Vilhem Mobergin Maastamuuttajien Suuren suomalaisen kirjakerhon julkaiseman laitoksen neljättä osaa kannattaa etsiä antikvariaateista. Etsiminen käy varsin kätevästi netissä. Monilla antikvariaateilla on hyvät sivut hakutoimintoineen ja kirjat on mahdollista saada kotiin postitse.
Antikvariaattien yhteystietoja ja sivustoja voi etsiä googlettamalla. Niitä on koottu myös allaolevaan listaan.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f901a101-1ca7-4871-9bfb…
Mobergin Maahanmuuttajien seitsenosaisen sarjan neljättä osaa näyttäisi olevan saatavilla.
meille Keskiskirjastoihin pitää ottaa oma kortti, ainakin nykykäytännön mukaan. Eli voit ottaa kortin mistä tahansa keskikirjastojärjestelmään kuuluvasta kirjastosta https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot;jsessionid=1D6D8D9E54… , ja se toimii tämän jälkeen tuon listauksen mukaisissa kunnissa.
Laulua ei löydy äänitteenä kirjastoista. Kirjassa: Musiikin aika 1-2, se on nuottina. Saman nimisellä cd-levyllä Soile Perkiön Itsenäisyyspäivä-laulua ei ole.
Myöskään Viola-tietokannasta äänitteenä ei löytynyt.
Hei
Jos kirjaa ei ole OUTI-kirjastoissa, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön ja tilaamme sen muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainaus on maksullista.
Lisätietoa kaukopalvelusta, maksuista ja tilauslomakkeen löydät kotisivuiltamme: Kaukolainaus - Kirjasto - Oulun kaupunki (ouka.fi) Voit tehdä kaukolainapyynnön myös kirjastossa.
Suomessa on tavattu yli 500 ludelajia. Niistä löytyy kuvia ja lisätietoa esim. Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4Sisätiloissa viihtyvästä, ihmisestä verta imevästä seinäluteesta eli lutikasta löytyy tietoa Hyönteismaalilma-sivustolta: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkoloiset-ihmisella/lude/
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Siiri Enorannalla ei näytä olevan muita aktiivisia sosiaalisen median tilejä kuin hänen Goodreads-profiilinsa. Goodreads on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat lisätä kirjoja henkilökohtaisiin kirjahyllyihinsä, arvostella kirjoja ja saada niistä suosituksia sekä keskustella kirjoista muiden käyttäjien kanssa.Jos haluat pysyä ajan tasalla Siiri Enorannan uusimmista teoksista ja muista päivityksistä, suosittelen seuraamaan hänen Goodreads-profiiliaan tai vierailemaan hänen virallisilla kotisivuillaan.Lähteet:Siiri Enoranta kotisivu: https://siirienoranta.com/Siiri Enoranta Goodreads: Siiri Enoranta (Author of Kesämyrsky)
Katri-Helena on levyttänyt kappaleen nimeltä Onnen onkija vuonna 2006, se löytyy levyltä jonka nimi on Elämänlangat.
Levyä on olemassa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Katri-Helenan kotisivut: http://www.katrihelena.fi/index.htm
Ei Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan maakuntakirjastoista löydy tällaista dvd-levyä. Sen sijaan Helsingin kaupunginkirjastosta ja Espoon kaupunginkirjastosta löytyy Opetushallituksen video Kokous [1999]. Video kestää 14 min ja siinä on 7 s. tekstiliite. Saatavuuden saat Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ Jos video käy, voit pyytää sen kaukolainaksi esim. Turun kaupunginkirjastosta. Kaukolainaus on maksullista. http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=1644
Vihreän liiton puoluetoimistosta kerrottiin, että puolueohjelmien kirjoittamisesta vastaa pääsääntöisesti työryhmä. Tekstin kieliasusta voi vastata yksi ryhmän vastuuhenkilö, mutta sisällöllä ei siis ole yhtä kirjoittajaa.
Ohjelmat hyväksyy joko puoluekokous tai puoluekokousten välillä puoluevaltuuskunta. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista.
Mikrofilmattu lehti löytyy ruotsalaisesta Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek -arkisto-kirjastosta. Kysy mikrofilmiä kaukolainaan lähikirjastostasi.
http://libris.kb.se/bib/3280574
http://kata.arbark.se/
Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
Lagercrantz David jatko Millennium-sarjalle on ehkä jo tuttu:
Tyttö, joka etsi varjoaan
Tyttö, joka eli kahdesti
Se, mikä ei tapa
Gagnon Michelle, Kukaan ei kaipaa sinua (nuorten aikuisten kirjallisuus)
Elizabeth Hand on kirjoittanut dekkareita, joiden päähenkilö on menneisyydessään kovia kokenut lahjakas mutta kyseenalaisia elämäntapoja noudattava valokuvaaja Cassandra Neary.
