Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Tekniikan maailma -lehteä säilytetään Vantaan Tikkurilan (vuodesta 1958) ja Helsingin Pasilan (vuodesta 1953) kirjastoissa. Tikkurilasta lehden voi saada kotilainaan, Pasilassa lehteä voi lukea kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Minecraft-kerhoon ei ole ikärajaa, mutta siihen pitää ilmoittautua.
Ilmoittautumislinkki on tapahtumasivulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Tap…
Internetistä emme löytäneet suomeksi aineistoa Musorgskista. Esimerkiksi seuraavissa osoitteissa on tietoa hänestä englannin kielellä:
http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mussorgsky.html
http://www.hnh.com/composer/mussorgs.htm
http://www.mala.bc.ca/~mcneil/mussorg.htm.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston käsikirjastossa on seuraavat kolme kirjaa, joissa on tiivistetysti kerrottu Musorgskista: Sävelten maailma (osa 2), Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 4) ja Suuri musiikkitietosanakirja (osa 4).
Kyseessä saattaisi olla Dahris Butterworth Martinin Punatukkainen prinsessa, joka sisältyy 1950-luvulla ilmestyneen Aarteiden kirja -sarjan kolmanteen osaan Oli kerran.
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa äänikirja-aineistoa ei ole mitenkään erityisesti jaoteltu näkövammaisille tai muille asiakkaille suunnattuihin äänitteisiin, mutta tokihan näkövammaiset lainaavat paljon tämäntyyppistä aineistoa. Aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ) äänikirjat saa esille vaikkapa kirjoittamalla asiasanaksi "äänikirjat" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi äänitteet. (Aineistolajin valintakaan ei ole välttämätöntä, mutta silloin mukaan tulevat myös äänikirjoja käsittelevät painetut kirjat.) Tällä hakutavalla saadaan esiin suurin osa äänikirjoista. Äänikirjoja voi hakea myös esim. luokalla "1.4" ja aineistolajilla äänitteet.
Eritysesti näkövammaisille tarkoitettuja äänitteitä löytyy...
Kyllä on. Etsitkö mahdollisesti jotakin tiettyä kirjaa? Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku löytyy tältä sivulta: http://nettikirjasto.lahti.fi/ . Hakuohjeisiin pääsee sivun vasemmassa reunassa olevasta Ohje-linkistä. Jos olet paikan päällä kirjastossa, voit kysyä neuvoa henkilökunnalta.
Mahdoitkohan tarkoittaa Philip Ridleyta? Hänestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla. Aikaisemmat kysymykset ja vastaukset löydät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Ridely on myös ohjaaja. Hän on ohjannut lyhytfilmit Mrs. Beak (1987) ja The Universe of Dermot Finn (1989)sekä ainakin elokuvat The Reflecting Skin (1990)ja The Passion of darkley noon (1996).
Kysymyksessä on luultavasti englantilainen 1500-luvulla elänyt runoilija Edmund Spenser. Häneltä on suomennettu vain muutamia runoja tai runojen osia. Näitä runoja löytyy kirjoista "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III" sekä "Tuhat laulujen vuotta".
Kyseisiä säkeitä ei kuitenkaan löydy näistä käännöksistä. Oletettavasti kääntäjä on itse suomentanut kirjassa olevat säkeet.
Kirjavarastosta Pasilasta löytyy Edmund Spenseriltä englanniksi "The Poetical Works of Edmund Spenser".
Jälkimmäinen runo on Matti Rossin "Laulu linnusta joka saapui kaukaa ja lentää kauas". Se löytyy Rossin runokokoelmasta "Soi, kivinen lanka" sivulta 26 (Tammi, v. 1974). Mainitsemasi säe on runon toinen säe. Mikäli toinen runo löytyy, ilmoitamme siitä sinulle.
Kyseessä lienee Torbjörn Holmqvistin teos "Konalan seudun historiikki : muistiinpanoja Konalasta ja sen ympäristöstä menneinä aikoina". Tämä Holmqvist on Helsingin sanomien mukaan arkkitehti Selim Arvid Lindqvistin tyttärenpoika.
Kirja löytyy kaupunginkirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1299759~S9*fin
Ikävä kyllä ei ole olemassa mitään sivustoa josta näkisi avoimet oppisopimuspaikat. Parhaiten asia selviää käymällä kirjastoissa asiasta juttelemassa.
Samasta aiheesta kyseltiin elokuussa, tässä vastaus:
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä. Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja...
Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy helpoiten Kirjastot.fi -sivustolta. Sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ on listattu linkit Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille. Sivustolla on myös linkit tieteellisten ja erikoiskirjastojen sivuille.
Keravan kirjastossa kirjaa ei ainakaan vielä ole lainkaan. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjaa on tosiaan vain Kirjasto 10:n Special pokkari -hyllyssä. Näitä kirjoja ei voi varata. Kirjaa on tilattu varattava kappale ainakin Kallion kirjastoon, joten pikapuoliin löytyy myös varattava kappale:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2157348__SDeraniyagala__Or…
Vanhempaa tietoa etnisten ravintoloiden määrästä on Tilastokeskuksen sivulla https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_004.html
Kannattaakin kääntyä Tilastokeskuksen tietopalvelun puoleen, yhteystiedot https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kannattaa myös olla yhteydessä, yhteystiedot https://mara.fi/yhteystiedot
Viron osalta tietoa voisi löytyä Viron tilastokeskuksesta, yhteystiedot https://www.stat.ee/contacts
EL751226-sarjanumerolla varustettu Singer on valmistettu vuonna 1956 Clydebankin tehtaassa Skotlannissa. Lisätietoa löytyy täältä:
Singer Dating - by serial number (ismacs.net)
Ompelukoneen arvoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin. Hinta riippuu paljon laitteen kunnosta ja saatavuudesta. Esimerkiksi eBay-myyntipalstalla vanhojen Singereiden hinnat liikkuvat muutamista kymmenistä euroista satoihin euroihin.
Lähteet ja lisätietoa:
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Singer sewing machine serial number decoder. Date a Singer sewing machine by serial number (serial-number-decoder.com)
Hei,
Tarkoittanet Pesäpallolaulu-nimistä kappaletta. Kyseessä on Arvo Salon sanat ja Kaj Chydeniuksen sävellys. Tämä löytyy tekstinä Tehdään teatteria -julkaisun Kabareelauluja-osiossa (Tammi, 1967 ; toim.Eija-Elina ja Timo Bergholm).
Tämä lienee julkaistu aika tuoreeltaan. Äänitteenä ensimmäinen julkaisu Love recordsin singlen Selma B-puoli vuodelta 1966 Kalle Holmbergin ja Otto Donnerin orkesterin esittämänä.
Näyttelyiden rakentamiseen liittyviä kirjoja kannattaa hakea kirjastojen aineistotietokannoista asiasanoilla näyttelysuunnittelu, näyttelytekniikka ja somistus.
Pienimuotoisten näyttelyiden kokoamiseen löytyä apua esimerkiksi kirjoista Visusti kirjastossa : visuaalisesti houkuttelevat esillepanot ja tilaratkaisut (Nyholm 2020) ja Visualistin työkalupakki: tietopaketti näyteikkunan somistamiseen ja tuotteiden esillepanoon myymälässä (Hirvi 2009).
