Diana Gabaldonin "Outlandish companion" -teosta vuodelta 1999 ei löydy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Outlander-sarjaakaan ei löydy kokonaisuudessaan englanniksi, mutta suomennettuna kylläkin. Kirjat ovat: Muukalainen, Sudenkorento, Matkantekijä, Syysrummut, Tuliristi ja Lumen ja tuhkan maa.
Voit tehdä kirjastoon hankintaehdotuksen haluamastasi kirjasta. Ehdotuksen tekeminen onnistuu myös internetin kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin.
Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat.
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:...
Runo varpaat kuuluu kokonaisuudessaan
Katsopas vauvan jalkoja:
vaaleanpunaisia palkoja
kasvaa niissä kaks.
Ja paloissa papuja somia
yks
yks ja kaks
yks ja kaks ja kol
yks ja kaks ja kol ja nel
yks ja kaks ja kol ja nel ja viis,
kummasakin viis.
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Kysy online –palvelu on kesälomalla, avautuu jälleen syksyllä.
Varsinaisissa luettelointitiedoissa ei ole mainintaa miniboxista, mutta jotkut kirjastot, kuten juuri Kirjasto 10, ovat laittaneet merkinnän boxista ns. nideluokan perään. Kokeilin HelMet-hakua kirjoittamalla hakukenttään sanan miniboxi ja hyvin näyttää toimivan. Kirjoita siis hakukenttään haluamasi esittäjä tai teos sekä miniboxi, niin eiköhän se näin löydy. Käytä ’uutta’ HelMet-hakua, sitä jonka hakukenttä on valmiina HelMetin etusivulla, perinteinen HelMet-haku ei tuota tulosta.
Tämän verkkoartikkelin perusteella professori Eino Jutikkala on ainakin jostakin kulmasta lähestynyt aihetta tutkimuksissaan. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108714/63711
Sen lähdeluettelosta voisi nostaa ainakin seuraavat:
Jutikkala, Eino. Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Teoksessa Jutikkala, Eino, Mäkelä-Alitalo, Anneli & Rasila, Viljo (toim.) Suomen maatalouden historia. Osa 1. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 914:1. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki 2003, 269-291.
Jutikkala, Eino. Talonpoika, aatelismies, kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750. Tietolipas 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1983.
Suominen,...
"Äidin sydän" perustuu virolaiseen kansansävelmään. Alkuperäisen tekstin "Ema süda" kirjoitti Lydia Koidula, ja suomenkielisen sanoituksen siihen teki Hilja Haahti.
Karjalaisesta kansanmusiikista ja kansanlauluista löytyy yleistä tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Karjala : historia, kansa, kulttuuri / toimittaneet Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, Helsinki SKS 1998
Härkönen, Simo: Me Karjalan lapsia laulavia...,[Joensuu] Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
VÄISÄNEN, A.O., Hiljainen haltioituminen : A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista, Helsinki SKS 1990
Kolme on kovaa sanaa : kirjoituksia kansanperinteestä, Helsinki SKS 1991(Kalevalaseuran vuosikirja 71)
Runojen ranta : Mekrijärven Sissola / toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu,
Helsinki SKS 1995
Näitä voit kysyä kirjastosta. Myös lehtiartikkeleita löytyy aiheesta artikkeliviitetietokannoista Aleksista ja Artosta. Niitäkin voit kysyä...
Seuraavat tiedot ovat tietokannasta "Contemporary authors" (Gale literary databases):
Ted (Theodore) Bell on syntynyt 1947 Floridassa. Hän on suorittanut korkeakoulututkinnon ja saanut sittemmin kuvataiteiden kunniatohtorin arvon.
Vuosina 1982 - 2000 Bell työskenteli mainosalalla. Hän menestyi urallaan loistavasti ja toimi johtotehtävissä eri mainostoimistoissa. Vuonna 2000 Bell jätti työnsä ryhtyäkseen kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi.
Bell on julkaissut kirjat "Nick of time" (suom. "Aikojen arkku") (2000), "Hawke" (2003) ja "Assassin" (2004). "Hawke", jossa Bell loi James Bond -tyyppisen supersankarin, oli suuri myyntimenestys ja sai lehden "Library Journal" palkinnon.
Ted Bellillä on kotisivu osoitteessa
http://www.tedbellbooks.com/
Valitettavasti tätä Jari Niemelän säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa tangoa Ensi yönä ei ole julkaistu nuottina, joten sen sanat täytyy kirjoittaa ylös kuuntelemalla tai yrittämällä ottaa yhteyttä tekstin tekijään.
Heikki Poroila
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava, 2000) mukaan Salmén on vierasmallinen sukunimi, jonka takana on koti- tai synnyinpaikkaa ilmaiseva Salmi –nimi. Tämä tieto löytyy hakusanan Salmelainen alta.
Väestörekisterikeskuksen sivulta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/kansalaisille löydät Nimipalvelun, josta sukunimelläsi hakemalla saat tilaston sen esiintymisestä Suomessa ja ulkomailla.
Mikäli haluat tutustua Salmi –sukunimen ja sen johdannaisten levinneisyyteen Suomessa, voit katsoa esim. Juhani Pöyhösen Suomalaista sukunimikartastoa (SKS, 1998).
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien...
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä ei perustu kirjaimiin vaan merkkeihin. Jokainen merkki tarkoittaa kokonaista tavua ja kullakin tavulla on jokin merkitys. Merkkejä on yhteensä kymmeniä tuhansia.
Kuitenkin on sivustoja, joilta löytyy eurooppalaisia nimiä valmiiksi käännettyinä kiinaksi tai sivustoja, joilla voi käännättää nimen kiinaksi. Ks. muun muassa seuraavat linkit:
http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
http://www.chinese-tools.com/...rch.html
Muut lähteet:
http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Chinese_writing?uselang=fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kappale tunnetaan sekä nimellä Vill ha dej että Vill ha dig. Kirjastotietokannoista ei löytynyt kummallakaan nimellä muuta suomenkielistä versiota kuin tuon Smurffien Kun smurffilta suukon mä sain. Myöskään Yleisradion kattavasta Fono.fi-tietokannasta ei löytynyt muita versioita.
Vaikuttaa siltä, ettei muuta suomenkielistä versiota ole tehty.
Verbi jaella on frekventatiivijohdos verbistä jakaa. Frekventatiivi ilmaisee useasti tapahtuvaa, toistuvaa tai jatkuvaa tekemistä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jaella?searchMode=allhttps://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:frekventatiivinen
Kyllä, jo palautetuista kirjoista kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksaminen/Helmet
Kirjaudu palveluun kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvulla. Jatkoon tarvitset verkkopankkitunnukset.
