Aiheesta löytyy runsaasti tuoretta kirjallisuutta. Teidän on mahdollista tarkastella aineistoviitetietoja Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Internetin kautta.
Valitkaa http://www.eduskunta.fi/kirjasto ja klikatkaa kohdasta Selma-kokoelmatietokanta.
Kirjoittakaa aukeavaan hakulaatikkoon sukupolvenvaihdos ja valitkaa aktiiviseksi hakuehto
asiasana (selaus) ja klikatkaa hae.
Teille avautuu näkymä, jossa on viitteiden lukumäärä -84. Klikatkaa numerosta, jolloin viitteet avautuvat järjestyksessä, jossa uusimmat ovat ensin.
Kutakin viitettä klikkaamalla pääsette aineiston saatavuustietoihin. Monet ovat saatavilla ainakin Eduskunnan kirjaston lukusalissa.
Isä voi mennä ilman poikaa hakemaan kortin. Kannattaa täyttää tämä lomake etukäteen: http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomaketta ei voi lähettää sähköisesti vaan se tulostetaan ja otetaan mukaan kirjastoon. Takaajan eli isän kirjastokortti ja henkilötodistus pitää ottaa mukaan myös. Varmuuden vuoksi voi ottaa mukaan myös pojan henkilötodistuksen, esim. passi tai kelakortti.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Hei, Mikkelin ammattikorkeakoulu ei kuulu Lumme-kimppaan.
Lumme-kirjastot on kirjastokimppa, jossa mukana ovat kaikki Etelä-Savon yleiset kirjastot (kuntien ja kaupunkien kirjastot) lukuun ottamatta Kangasniemeä ja Sulkavaa. Pohjois-Savon puolelta yhteistyössä mukana on Varkauden kaupunginkirjasto.
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ Kirjastoala-otsikon alta löytyy linkkejä kirjasto- ja informaatioalan koulutukseen. Virallisen kelpoisuuden informaatikoksi antavat Tampereen ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin informaatioalojen koulutukset.
Erilaisia tiedonhakukursseja johonkin aihealueeseen keskittyen järjestetään varmasti, mutta kurssitarjontaa kannattaa seurata esim. Kirjastolehdestä ja Signumista (nämä lehdet on tilattu Tampereen kaupunginkirjastoon ja varmasti useimpiin muihinkin kirjastoihin). Kirjastolehti ilmestyy myös verkossa (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/).
Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös informaatioalan täydennyskoulutusta. Kannattaa kysellä suoraan sieltä ja aina voi kertoa myös...
Eila Roine ja Vili Auvinen kihlautuivat toukokuussa 1955 ja avioituivat 4.6.1955, missä vaiheessa he olivat tunteneet parin vuoden ajan. Milloin pariskunnan suhde muuttui tavallista samanikäisten työtoverien välistä kanssakäymistä ja "elokuvissa käyntiä ja kuljeskelua" vakavammaksi, on käytettävissä olevien lähteiden avulla jo vaikeampi määrittää. Vili Auvisen toi Tampereelle ja Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen keväällä 1953 hänelle lähettämä kirje. Roine ja Auvinen olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa näyttämöllä marraskuussa 1953 Annikki Setälän satunäytelmässä Prinsessa Tuulenpuuska. Maaliskuussa 1954 he esiintyivät Serpin komediassa Isän vanha ja uusi. Kesän he kiersivät Helsingin Kansanteatterin näyttelijöiden kanssa...
Voisiko kysessä olla Ingeborg Bachmann (1926–73). Häneltä on suomennettu teos Simultaani - kertomuksia vuonna 1988. Kirja sisätää novellit:
Murhamiesten ja mielipuolten keskellä
Askel kohti Gomorraa
Simultaani
Ongelmia ongelmia
Te onnelliset silmät
Haukunta
Kolme tietä järven rantaan
WSOY:n Facta tietopalvelun luonnehdinta Ingeborg Bachmannista:
"Bachmann on älyllisessä, eksistentialismin sukuisessa lyriikassaan pohdiskellut elämän rikkinäisyyttä. Proosatuotannossaan (romaani Malina, novellikokoelmat Kolmaskymmenes vuosi ja Simultaani, kuunnelma Der gute Gott von Manhattan) Bachmann kuvaa terävästi länt. teollisuusyhteiskunnan naisia yhteisöjensä kriisien heijastajina."
Kolmaskymmenes vuosi on suomenettu vuonna 1964.
