Hei!
Kyllä voi vierailijakortilla tai joillakin harvoilla koneilla, joille ei tarvitse kirjautua. Mutta mielellään pitäisi olla kortti, joka on siis yhteinen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoille.Tietokoneita voi käyttää vaikka kortilta olisi mennyt lainausoikeus.Printit maksavat 40 senttiä kpl.
Runon saksankielinen nimi on "Selige Sehnsucht" ja Goethe on kirjoittanut sen vuonna 1814. Runo on suomennettu nimellä "Autuas kaipuu" ja se löytyy kokoelmalta "Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi" (Artipictura, 2004). Runon on suomentanut Teivas Oksala.
Teos löytyy Kirkes-kirjastoista: http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=docis&previd=fullt&sesid…
Tässä Tieteen termipankin määritelmä käsitteestä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fallibilismi
Nimenomaan fallibilismiin keskittyvää suomenkielistä yleisesitystä ei käsittääkseni ole olemassa, mutta käsitettä toki esitellään useissa tieteenfilosofisissa teoksissa. Näistä voisi mainita ainakin Ilkka Niiniluodon teoksen Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus (Otava).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428758?lang=fin
Fallibilismi-käsitteen kehitti amerikkalainen Charles S. Peirce, vaikkakin käsitteen takana oleva ajatus on paljon häntä vanhempi. Markus Lång on suomentanut useita Peircen teoksia. Nämä löytyvät teoksesta Johdatus tieteen logiikkaan ja...
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Olette varmaankin kirjautunut e-kirjastoon. E-kirjastoa hallinnoi Kansalliskirjasto, tätä pitäisi kysyä heiltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot. Sähköpostiosoite on e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Kirjastot.fi on verkkosivusto, jonka kirjautumisella ei ole mitään tekemistä e-kirjaston kanssa, joten jos olette kirjautunut sinne, siis sivustolle https://www.kirjastot.fi, teidän pitäisi mennä e-kirjastoon ja kirjautua sinne, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto.
Historiallisesti, ihmiset jotka eivät suostuneet maksamaan veroja keisarille joutuivat kulkemaan ympäri kaupunkia hirttosilmukka kaulassa. Tästä syystä Genttiläisten humoristinen kutsunamini on ”de Stropkes” (hirttosilmukka).
http://members.virtualtourist.com/m/2ad26/56d0b/
Yleistä tietoa hirttämisestä löytyy seuraavilta verkkosivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirtt%C3%A4minen
http://en.wikipedia.org/wiki/Hanging
http://en.wikipedia.org/wiki/Hangman's_knot
http://www.globosapiens.net/travel-information/Gent-2088.html
Tunnusluku eli pin-koodi on nelinumeroinen luku, jonka saat mistä tahansa kirjastoalueesi kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnusluku on monikäyttöinen.
Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Teos Suomen sanojen alkuperä (SKS, 1992) kertoo, että huusari on parantaja ja lääkitsijä. Sana lienee lähtöisin ruotsinkielisestä sanasta hösare = hevoslääkäri.
Artikkelin Asta Ikosesta löydät kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, BTJ, 2001). Asta Ikosen kirjat on kustantanut Karisto, jonka sivuilta löytyy myös tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Playstation -pelejä. Emme ole määrärahojen niukkuuden vuoksi edes harkinneet niiden hankkimista. Joudumme nykysin suorittamaan karsintaa mm. cd-romien tarjonnasta - valinnan keskeinen kriteeri on aineiston tietosisältö.
Sukunimeä Kätkä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet. Suomalaisesta paikannimikirjasta sen sijaan löytyi Kätkäsuvanto ja Kätkätunturi, molemmat Lapissa. Kätkätunturi on saameksi Geatkeduottar, joka merkitsee Ahmatunturia. Suomalaisesta paikannimikirjasta selviää, että paikannimeä Kätkäsuvanto on käytetty jo vuonna 1796, silloin muodossa Ketkes suvando.
