Hei
Se on mahdollista, jos kyseisenä ajankohtana Pasilassa ei ole muita Tet-harjoittelijoita.
Parhaiten asia selviää kun soitat Pasilan kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtajalle Tytti Tuunaselle.
Tytin puhelinnumero on 09-31085801
Tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen tytti.tuunanen@hel.fi
Oili Kokkosen Luetteloinnin perusteiden (Kirjastopalvelu, 1979) lisäksi luetteloinnin historiasta kerrotaan seuraavissa teoksissa:
Sievänen-Allen, Ritva: Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan (Otava, 1978)
Tiedon tie (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
Ilkka Mäkisen artikkeli Elettiinpä ennenkin: informaatiohistoriaa
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (BTJ Kirjastopalvelu, 1997)
Eeva Murtomaan artikkeli käsittelee luettelointia 1990-luvulta eteenpäin. Löytyy internetistä osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/skenaario/
Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaassa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka luettelointia tehtiin, kun kirjastoissa oli käytössä pahviset luettelointikortit.
Internetistä ei näytä juuri löytyvän...
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan mikä- ja joka- sanojen käytöstä seuraavaa: "Yleiskielessä joka-pronominilla viitataan tavallisesti edeltävän lauseen substantiivi-ilmaukseen ja mikä-pronominilla taas koko edeltävään lauseeseen tai abstraktiin asiaan." Kun (oletettavasti) lauseessa tarkoitetaan, että juoni tekee ihmisen iloiseksi, on joka -pronominin käyttö oikein.
Tässä vielä linkki kielitoimiston sivuun, joka valottaa pronominien käyttöä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/512
Kysyin asiaa Ilmatieteen laitokselta ja he tiesivät kertoa, että säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (3,98 €/min+pvm) ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Eli tuolta kannattaa tiedustella asiaa.
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Varsinais-Suomen historia II (1938)
Varsinais-Suomen historia III (1935)
Hämeen Härkätiellä (2002)
Kaikki nämä ovat saatavilla mm. Auran kirjastosta.
Näiden lisäksi suosittelen Heli Laaksosen runokokoelmia:
Pulu uis
Raparperisyrän
Jänes pussis (äänikirja)
sekä Heli Laaksosen kirjoituksia teoksessa Sekaherelmäpuu.
Näistä saa jo oivallisen kuvan varsinaissuomalaisesta luonteesta ja elämäntavoista.
Noin yleensä varsinaissuomalaisia pidetään varautuneina, hiukan sisäänpäin lämpiävinä, ennakkoluuloisina kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Myös varautuneisuus ja omanarvontunto liitetään usein Varsinais-Suomen asukkaisiin. Sanotaan, että ihmiset Varsinais-Suomessa eivät helposti antaudu juttusille vieraiden kanssa ja...
Valitettavasti emme voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimet Metta ja Mette ovat saksalaisia lyhentymiä nimestä Mathilde (Suomessa yleensä Matilda). Mathilde puolestaan on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild(voima + taistelu, siis voimakas taistelija). Pyhä Mathilde, jonka kuolinpäivä oli 14.3., oli saksalaisen kuninkaan Henrik I:n (k.936) puoliso. Pyhä Mathilde oli tunnettu hyväntekeväisyydestään, viisaudestaan ja perustamistaan luostareista. Suomen almanakassa Matildan nimipäivä on perinteisenä päivänä, eli 14.3. Mathilde-nimen lyhentymiä ovat eri kielissä esim. englannin Maud ja ranskan Maude.
Nimen alkuperä ei kuitenkaan ole aivan näin selvä. Eeva Riihosen kirjasssa Mikä...
Kyllä, se on Kallion kirjaston varastossa. Sen saa Kallion kirjastosta siellä käymällä tai sen voi myös varata ihan tavalliseen tapaan. Kirjastossa virkailija noutaa sen Sinulle.
Mirka Paukkonen ei nähtävästi ole näytellyt missään Kovaa maata -sarjan jälkeen.
Muita tietoja emme hänestä löytäneet.
Kovaa maata -sarjasta ja sen näyttelijöistä on käyty keskustelua muun muassa Suomi24-sivustolla.
