Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Riippuu aivan kirjasta! Miljööhän tarkoittaa tarinan tapahtumaympäristöä: aikaa ja paikkaa, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat.
Jännityskirjallisuudessa on useita alalajeja, joista löydät enemmän tietoa vaikkapa Kirjasammosta tai Anna-Maria Toivosen Kieli- ja kirjallisuus -blogista. Klassisten salapoliisiromaanien (esim. Agatha Christie) tapahtumapaikkana on usein maaseutu tai yläluokkainen kartano, nk. kovaksikeitetyt dekkarit (esim. Raymond Chandler) tapahtuvat yleensä suurkaupungin sykkeessä ja moderni rikoskirjallisuus voi sijoittua melkeinpä mihin tahansa.
Tässä asiantuntijan (lääkärin) vastaus kysymykseen.
Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei. Olisiko syynä yhdessä geneettiset tekijät sekä harjoituksen tulos? Myös kielen alla oleva jänne voi lyhyytensä takia vaikeuttaa kelen...
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)
Arvo riippu täysin kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
Netistä tuo 21. osa löytyy ainakin sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/The_Threat_%28Animorphs%29 ,
tai siis tiedot tuosta osasta
Suomen kirjastoista tuota "uhkaa" näyttää olevan mahdoton löytää, pääkaupunkiseudun tietokannassa, Helmetissäkin on kyllä osat 20 ja 22 englanniksi, mutta juuri tuo osa puuttuu.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.
Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina...
Kirjailija Sinikka Nopola syntyi vuonna 1953 ja vietti lapsuutensa Tampereella. Perheeseen kuuluivat vanhemmat ja sisar Tiina. Kirjailijasta on kirjoitettu paljon. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivustosta löytyy linkkejä mm. häntä esitteleville sivuille ja hakuteosten nimiä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI
1. Ilma ei sijaitse ilmakehän sisä- tai alapuolella. Ilmakehä tarkoittaa Maata ympäröivää ilmamassaa, joka on yli sadan kilometrin paksuinen.
2. Me emme tunne Maan likettä esimerkiksi ilmavirtauksena, sillä Maan like on tasainen. Aivan kuten lentokoneessakin liikkeen voima tuntuu sen kasvaessa tai hidastuessa (nousussa ja laskussa), mutta itse tasaisen lentomatkan aikana voisi kuvtella olevansa paikallaan. Ilmakehä pysyy muodossaan Maan painovoiman takia ja siksi pysyy Maan mukana.
Tarkempia tietoja sfääreistä saat katsomalla wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4
Syvästa kaivosta vettä voi nostaa pystypuun varassa kääntyvällä vivulla, vintillä. Tällaista kaivoa sanotaan vinttikaivoksi. Vinttikaivon rakenteesta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa; kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS, 2003)
Kemppinen, Iivar: Kadonnut Karjala; karjalaisen talonpoikaiskulttuurin pääpiirteet (Karjalan liitto 1977)
Kuntaportaalin mukaan tiheimmin asuttu kunta on Helsinki. Yli tuhannen asukkaan kuntatiheyteen yltävät lisäksi Kauniainen, Kerava ja Järvenpää http://www.kuntaportaali.org/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;1… .
Kaupunkien ja kuntien omilta nettisivuilta löytyy kuntakohtaisia asumistiheystietoja, esim.
- Helsinki http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain,.p…
- Oulu, asukastiheys kaupunginosittain
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/uusioulu/selvitykset/taydennysrakenta… .
Tilastokeskuksen tilastoja
Asuminen ja asuinolot http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp .
Ilkka Remes syntyi vuonna 1962 Etelä-Karjalassa, Luumäellä. Hänestä löytyy tietoa esim. Ari Haasion kirjasta Suomalaisia dekkarikirjailijoita (2001).
Netistä tietoa Remeksestä löytyy hänen omilta kotisivuiltaan osoitteesta http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html ja Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita Remeksestä:
Tuntematon Remes, Kodin kuvalehti 17/1999 s. 14-16
Ilkka Remes : vetävän tarinan koukussa, Anna 31/1999 s. 92-94, 98
Jerry Scottin käsikirjoittamaa ja Jim Borgmanin kuvittamaa Jere-sarjakuvaa ei näytä suomenkielisenä löytyvän netistä. Muutama englanninkielinen strippi löytyy näiltä sivuilta:
http://seattlepi.nwsource.com/fun/zits.asp
http://www.washingtonpost.com/wp-srv/artsandliving/comics/king_zits.htm…
http://www.kingfeatures.com/features/comics/zits/about.htm
http://www.arcamax.com/zits
Jereä julkaistaan monissa sanomalehdissä, ainakin Aamulehdessä, Forssan lehdessä, Hämeen sanomissa ja Turun sanomissa.
Jere-sarjan sarjakuva-albumeita kustantaa Arktinen Banaani:
http://www.sarjakuva.com/jere_teinin_elamaa.html
Löydät niitä varmasti omasta kirjastostasi.
Kirjastoista löytyy useampiakin asiakirjaoppaita, jotka sisältävät mainitsemasi asiat; esimerkiksi Solveig Lehrerin kirja Affärsbrev - Liikekirjeitä - Business letters, Utbildningstyrelsen.1996.
Perusteellisimmat ohjeet ovat ruotsiksi, mutta sanastoa ja malleja on myös englanniksi ja suomeksi. Voikin olla, että joudut turvautumaan useampaan teokseen löytääksesi tarvitsemasi tiedot.
Liikekirjeenvaihtoa käsitteleviä kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi/. Valitse asiasanahaku ja käytä asiasanana liikekirjeenvaihto tai luokkaa 675.3. Voit rajata hakutulosta valitsemalla kieleksi vuorotellen ruotsin, englannin tai suomen. Näin tulosten selaaminen on vaivattomampaa. Plussasta näet myös missä...
Tarkkaa määritelmää oli vaikea löytää, mutta ehkä kaunokirjallisuuden asiasanaston Kaunokin käyttämät termit selventävät, minkätyyppistä kaunokirjallisuutta jännityskirjallisuus on:
kovaksikeitetty rikoskirjallisuus (teokset, jotka kuvaavat yleensä yksityisetsivän työtä ja joissa rikoksen selvittämiseen liittyy yleensä yhteiskuntakuvaus ja kritiikki)
oikeudenkäyntikirjallisuus (rikoskirjat, jotka kuvaavat rikoksen selvittämistä oikeudenkäyntinä)
poliisikirjallisuus (rikoskirjat, jotka kuvaavat poliisin suorittamaa rikoksen selvittämistä ja poliisin työtä)
psykologinen jännityskirjallisuus (teokset, joissa jännityselementin lisäksi on korostettuna ihmisten ja heidän motiiviensa psykologinen kuvaus)
rikoskirjallisuus (teokset, jotka...
