Aiheesta löytyy kirjoja, joiden yhtenä tekijänä on Elisa Poskiparta. Pelkästään hänen nimissään on kirja: Miten ehkäisen oppilaitteni luku- ja kirjoitusvaikeuden syntymisen? : kielellisen tietoisuuden kehittäminen 1. luokalla ryhmämuotoisena erityisopetuksena / Elisa Poskiparta (julkaistu: Turku : Turun yliopisto, oppimistutkimuksen keskus, [1995] (Painosalama)
Ulkoasu: v, 45, [2] s. ; 22 cm). Kristiinankaupungin kirjaston aineistoa voi hakea osoitteessa: http://www.fredrika.net/fin/. Sieltä pääsee tutkimaan laajalti myös muiden Pohjanmaan alueiden kirjastojen aineistoa kohdasta Linkit -> Pohjanmaa.
Varaaminen ei onnistu, koska kirjaston järjestelmässä ei ole vielä yhtään teoksen nidettä, vaikka kirjan tiedot näkyvätkin jo järjestelmässä. Katsoin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kirjaa on saapunut Helsinkiin ja Vantaalle aivan vähän aikaa sitten. Kirjan niteet pitää kuitenkin vielä käsitellä kirjaston hankinnassa lainauskuntoon ja viedä sitten järjestelmään.
Vielä jonkin aikaa pitäisi siis odottaa ennen kuin kirjasta voi tehdä varauksia. Kannattaa seurata HelMetin kautta, milloin kirjan ensimmäinen nide ilmestyy sinne, koska silloin varauksen pystyy tekemään.
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
Voisit kysyä esimerkiksi päiväkodeista tai seurakunnan päiväkerhoista, olisiko heillä käyttöä kirjoille. Ainakin hyväkuntoisille kuva- ja satukirjoille luulisi löytyvän tarvetta. Jos ne eivät kuitenkaan näihin paikkoihin kelpaa etkä halua tarjota niitä antikvariaatteihin, useimmissa kirjastoissa on kierrätyskärry, jota kautta kirja ehkä löytää uuden kodin.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen
Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013
Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Hei,
Viddlan mukaan kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän.
Eli kannattaa lähestyä omaa kirjastoasi, jos sillä on kyseinen palvelu käytössä.
Asiakastietue putoaa pois rekisteristä, jos korttia ei muutamaan vuoteen käytetä. Kannattaa käydä kirjastossa varmistamassa asia. Osan omista tiedoista voi halutessaan täyttää Helmet-sivun kautta etukäteen. (Mustasta alaosasta: INFO - Asiakkaana kirjastossa - Kirjastokortti ja lainaaminen - Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi). Tällöin asiointi kirjaston palvelutiskillä käy joutuisammin, eikä tarvitse puhua omia henkilötietoja ääneen. Asioidessa on oltava mukana kuvallinen henkilötodistus.
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Suomen sotasurmat -sivustolta netistä osoitteesta: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
henkilöhakemistosta pääset hakemaan isosisäsi isästä tietoja. Löytämilläsi tiedoilla voit halutessasi jatkaa mm. Suomen sukututkimus -seuran sivustojen neuvoilla (http://www.genealogia.fi/) eteenpäin.
Kannattaa lähteä etsimään tietoa tapakulttuuria ja etikettiä käsittelevistä kirjoista. Etikettikirjoissa käydään yleensä läpi myös kohteena olevan maan ja kulttuurin palvelukulttuuria. Näitä kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy runsaasti, erityisesti englanniksi. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
-Charlotte Rosen Svensson: "Culture shock! Sweden: a survival guide to customs and etiquette" (Marshall Cavendish, 2006)
-Charlotte J.DeWitt: "Sweden" (Kuperard, 2004)
-Elizabeth Su-Dale: "Culture shock! Norway" (Kuperard, 1995)
-Linda March: "Norway" (Kuperard, 2006)
-Morten Strange: "Culture shock! Denmark" (Marshall Cavendish, 2006)
-Mark Salmon: "Denmark" (Kuperard, 2006)
-Deborah Swallow: "Culture shock! Finland" (...
Helsingin kaupunginmuseon julkaisussa "Narinkka : 1984" on sivuilla 90-110 Liisa Bycklingin artikkeli "Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin rakennusvaiheet". Siinä hän kertoo että kenralikuvernööri Nikolai Vladimirovits Adlerberg teki päätöksen venäläisen teatterin rakentamisesta v.1875. Hän määräsi hankkimaan Nicolas Benois'n suunnitteleman Uuden teatterin (nyk. Ruotsalaisen teatterin) mitat malliksi ja vertailukohdaksi. Rakennuspiirustukset teki kenraalimajuri Mihail Mihailovits Frolovin johdolla virkatehtävänään Petr Petrovits Benard, asemaltaan Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon esimies ja arvoltaan everstiluutnantti. Benard suoriutui tehtävästään nopeasti, vajaassa kuukaudessa, ilmeisesti siksi että hänen uskotaan...
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
Saatte Helsingin lainausoikeuden ja kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen (passi, eu-maiden henkilötodistus, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti, Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti)ja ilmoittamalla osoitteenne. Teidän ei tarvitse olla Helsingissä kirjoilla, eikä Teillä tarvitse olla vakinaista osoitetta Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vastauksen mukaan runo on on ilmestynyt Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä nimeltä Tukiviesti (numerossa 2, elokuussa 2011). Runon tekijäksi on ilmoitettu Kauko Sihvo. Joissakin lähteissä runon tekijäksi on kuitenkin ilmoitettu "tuntematon". Eräässä lähteessä tekijän kerrotaan olevan Esteri Mikkola. Kummaltakaan mainitulta ei ole julkaistu runoja, joten tekijästä ei saatu varmuutta.
Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c069a914-1c…
Vanhustuki-lehti runoineen löytyy tämän linkin kautta:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb41851f4965f7ba58a9a0c5a63c2f…
Aiheen mukaan voi lehtiartikkeleita yrittää jäljittää Finna-hakupalvelun avulla. Erinomaisia Suomen ensimmäiseen naisten työpalvelukeskukseen liittyviä tiedonlähteitä ovat myös kirjat Työtytöt : naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Edita, 1997) ja Sinikka Paavilaisen Työtytöt : tytöt isänmaan palveluksessa (Minerva, 2010) lähdeluetteloineen.
Aamulehti julkaisi Pirkkalan työpalvelukeskusta käsittelevän kirjoituksen 'Maamme ensimmäinen naisten työpalvelukeskus on aloittanut toimintansa Pirkkalassa : työtyttöjen touhuja seuraamassa' sunnuntaina 16. helmikuuta 1941 (s. 5). Kotilieden numero 6/1941 sisältää työpalvelukeskuksen toimintaa esittelevän Armi Hallstén-Kallian artikkelin 'Olemme palvelutyttöjen luona' (s. 180-181, 194)....
Ivar Veldren Kilohaili on ilmestynyt suomeksi 1990 Valtion painatuskeskuksen ja Ammattikasvatushallituksen julkaisemana (Helsinki: Valtion painatuskeskus 1990). Sen alkupeäinen nimi on viroksi Kilu (1986), suomentaja on Markku Lehtonen.
