurojen hintainen, on normaalikunnossa eli kuluneena ehkä vain muutaman euron arvoinen, koska keräilijät ovat kiinnostuneita hyväkuntoisista yksilöistä.
Esimerkiksi kysyjän jatkokysymyksessä ollut 25 pennin kolikko vuodelta 1872 on jo monimutkainen tapaus. Matinmarkka-nimisen yrityksen sivuilla luetellaan tämän kolikon eri versioita vuosilta 1865-1876. Vuoden 1872 kolikosta on neljä eri varianttia, joiden hinnat vaihtelevat 5-90 euron välillä kuntoluokasta...
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastossa on lainakappaleet kreikankielisen Kalevala-valikoiman painoksista 1991 ja 2004. Sieltä saa kaukolainoja oman kirjaston kautta.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto
Kalebala : to finlandikó épos
Ekman, R. W. ; Martzoúkou, María N.
Kastaniōtēs cop. 2004. [2., täyd. p.]
Julkaisija Athēna : Kastaniōtēs cop. 2004.
ISBN 960-03-3729-2 nidottu
Kirjaa voi etsiä myös nettidivareista, myös kreikkalaisista koska kustantaja on kreikkalainen.
Nordea pankilta sain vastauksen, että voi ilmoittaa osoitteekseen poste restanten ja avata tilin. Mutta esim. pankkikorttia ei läheteä poste restanteen. TE toimiston sivuilla ilmoitetaan ainoastaan asiakirjojen lähettämisestä postitse. Asiaa voisi kysellä heiltä suoraan.
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/index…
Olet varmaankin jo vieraillut ERSY:n eli Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n sivuilla. Sieltä löytyy jonkin verran lisätietoa eri hoitomuodoista http://www.eturauhassyopa.info/hoitovaihtoehdot.asp
Eri hoitomuotojen käytön kriteereistä ja tuloksista tulisi keskustella lääkärin kanssa. ERSY:stä voisi myös tiedustella vertaistukiryhmää sairastuneelle/omaisille. http://www.eturauhassyopa.info/
Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,...
Meillä on hyvin vähän saksankielisiä äänikirjoja Helmet kirjastoissa. Helmet haulla löytyy vain 210 kappaletta. Helmet hakutulos
suurinta osaa niistä voi lainata ja varata omaan lähikirjastoon lainattavaksi.
Espoo ja Helsinki käyttävät täysin eri tulostusohjelmaa. Espoo otti juuri hiljattain käyttöön aivan uuden Princh-tulostusohjelman, kun taas Helsingin kirjastoissa on käytössä vanha, jo vuosia sitten käyttöön otettu Papercut-tulostusohjelma. Espoon käyttämässä uudessa ohjelmassa tosiaan on mahdollisuus maksaa itse etukäteen pankkikortilla, MobilePaylla tai PayPalilla, mutta Helsingin vanhassa Papercutissa sellaista mahdollisuutta ei ole, eikä siihen sellaista saada jälkikäteen liitettyä.Tilanne voi muuttua vain jos Helsinki jossain vaiheessa uusii tuon tulostusohjelmansa.
Voisiko kyseessä olla Mystery Science Theater 3000?
Se näyttää toki olevan 90-luvulla tehty, mutta jospa sitä on näytetty täällä vasta 2000-luvulla. Sarjassa on viittauksia sekä Terminator 2:seen että Thelmaan ja Louiseen.
Terminator 2 https://www.imdb.com/title/tt0103064/movieconnections/?ref_=tt_trv_cnn
Thelma and Louise https://www.imdb.com/title/tt0103074/movieconnections
TV:stä todella tuntuu tulevan paljon uusintoja samoista ohjelmista. Toisia ei taas uusita koskaan...
Miksi näin on? Asiaa voisi tiedustella suoraan TV-yhtiöiltä.
Silloin vastaukset olisivat varmasti paikkansapitäviä.
Yle.fi palaute sivustolta löytyy yhteystietoja kysymykselle:
https://palaute.yle.fi/
YLE kertoo ohjelmapolitiikastaan myös sivulla http://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop34827/ohjelmapoliti…
MTV3 palaute löytyy http://www.mtv.fi/yritys-linkin alaosasta kuhdasta Ohjelmat ja nettisivut.
Jesse Jussila on MTV3 Kanavapäällikkö ja Jyrki Huotari Ohjelmapäällikkö,MTV3 Uutiset. He voisivat varmaan vastata parhaiten kysymykseesi.
Nelosen ohjelmavastuulliset löytyvät sivulta http://www.nelonen.fi/yleiset-yhteystiedot
1990-luvulla sosiaali- ja terveysalojen peruskoulutus uudistettiin ja lähihoitajakoulutus aloitettiin, ja sen myötä moni koulutus. mm. lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ja apuhoitajan, poistui. Lähihoitajan tutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ensihoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.
Valviran eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta löytyy tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta ja ammattinimekkeistä Suomessa:
Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus Suomessa - Valvira
Hoitajakoulutuksen historiasta tietoa esim. lähihoitaja Jenni Tenhusen blogista, jossa lähteenä on käytetty kirjaa Elämän kulku: lähihoitaja kasvua tukemassa (...
Museokorttia ei voi lainata Helmet-kirjastoista. Kortin voit ostaa Museokortti-museoista tai verkosta:
https://www.museot.fi/museokortti
Listan Museokortti-museoista löydät täältä:
https://www.museot.fi/museohaku/
Arvonimen hakuun annetaan ohjeita Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Arvonimen käsittelyprosessi on varsin monimutkainen, kuten Ylen verkkoartikkelista käy ilmi Oletko arvonimen arvoinen? Rötöstely tai sakotkin voivat viedä mahdollisuuden | Yle Uutiset | yle.fi
Arvonimestä päätetään lopuksi presidentin istunnossa. Esittelijä valmistelee avoimen kirjeen arvonimestä, jonka presidentti ja pääministeri allekirjoittavat. Verojen maksamisen jälkeen arvonimeä hakeva voi käydä noutamassa kirjeen. Arvonimeä hakevan henkilön on annettava jo aiemmin kirjallinen sitoumus veron maksamisesta. Arvonimen hakija luovuttaa arvonimen saajalle omassa tilaisuudessaan....
