Kyllä voi. Perustuslaissa säädetään vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa (PL 27 §). Edellytyksenä on mm. vähintään 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus ei ole este kansanedustajana toimimiselle.
Lisätietoja vaalikelpoisuudesta: https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus
Ajantasainen perustuslaki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. (Lähde: Suomi-Unkari seuran verkkosivut)Espanja on varsin foneettinen kieli, eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Näin ollen espanjan ääntäminen on suomalaisille varsin vaivatonta, mikä saattaa helpottaa oppimisprosessia. (Lähde: Kielikoulu Nuevo Mundon verkkosivut)Samoin suomalaisen on mahdollisesti helpompi oppia italian alkeet kuin monien muiden kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan. Täten italian kieli on suomalaiselle...
Kilpikonnista kertovia kirjoja löydät oman kirjastosi aineistotietokannasta hakemalla sanalla "kilpikonnat". Niistä kertovia kirjoja on sekä eläintieteen hyllyssä (luokka 58.13) että lemmikkieläinkirjojen hyllyssä (luokka 67.456). Kovin paljon suomenkielisiä kirjoja pelkästään kilpikonnista ei ole. Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa kilpikonnista:
- Girling, Simon J.: Maakilpikonnan hoidon ABC (2008)
- Holland, Simon: Matelijat (2015)
- Jepsen: lemmikkieläimet (2008)
- Maakilpikonna (2011)
- O'Shea, Mark: Matelijat ja sammakkoeläimet (2009)
- vesikilpikonna (2011)
Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee
laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino-
valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama
Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa
viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni-
puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961).
Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua
käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Taikon sivulta https://www.taiko.art/age-elisariekkinen/vqr2zv6ry1 löytyy Elisa Riekkisen työ nimeltä Ja Lumi teki enkelin eteiseen vuodelta 2014. Teosta on saanut myös ostaa sivuston kautta. Se ei kuitenkaan esitä hattupäistä tyttöä sillalla.
Jos tämä ei ole se teos, jota tarkoitit, on parasta kysyä Suomen Taidegraafikot r.y.:stä https://www.taidegraafikot.fi/suomen-taidegraafikot-ry/yhteystiedot-ja-…, mikäli kyseessä voisi olla paikallisen taiteilijan teos, Vaasan taidegraagikoilta https://www.vtg.fi/#yhteystiedot.
Applen iTunes Stores on kansainvälinen musiikkitiedostoja myyvä yritys, mutta sen valikoimissa tuskin suomalaisella hengellisellä musiikilla on merkittävää roolia. Nykyään valtaosa musiikista välitetään ns. suoratoistotekniikalla (esimerkiksi Spotify), jolloin ei makseta yksittäisestä kuunneltavasta tai ladattavasta laulusta vaan hankitaan kuunteluoikeus pienehköllä rahasummalla. Spotify tarjoaa myös ilmaisversion, mutta se on täynnä mainoksia. Spotifyn kautta voi kuunnella myös useimpia suomalaisia uudempia levyjä, mutta tietämättä tarkemmin, minkälaiseen hengelliseen musiikkiin kysyjä viittaa, on vaikea sanoa, millainen tarjonta käytännössä on. Ehkä Spotifyn tarjontaan kannattaisi kuitenkin tutustua.
YouTuben kautta voi myös sekä...
Kirjastoasetuksen § 4 vuodelta 1998 määrittelee kirjastonhoitajien koulutuksen, ja asetusta muutettiin juuri koulutuksen osalta vuonna 2009, mikä avasi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdollisuuden päästä kirjastonhoitajan virkoihin.
Siis kirjastonhoitajalla on joko
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot
tai
2) ammattikorkeakouluissa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnassa / kaupungissa vain yhdellä, johtavalla henkilöllä täytyy olla...
Hei!
Etelä-Karjalan kirjastot ovat jo vuosia hankkineet yhteistä kokoelmaa e-kirjoja verkon kautta lainattavaksi. Kokoelma on hyvin tietokirjapainotteinen, erityisen paljon on atk-kirjallisuutta.
E-kirjakokoelmaa pääsee katsomaan verkossa kirjaston Web Origo -järjestelmän etusivulta ; vasemmassa sarakkeessa lukee: Lainaa kirjoja Ellibsiltä. Lainaamiseen eli kirjan lataamiseen omalle tietokoneelle tarvitaan kirjastokorttiin liitetty salasana ja omalla tietokoneella Adobe Digital Editions -ilmaisohjelma. Laina-ajat ovat 1 tai 7 vrk ja ohjelma huolehtii palautuksesta.
Kirjasto on myös hankkinut e-kirjoista kiinnostuneille lainattavaksi kaksi akulla toimivaa lukulaitetta, joihin asiakas voi itse hankkia luettavaa e-aineistoa haluamastaan...
