Lapsi voi olla allerginen melkein mille tahansa ruoka-aineelle. Aikuisten ruoka-aineallergioista osa on peräisin lapsuudesta ja osa on syntynyt vasta aikuisena. Allergia- ja astmaliiton sivuilla on perusteellinen tietopaketti niin lasten kuin aikuistenkin ruoka-aineallergioista ja linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille, sekä linkit Ruokayliherkkyys- ja Lasten ruoka-allergiaoppaisiin:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/ruokayliherkkyys/
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/lasten-ruoka-allergia/
Isabel Allende kertoo itse oman tarinansa kirjassaan Paula. Paula on Allenden tytär, jonka sairasvuoteen ääressä Allende kertoo elämästään, perheestään, urastaan ja pakolaisuudesta. Kirja on saatavisaa helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Kustannusosakeyhtiö Otavan ulkomaanoikeuksia edustavalta Otava Group Agencylta kerrottiin, että Riikka Pulkkisen Totta-romaanin ruotsinnos on tehty vuoden 2011 erikoislaitoksen pohjalta. Ko. laitoksessa on mukana lisäjakso, jonka kirjailija kirjoitti luvun 21 alkuun. Kirjassa ei siis ole ylimääräistä lukua vaan ainoastaan lukua 21 on muutettu: sitä on täydennetty alusta muutamalla lisäsivulla sekä paria lausetta loppupuolelta on muutettu.
Lähde:
Otava Group Agency
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Etsin tietoa tällaisesta runosta erinäisistä runotietokannoista, yksinkertaisilla hauilla internetistä, sekä kirjastojen Finna hakukoneella. Tällaisesta runosta löytyi mainintoja vain yksittäisiltä foorumeilta, joissa muisteltiin sitä lausutun joskus nuoruudessa. Arvelin, että kyseessä voisi olla humoristinen versio jostain toisesta runosta, mutta tämä teoria ei saanut erityistä tukea tekemieni hakujen perusteella, sillä esimerkiksi "pienistä perhosista" tai "puuroon lentämisestä" ei löytynyt runoja, jotka olisivat lähellä runoa, joka sinulla on mielessä. Jos haluat, voit koettaa etsiä runoa esimerkiksi monista kirjastojen suomalaisia humoristisia ja/tai perinteisiä runoja ja loruja koonneista kirjoista; esimerkiksi tässä...
Dramaconin osa kolme on jo ilmestynyt. Voit tehdä hankintaehdotuksen omaan kirjastoosi.
Oheisenä tekijän kotisivulinkki ja muita kiinnostavia:
http://www.svetlania.com/
http://www.tokyopop.com/search.php
http://en.wikipedia.org/wiki/Dramacon
Lapin maakuntakirjaston www-sivuilta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/ löytyy lyhyitä esittelyitä sekä lappilaisista kirjailijoista ja omakustantajista että listaus heidän tuotannostaan.
Risto Niemisestä löytyy lyhyesti tietoa sivulta
http://www.rovaniemi.fi/linkit/omakust/niemi2.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) mukaan yli 3000 DVD-elokuvaa. Saat niistä luettelon Helmetin sanahaun kautta: laita tyhjään ruutuun kaksi tähteä (**) ja valitse aineistoksi DVD-levyt. Voit rajata hakua myös esim. valitsemalla tietyn kirjaston kokoelmat.
Kirjastojen elokuvahyllyjä katsomalla niiden määrä tosiaankin voi näyttää vähäiseltä. DVD-elokuvat ovat hyvin suosittua lainattavaa. Varsinkin uutuuselokuvia voi joutua jonottamaan pitkäänkin.
Kirjastojen aineistomäärärahojen on riitettävä moniin materiaaleihin, mm. kirjoihin, lehtiin, musiikkiin ja video-ja DVD-elokuviin. Yksi kirjasto ei siksi voi hankkia kovin suurta elokuvavalikoimaa. Elokuvista kirjastot maksavat enemmän kuin yksityiset...
Koska kysymääsi aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit pyytää sitä kaukolainaksi. Lomakkeen voi täyttää internetissä http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm) tai lähimmässä kirjastossa. Helsinkiläiset saavat kotimaiset ja pohjoismaiset kaukolainat maksutta, mutta Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatuista lainoista peritään 130 mk/laina 1.9.00 alkaen. Lisäksi kaukopalvelupyynnöstä peritään viiden markan varausmaksu.
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta "Vuoden viimeinen kesä". Runo alkaa sanoilla : "Tulevasta elämästä ruohomattona voin kertoa seuraavaa.
Onpa mukavaa tässä olo. Lopultakin minut on kynitty." Runo löytyy sivulta 138.
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
Ruid on muun muassa
Tietotekniikassa Unix-prosessin todellinen (real) käyttäjänumero (user identification number) käynnistäneen käyttäjän numero
tai vadelma Rubus idaeus L. American red raspberry
(http://plants.usda.gov/cgi_bin/plant_profile.cgi?symbol=RUID)
Hei,
Raahen kaupunginkirjaston verkkokirjaston (Neli-netti) nettiosoite on: http://raahe.verkkokirjasto.fi/ . Kyseisellä sivustolla on kohta 'omat tiedot', jota klikkaamalla pääset uusimaan omat lainasi. Omiin tietoihisi kirjautumiseen tarvitset salanumeron ja lainakorttisi numeron. Sinulla näyttäisi olevan salanumero. Jos jostakin syystä et kuitenkaan pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, niin ota yhteys lähikirjastoosi, niin katsotaan asia yhdessä.
Terveisin
Arja
Kuva on otettu Mikkelin vanhalta kasarmialueelta. Kuva löytyy kirjasta Wanhan Wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Toim. Kalevi Salovaara sivulta 6. Siinä ei ole mainittu vuosilukua, mutta ensin vuodesta 1881-1901 siinä oli Suomen 6. Mikkelin tarkk´ampujapataljoona. Ns. Vanha väki lakkautettiin 1901, minkä jälkeen venäläiset joukot asettuivat kasarmille ja poistuivat vuonna 1918.
Kuvateksti kertoo "Tarkk´ampujat valmistautuvat äksiisin Mikkelin kasarmeilla." Eli sen mukaan kyse suomalaisista joukoista.
Jalkaväkimuseo on toiminut vuodesta 1982 vanhalla kasarmialueella.
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