Edmund Blair Leightonin Signing the Register näyttää olevan suosittu hääaiheinen maalaus, jota internetistä tosiaan löytyy tilattavana julisteena monesta palvelusta. Kirjaston aineistorekisteristä sinun kannattaa hakea viktoriaanisen ajan maalareita, koska yksistään Edmund Blair Leightonista kertovaa kirjaa ei yleisestä kirjastosta näytä löytyvän. Taidekuvia ei ole erikseen rekisteröity Plussa-aineistotietokantaan, joten kuvia täytyy etsiä joko selaillen aihetta käsittelevistä teoksista tai hakuteoksista. Pääkaupunkiseudulta löytyvät ainakin seuraavat teokset: Lambourne, Lionel, Victorian painting (London, Phaidon, 1999) ja Gaunt, William, Court painting in England from Tudor to Victorian (1980). Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Google Photos -sovelluksen musiikki on vapaata käytettäväksi sovelluksella tehdyissä videoissa ja näiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on sallittua. Sen sijaan ko. musiikkikappaleiden yhdistäminen jollain muulla medialla tehtyyn videoon voi rikkoa tekijänoikeuksia.
Lähde:
https://productforums.google.com/forum/#!forum/photos
Teosta Mannström-Mäkelä, L. & Saukkonen, K.(2008). Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja on saatavilla Vaski-kirjastoista. Molemmat niteet ovat tällä hetkellä lainassa, lähin eräpäivä on 10.1. Kannattaa siis laittaa varaus teokseen.
Toista teosta olikin vähän hankalampi löytää. Laitoin viestiä Laurea amk:luun ja sieltä onnistuivat selvittämään kyseessä olevan opinnäytetyön. Laitan sen liitteenä sinulle.
Meren pohjalla olevat simpukat eivät yhteytä. Yhteyttämistä tapahtuu kasveilla ja levillä.
Ks. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan injektioruisku. Todennäköisesti 1800-luvulta. Hintaa emme voi kuvan perusteella arvioida. Todennäköisesti korkeintaan joitain kymppejä. Tarkemman arvion saat esimerkiksi antiikkiliikkeestä.
Kyse saattaisi olla Ivalossa sijainneesta vuonna 1960 perustetusta Asuste-Petterssonista eli Ivalon Kenkä-Asusta. Liike myi vanhoja, pääosin suomalaisia, vaatteita ja kenkiä etenkin 1960-1970-luvuilta. Toisen perustajan Hilja Pettersonin kotona oli aikoinaan sekatavarakauppa ja hänen isänsä oli kauppias. Asustemyymälän omistajat kuolivat vuonna 2016, liiketoiminta oli lakannut edellisenä joulukuuna. Kalevan uutisartikkeli vuodelta 2006: https://www.kaleva.fi/ivalon-vaatekaupasta-loytyyretrohenkisia-vaateaart/2476893Turun Sanomien uutisartikkeli vuodelta 2015: https://www.ts.fi/uutiset/795699Lapin kansan uutisartikkeli vuodelta 2016: https://www.lapinkansa.fi/ivalon-retrokauppa-hiljeni-petterssonin-kauppiaspa/51548
Kirkkonummen Veklahden postinumero on 02400 Kirkkonummi, kuten Kirkkonummen keskusta-alueenkin. Numerot löytyvät Suomen Postin sivuilta esim. kirjoittamalla tien nimen hakuun:
http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä.
Elonetistä löytyy nimellä "Och solen blev svart" alla mainittu ohjelma, joka on esitetty FST1:llä 19.1.1993:
Lektionen in Finsternis (1992)
Ohjaaja: Werner Herzog
Valmistumisvuosi: 1992
Maat: Iso-Britannia
Ranska
Saksa
Tuotanto: Le Studio Canal+
Laji: Lyhyt
Muut nimet: Lessons of Darkness (englanninkielinen nimi)
Och solen blev svart (ruotsinkielinen nimi)
Lähde: http://www.elonet.fi/title/ek4alu/
Luokitusnumeron (tässä tapauksessa 1.791) perässä olevat kolme kirjainta ovat pääsana eli se minkä mukaan teos aakkostetaan hyllyyn.
Esimerkiksi kirjoissa pääsana on joko kirjailijan sukunimen kolme ensimmäista kirjainta tai kirjan nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Elokuvissa pääsana elokuvan nimen kolme ensimmäistä kirjainta.