Jere-nimi on peräisin heprean Jeremias-nimestä. Tunnetuin Jeremias lienee Raamatun profeetta Jeremias. Nimi tarkoittaa "Jahve korottaa".
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
Hankintaehdotuksen pystyy Vaski-kirjastoissa tekemään Vaski-verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://vaski.finna.fi ja valitse valikosta Asiakkaalle, sen alta Asiakkaan opas, kohta 3. Kokoelmat. Alta löytyvät ohjeet ja hankiehdotuslomake.https://vaski.finna.fi/Content/opas_kokoelmat#hankintaehdotusLomake, https://forms.office.com/pages/responsepage.aspx?id=iixebPDTC0qWWEJQLHP…
Kyseinen julkaisu on tilattavissa varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön verkkolomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €.
Oulun keskusmielisairaala 1925-1975 löytyy myös Oulun yliopiston kirjastosta, mutta sieltä sitä ei voi tilata Limingan kirjastoon, vaan asiakkaan tulee asioida kirjastossa paikan päällä.
Valitettavasti kirjastojen tiedostoista ei löydy ”Havukka-ahon ajattelija” –videota.
MTV:ssä on esitetty ”Havukka-ahon ajattelija” 11 –osaisena sarjana vuonna 1971.
Ohjaus oli Kaarlo Hiltusen ja pääosassa oli Lauri Leino, mutta myöskään sitä ei ole kirjastoissa.
Tekeillä on Kari Väänäsen ohjaama elokuva, joka pohjautuu em. teokseen
Kyllä myös tuossa 1954 versiossa Pikku pikku muija hankkii luunsa tosiaan torilta: Hän tuli pikku pikku torille ja siellä hän näki pikku pikku luun ja sanoi: -- Tästä pikku pikku luusta saan pikku pikku keiton pikku pikku illallisekseni. Ja pikku pikku muija osti pikku pikku luun.
Äänestyslippu voidaan mitätöidä, jos ehdokkaan numeroa ei ole selvästi merkitty.
Lähde:
Vaalilaki
2.10.1998/714
85 §
Äänestyslipun mitättömyys
Äänestyslippu on mitätön, jos:
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247)
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
4) äänestyslippua ei ole leimattu;
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
7) äänestyslipulla on...
Närhi on kaikkiruokainen lintu. Talvisin se nokkii mielellään talipallosta talia tai syö siemeniä tai maapähkinämurskaa. Lisää tietoa lintujen talviruokinnasta esim. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan sivuilta:
https://www.tringa.fi/lintujen-talviruokinta/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvä, fysioterapiaa käsittelevä aineisto on varsin käytännönläheistä. Malleja ja teorioita niistä ei juuri löytynyt. Yhdestä kirjasta olisi ehkä kuitenkin sinulle apua. Kirja on nimeltään Uskomuksista tietoon, fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely. Kirja on Pasilan kirjaston varastossa ja Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen kokoelmissa.
Muu aihettasi käsittelevä aineisto on pääosin tieteellisissä kirjastoissa. Tässä muutama, joista voisit löytää aineistoa:
- Työfysioterapia, yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi / toim. Ritva Kukkonen ...[et al.)Mm. Terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmissa
- Minkkinen, Tella, Fysioterapeuttiopiskelijoiden...
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo:
Nykysuomen sanakirjassa, jonka kaikki painokset perustuvat vuoden 1961 alkuperäiseen painokseen, ei ole sanaa "okei", eikä myöskään "OK":ta.
"O.K." (tässä kirjoitusasussa) mainitaan Nykysuomen sivistyssanakirjassa, joka ilmestyi vuonna 1973. Sekä "okei" että "OK" ovat molemmat jo Suomen kielen perussanakirjassa, jonka jatkaja Kielitoimiston sanakirja on (lue sanakirjojen historiasta Kielikellon sivuilta). Kielitoimiston sanakirjassa "okei" ja "OK" ovat olleet siis alusta asti, vuodesta 2004. Vuoden 2006 versioon on lisätty OK:n mahdolliseksi kirjoitusasuksi myös ok.
Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
Tällaista tietoa löytyi: "Gallen-Kallela toteutti maalauksen kaksi kertaa osana neljän Kalevala-aiheisen freskon kokonaisuutta: Ensin Pariisin maailmannäyttelyn 1900 Suomen paviljonkiin, ja toisen kerran Kansallismuseoon Helsinkiin. Freskoja varten Gallen-Kallela maalasi aiheesta myös luonnoksia."
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan Kansallismuseosta, heillä on varmasti paras asiantuntemus ja tiedot kyseisestä teoksesta.
Laitan vielä linkin Kansallismuseon sivuille:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/yhteystiedot
Puhelinvaihde, puh. 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)