Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
VHS-kasetit ovat tallennemuotona vähitellen poistumassa kirjastojen kokoelmista, eikä niitä käytännössä enää hankita uusia. Toisaalta näyttää myös siltä, ettei edes Ylen tallennemyynnistä ole saatavissa Hovimäen kolmatta kautta - siis ilmeisesti juuri noita jaksoja, jotka kirjastoltakin puuttuvat. Niinpä emme valitettavasti pystyisi hankkimaan niitä, vaikka VHS-kasetit vielä olisivatkin kirjastoihin hankittavaa aineistoa.
Ensimmäinen, toinen ja neljäs tuotantokausi ovat edelleen myynnissä, ja nehän kirjastoillakin siis on. Vaikuttaa hieman siltä, kuin kolmatta kautta ei jostain syystä olisi alun alkaenkaan tullut myyntiin, koska muuten se varmaankin olisi saatavana myös kirjastoista.
Yle on kuitenkin julkaissut Hovimäen alkujaksot 1-11...
Kirjallisuutta narsismista
Crompton, Simon: Rakastuin narsistiin. Helsinki : Minerva ; Jyväskylä, 2009 ISBN 978-952-492-234-0 (sid.)
Freud, Sigmund: Johdatus narsismiin ja muita esseitä. Helsinki : Love kirjat, 1993 ISBN 951-8978-24-7 (sid.)
Hotchkiss, Sandy: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä. Helsinki : Basam books, 2005 ISBN 952-5534-11-1 (nid.)
Myllärniemi, Jorma: Narsismi : vamma ja voimavara. Helsinki : Kirjapaja, 2006 ISBN 978-951-607-379-1 (sid.)
Mäkelä, Raimo: Naamiona terve mieli : kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Kauniainen : Perussanoma, 2007 ISBN 978-951-888-464-7 (nid.)
Kirjallisuutta psykopatiasta
Babiak, Paul: Käärmeet liituraidassa : psykopaatit työelämässä. Helsinki : Koobra, 2007 ISBN 978-952-92-2839-3 (sid.)...
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi)
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Avec-termin sijaan Uudessa-Seelannissa käytetään sanoja "and guest", esimerkiksi "Jane Doe and guest". Toinen vaihtoehto on "and partner".
Eri lähteissä mainitaan, että Uudessa-Seelannissa etiketin mukaan kuoreen kirjoitetaan ainoastaan kutsun vastaanottajan nimi ("Jane Doe") ja varsinaiseen kutsuun "Jane Doe and guest". Suomessa kutsujen sanamuoto on kuitenkin erilainen (kutsussa ei aina mainita vieraan nimeä), joten "and guest" -tekstin voi hyvin kirjoittaa kuoreen avec-sanan tavoin.
Lähteet, mm.:
http://www.weddings.co.nz/features/invitations-intro.php
http://www.rubyandwillow.co.nz/index.php?option=com_content&task=view&i…
Hei
Se on mahdollista, jos kyseisenä ajankohtana Pasilassa ei ole muita Tet-harjoittelijoita.
Parhaiten asia selviää kun soitat Pasilan kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtajalle Tytti Tuunaselle.
Tytin puhelinnumero on 09-31085801
Tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen tytti.tuunanen@hel.fi
Yhdistysten toimintaa säätelee ensisijassa yhdistyslaki (26.5.1989/503). Lakiteksti löytyy mm. Finlex-säädöstietopankista http://www.finlex.fi/fi/. Laista ei löydy säädöksiä, jotka koskisivat kunniajäsenten tai kunniapuheenjohtajan asemaa. Yhdistyslain 35 § mukaan hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen ja hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä eikä konkurssissa oleva voi olla hallituksen jäsenenä. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten asuinpaikan on oltava Suomessa tietyin poikkeuksin. Muuta yhdistyslaki ei sano hallituksen jäsenyydestä.
Siten ratkaisevaa tässä tapauksessa on sanotaanko yhdistyksen omissa säännöissä jotakin kunniapuheenjohtajan asemasta yhdistyksessä.
Patentti- ja...
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...
Duunitorilla https://duunitori.fi/ammattiopas/asennus-ja-huolto/katsastaja kaikenlaisten ajoneuvojen katsastamisesta kerrotaan seuraavasti:
Kun asiakas saapuu katsastusasemalle, katsastaja ottaa vastaan asiakkaan ja ajoneuvon. Katsastaja käy asiakkaan kanssa läpi ajoneuvon tekniset tiedot ja varmistaa, että asiakas on tuonut kaikki tarvittavat paperit ja asiakirjat mukanaan. Katsastaja tarkistaa ajoneuvon tiedot ja tekee ensimmäisen silmämääräisen tarkastuksen ajoneuvon yleisestä kunnosta.
Seuraavaksi katsastaja aloittaa varsinaisen katsastuksen. Hän tarkastaa ajoneuvon jarrut, valot, renkaat, pakokaasut ja muut turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Katsastaja käyttää tarkastuksessa erilaisia mittalaitteita ja...
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on...
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon olet jo selvittänyt aihettasi. Oman alasi erikoiskirjastoista (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) löytyy varmasti aineistoa aiheestasi.
Helsingin kaupunkirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta, Linda. Hakusanalla business-to-business sieltä löytyy 13 viitettä, elektroninen kaupankäynti / elektroninen kauppa antaa 14 viitettä. Kaikki viitteet ovat uudehkoja. Kotimaisisia aikakauslehtiartikkeleita löytyy Arto-viitetietokannasta (erityisesti hakusana elektroninen kauppa).
Kirjaston työasemilla on pääsy myös Ebsco-artikkelitietokantaan, joka sisältää viitteiden lisäksi myös paljon lehtiartikkeleita kokotekstinä. Koehaku sanalla business-to-business...
Käsissäsi lienee siis jo kirja: Nirunaru--kiehtovien mallien ja ideoiden paperinaru (1997), joka oli ilmestyessään kauan kaivattu ensimmäinen paperinaruaskartelukirja ja toistaiseksi -edelleen- ainoa laatuaan! Lisää ohjeita voit etsiä esimerkiksi Askartelu ja käsityö ja Sinä osaat -lehdistä.
Novellin aiheen mukaan kannattanee olla yhteydessä ao. lehteen. Esimerkiksi Wikipediassa on aiheenmukainen luettelo suomalaisista aikakauslehdistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3….
Kirjasammossa www.kirjasampo.fi on linkkejä netissä toimiviin kirjoittajayhteisöihin https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit . Mm. Rihmasto http://www.rihmasto.ma-pe.net/
Internetissä on myös mahdollisuus julkaista omia tekstejään, esimerkiksi http://kirjoittaja.fi/ .
Puhelinkoppeja ei ole ollut Suomessa enää vuosiin. Niiden määrä alkoi laskea 1990-luvulla matkapuhelinten yleistyttyä. Puhelinkopit olivat käytössä vuosien 2007-2008 tienoille, jolloin teleyritykset lakkasivat ylläpitämästä niitä ja viimeisetkin puhelinkopit purettiin.Eli vastaus on ei: vuonna 2026 Suomessa ei ole enää puhelinkoppeja eikä yleisöpuhelimia. Lähteet: Tilastokeskus: Teleyritysten ylläpitämät yleisöpuhelimet vuosina 1990, 1995 ja 2000-2007Yle.fi: Kaltoinkohdellut puhelinkopit katosivat katukuvastaYle.fi: Lahden viimeistä puhelinkoppia vietiin | YleWikipedia: Puhelinkioski