Paikannimenä Kätkä on siis vanha, valitettavasti en löytänyt tietoja sukunimestä.
Lähteet:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Helsingissä : Otava, 2000
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] ; [muu toimitus: Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen, Peter Slotte] ; [kirjoittajat: Kirsti Aapala ... et al.]
Helsinki : Karttakeskus :...
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50).
Kyseinen romaani voi olla Arto Paasilinnan "Jäniksen vuosi". Veikko Huovisellakin on teoksessa "Mikäpä tässä" lyhyt tarina "Viinankätkijä", joka oli myös episodina TV-sarjassa "Lyhyet erikoiset".
Helmet-alueen kirjastoista kyseistä palvelua ei valitettavasti löytynyt Varaamosta eikä Helmet.fi:n Kirjastot ja palvelut -valikosta.
Varaamo.hel.fi:stä https://varaamo.hel.fi/ sanalla "digitointi" löytyy ainoastaan mm. VHS-kasettien, c-kasettien, kaitafilmien ja lp-levyjen digitointilaitteita.
Helmet-palveluja voi etsiä helmet.fi:n sivuilla valitsemalla Kirjastot ja palvelut https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Kirjoita hakukenttään palvelun nimi tai selaa alasvetovalikosta.
Liisa ihmemaassa Hyvänen aika, kuinka Liisaa väsytti!, http://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569-images.html
Nuoren tytön päiväkirja: "Perjantaina, kesäkuun kahdentenatoista päivänä heräsin kello kuudelta eikä se ihme ollutkaan: se oli syntymäpäiväni."
Acbkiria: "Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori.", https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/27243/p22-06_abckiria.pdf?s…
Linnunradan käsikirja liftareille: "Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljityllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko."
Velho ja leijona: "Olipa kerran neljä lasta, joiden nimet olivat Peter, Susan, Edmund ja Lucy."
Tiikerin lapsi: "Olisihan minun pitänyt arvata."
Tässä ne, joita löytyi verkosta...
Helsingin Sanomien Aikakoneessa tehdyn haun mukaan Hämähäkkimies piirrossarjan esittäminen alkoi Suomessa lauantaina 13.4.1996 klo 10.20. Aikakoneen lehdet on digitoitu ainoastaan vuoden 1997 loppuun asti, joten tietoa siitä milloin sarjan esittäminen Suomessa varmuudella loppui, ei ikävä kyllä päässyt selvittämään. Sarjaa esitettiin ainakin vielä 27.12.1997.
Venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin (1880 – 1921) runoutta on suomennettu jonkin verran. Blokin runojen suomennoksia voi lukea seuraavista teoksista.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (toim ja suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1934)
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (toim. K.V.Trast, WSOY, 1936)
Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Kiparsky, V. ; Viljanen, Lauri, Otava, 1946)
Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (suom. Lauri Viljanen, WSOY, 1951)
20 Neuvostoliiton runoilijaa (suom Armas Äikiä, Valtion kustannusliike, 1960)
Neuvostolyriikkaa. 1 / toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa. (...
Temperamaalauksen sideaineena on perinteisesti käytetty kananmunaa, valkuainen: LAIHA MUNATEMPERA, keltuainen: RASVAINEN MUNATEMPERA. Sen lisäksi liimasideaineksen pohjana on käytetty kaseiinia eli maidon valkuais- eli juustoainesta, johon sekoitetaan unikkoöljyä ja hartsia, jolloin kyseessä on KASEIINITEMPERA. Arabi- ja kirsikkakumista sekä eläin- ja kasviliimoista voidaan sekoittaa rasvaöljyjen kera KUMITEMPERA. Muovitemperan sideaineena on muoviliimaemulsio. Myös mehiläisvahaa käytetään liima-aineena.
Lähteenä Veikko Kiljusen Taidemaalarin materiaalioppi
