”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397).
Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Nummi-Pusulan kirjaston aineistotietokannasta ( http://nummi-pusula.kirjas.to/ ) löytyi yksi hevosaiheinen cd-rom, mutta se ei ole peli. Cd-romin nimi on "Hevostyttö". Mikäli haluat, voit kysyä kirjastosta mahdollisuutta tilata kaukolainaksi hevosaiheisia peliromppuja. Tässä on joitakin esimerkkejä, joita löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista ( http://www.helmet.fi/ ):
Barbie horse adventures : the ranch mystery (Vivendi Universal Games, 2003)
Prinsessa Sissin ensimmäinen suuri seikkailu (Young Genius cop. 2001)
Rosemond Hillin perintö ( Elävät kirjat, 2002)
Unelmahevonen (Softmei, 2000)
Suomen kansallisfilmografian mukaan Pekka Lehdon elokuvasta Kaivo (1992) ei ole julkaistu DVD-tallennetta. Elokuvasta on tehty VHS-tallenne, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/142127
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tässä pari linkkiä Wikipedian lisäksi josta löytyy vastaus kysymykseesi.
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi
http://pakana.info/Satanismi.html
Molempien oppilaitosten pääsykoekirjoja on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkemmat tiedot saat kirjastosta tai pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta PLUSSASTA, http://www.libplussa.fi
Nuotit kysymääsi lauluun löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan 13:sta osasta sivuilta 72-73. Kirjassa on helpohko pianosovitus, sanat, melodia sekä sointumerkit. Toivelaulukirjat löytyvät kaikista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa netistä osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suurimmissa kirjastoissa toivelaulukirjoista on myös käsikirjastokappaleet, joten kaikkien osien pitäisi olla niissä aina paikalla kopiointikäyttöä varten.
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen...
Verkosta löytyy suomenkielistäkin tietoa esim. osoitteesta http://www.wwnet.fi/users/jokinen/ tai http://www.raahe.fi/~lukio/oppilastoita/atk/celine.html Kokeilkaa Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja valitkaa etsi kielellä suomi -vaihtoehto ja saatte silloin tulokseksi suomenkielisiä www-sivuja Celine Dionista. Tosin kriittinen pitää olla, koska monet sivuista ovat yksityishenkilöiden tekemiä ja voivat sisältää virheitä, mutta eivät välttämättä. Espoon kaupunginkirjastosta löytyy parikin Celine Dionin elämäkertaa, mutta ne ovat englanninkielisiä ja joitakin lehtiartikkeleita löytyy.
Mobile suit gundam seed sarjakuvasta on tehty myös elokuvia. Pääkaupungiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista niitä ei löydy. Se, hankitaanko elokuvia kirjastojen kokoelmiin riippuu siitä, onko kirjastoille tarjottu niihin oikeuksia. Olen välittänyt toivomuksesi HelMet kirjastojen elokuvatyöryhmälle.
Lisätietoa saat mm. osoitteesta www.filmifriikki.fi
Tapahtuu näitä Suomessakin. Yle Areenasta löydät sarjasta "Ei vanhene koskaan" jakso 7 , "Erehdys".
Vuonna 1963 murhattiin Helsingin Kumpulassa nuori tyttö. Taposta tuomittu Torsti Ossian Koskinen vapautettiin 7 vuotta myöhemmin syyttömänä.
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Olisiko kyseessä Ulyssess-kirjan värikoodausprojekti netissä?
http://m.joyceproject.com/info/colorcoding.html
Painettua kirjaa en minäkään nopealla selailulla löytänyt, mutta kenties tuo projekti on julkaistu myös kirjana.
Wikipedian mukaan nimi "Guinea" tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa "mustien miesten maata". http://fi.wikipedia.org/wiki/Guinea
Samoin The New Encyclopaedia Britannican mukaan sana "Guinea" on peräisin berberien kielen sanasta aguinaw tai gnawa tarkoittaen "mustaa miestä". Sanan omaksuivat ensimmäisenä portugalilaiset ja se on ollut eurooppalaisissa kartoissa 1300-luvulta lähtien erilaisissa muodoissa, kuten Ghinea ja Guinuia. (The New Encyclopaedia Britannica vol 5 ready reference, s. 555)
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f…
Etsin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi , onko Kalervo Kalliosta kirjoitettu mitään. Sieltä löytyi vain Suomen taiteen vuosikirja. 1942 / Toim. L. Wennervirta, jossa on mukana Kalervo Kallio. Kirja on lainattavissa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mm. Tapiolan kirjastossa Espoossa. Varsinaista erillistä luetteloa ei ole ainakaan kirjamuodossa, jollei sitten em. kirjassa.
Etsin tietoja myös internetistä Google-hakukoneella http://www.google.com , josta löytyivät tiedot Kyösti ja Kalervo Kallion museosta. Ehkä kannattaisi vielä kysyä sieltä tätä luetteloa.
http://lasso.greenspot.fi/museoliitto/lasso/tuloksetaakkos.lasso?-datab…
http://www.nivala-lehti.fi/?pid=nm_kallio
1940-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
40-luku: kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista (toim. Auli Viikari), 1998.
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toim. Pertti Lassila), 1999.
Suomen kirjallisuus (osat 5 ja 6), 1965 ja 1967.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, 4. uus. p., 1997.
Netistä en löytänyt kaipaamaasi tietoa ainakaan vielä, mutta Europe World Year Bookista tiedot löytyvät helposti kunkin maan kohdalta.
Ruotsin yleisimmät sanomalehdet ovat Expressen, Dagens Nyheter, Aftonbladet ja Svenska Dagbladet. Norjan yleisimmät lehdet ovat Verdens Gang, Dagbladet, Aftenposten ja Bergens tidende. Tanskan yleisimmät sanomalehdet ovat Ekstra Bladet, Berlingske Tidende, B.T., ja Politiken. Islannin yleisimmät ovat Morgunbladid, DV (Dagbladid) ja Timinn. Suomen yleisimmät sanomalehdet ovat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat. Jos tarvitset tarkennusta vastaukseen, palaa asiaan.