Dufva Lotta, Limbodusa
Samantapainen tunnelma on Denise Minan Glasgow-trilogiassa, jonka ensimmäinen osa on Garnethill.
Mikäli englanniksi lukeminen onnistuu, Sharon Boltonin neljän kirjan mittainen Lacey Flint -sarja sopisi kuvaukseen. Sarjan avausosa on nimeltään Now you see me.
Hawkins Paula, Nainen junassa
Lina Bengtsdotterin Charlie Lager -sarjan...
Suomenkielistä tietoa Haydenistä ja hänen teoksistaan saat Internetistäkin, esim. Google-hakuohjelmalla http://www.google.fi/ (merkitse kohta "etsi luokan suomi sivuja", hakusana Hayden Torey). Esim. Sähkökissan arvostelu http://www.mielenterveys-taimi.fi/kipunoita/2000_02/21.htm .
Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja, joita voit käydä katsomassa kirjastossa (esim. Oulun kaupunginkirjastosta ne löytyvät käsikirjastosta).
Lehtiartikkeliviitteitä Aleksi lehtitietokannasta:
- Leppä, Asta: Lapsellinen amerikkalainen, Anna 1996:16
- Hurme, Hannu: Rakkauden voima - olemassa sittenkin, Kansan Uutiset 29.3.1996
- Janhonen, Ulla: Torey Hayden kirjoitti julmasta lapsesta, Helsingin sanomat 27.3.1996
- Kurkijärvi, Riitta: Kaikki ihmiset...
HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ löytyy runsaasti suomenkielistä materiaalia - englannin- ja saksankielinen aineisto puuttuu lähes täysin. Suomen ja Pohjoismaiden sosiaaliturvaa käsittelevä viime vuonna painettu teos Social Protection in the Nordic Countries 2001 sisältää jonkin verran aihetta sivuavaa tietoa. Uusimmasta päästä on myös Maila Upanteen väitöskirja Professional Paradigms of Suicide Prevention. Suomalaisen psykoanalyytikko Veikko Tähkän The Patient-doctor relationship vuodelta 1984 liikkuu aika yleisellä potilas-lääkärisuhdetasolla. Hänen teoksensa The alcoholic personality vuodelta 1966 liittyy jonkin verran aiheeseen. - Uusista kirjoista maininnan ansaitsee etenkin Highlights of modern psychiatry, jonka ovat...
Kirjailijasta ei ole kirjaa, mutta hänestä on kirjoitettu lehdissä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemmin vastattu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Katso arkistosta hakusanoilla "Hayden, Torey" sivulta : http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vastauksista löytyvät tiedot mm. artikkeliviitteistä.
Joensuun pääkirjaston lukusalissa on lainattava lehtileikepussi hänestä, jossa on lehtien Anna ja Uusi Nainen kaksi artikkelia vuodelta 1996.
Kirjailijan virallinen kotisivu on osoitteessa: http://www.torey-hayden.com/
Otavan sivuilla on myös matrikkelitietoja hänestä, suomennetuista kirjoista puuttuvat tosin uusimmat:
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/hayden_torey/fi_FI/hayden_to…
Olemme lähettäneet kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan kukaan lukijoistamme kyseistä runoa?
Punakaartilaisten hauta on Kaupintie 22:n ja Tinatie 2:n välistä lähtevän ulkoilutien ja sähköradan vierellä, kukkulan alarinteellä. Paikalla on vuonna 1996 paljastettu muistolaatta, jossa teksti 24 haudatusta punakaartilaisesta, jotka kuolivat 12.4.1918.
Helsingissä oli vuonna 1918 Englannin kuninkaallisen laivaston neljä E-luokan sekä kolme C-luokan sukellusvenettä. Välttääkseen alusten joutumisen saksalaisten käsiin, brittikomentaja tuhosi veneensä räjäyttämällä ne Harmajan edustalla 4.4.1918.
Lähteet: Antero Rautio: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset ( Karisto, 1998)
Markku Melkko: Suomen sukellusveneet ( Minerva, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472266__Santero%20rautio_…