Kyllä onnistuu painettujen lehtien lukeminen. Vanhat Tekniikan Maailma lehdet ovat vuosikertoina kellarivarastossa. Vuosikerrat ovat lisäksi jaettuna yleensä kahteen tai kolmeen niteeseen, koska ovat niin paksuja. Nämä lehdet saa kellarista varaamalla ne normaaliin tapaan joko verkkokirjassa tai kirjastossa asioimalla. Varauksia haetaan kellarista aina aamupäivisin, eli jos ne haluaa vaikkapa perjantaina, niin varaukset tulee tehdä torstaina tai aikaisin perjantaiaamuna. Varauksista tulee sitten normaali noutoilmoitus, kun ne ovat noudettavissa. E-lehdissä Tekniikan maailmaa on ainoastaan kaksi vuotta taaksepäin eli 2021-2023.
S-ryhmän raportit löytyvät verkosta, https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/raportit. En kuitenkaan nähnyt tuossa erikseen mainintaa Yhteishyvän kustannuksista, joten tietoja on syytä kysyä S-ryhmästä. Yhteystietoja löytyy uusimmasta raportista ja S-ryhmän sivulta, https://s-ryhma.fi/yhteystiedot. Myös Yhteishyvän toimituksesta asia voisi selvitä https://yhteishyva.fi/toimitus.
Laulu löytyy nimellä Rauman ganaal nuottijulkaisusta Iloisen laulajan kirja (Wsoy, 1975).
Netistä kyseinen kappale löytyy osoitteesta http://org.utu.fi/tyy/laulukirja/pdf/raumanganaal.pdf. Laulu sisältyy Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemaan Ylioppilaan laulukirjaan (Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1999). Osaa lauluista pääsee selaamaan PDF –muodossa, kuten tätä kappaletta.
Maallikkona, mutta aihepiiristä kohtalaisen paljon lukeneena vastaisin näin. Narsismi on luonteenpiirre, jonka "aste" eli voimakkuus ihmisissä vaihtelee. Monet meistä ovat hiukan narsistisia ei taipuvaisia ihailemaan itseämme enemmän kuin mihin ehkä olisi perusteita. Mutta jos oletamme, että kysymyksessä tarkoitetaan ihmistä, jota voidaan pitää "vahvana" narsistina, jolla narsismi on voimakas tai jopa hallitseva luonteenpiirre, voi vastaamista yrittää.
Aito narsisti ei varsinaisesti arvosta ketään muuta pysyvästi, koska toisen ihmisen arvostaminen todennäköisesti häiritsee narsistin omakuvaa. On epätodennäköistä, että narsisti kykenisi arvostamaan ihmistä, joka on asioista eri mieltä, koska narsistin osaamisen ja tietämisen...
Kirjasampo.fi :ssä löytyy tietoa kirjailija Soila Ojasesta, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3b356d91-9af0-405c-85f3-c6a50440134a. Ojanen on ammatiltaan toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut nuorten dekkareita, Petos paketissa (2009) ja Pokerinaamat (2012) ovat hänen teoksiaan.
Petos paketissa,http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue6265044-6c2b-438d-960a-098fa352ffa0
Pokerinaamat, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513166373
Tässä uutisessa on tietoa Soila Ojasesta vuodelta 2014, kun hänet nimitettiin Yle Satakunnan uutispäälliköksi https://yle.fi/uutiset/3-7152277 . Soila Ojanen on kirjoittanut myös näkökulmia, jotka...
Hyvä suomenkielinen kirjasarja esimerkiksi kouluesitelmän tekijälle on Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluva Maailma tänään. Mauritaniasta kerrotaan sarjan 16. osassa.
Maailma tänään [16]: Pohjois-Afrikka
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1998
ISBN 87-427-0810-9 (sid.)
Muita suomenkielisiä Mauritaniasta kertovia kirjoja on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa vähän. Edellämainitun Maailma tänään [16] lisäksi on suomenkielellä saatavissa ainoastaan
Länsi-Sahara : Viimeinen siirtomaa
Helsinki : Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2004 (Vantaa : Dark)
ISBN 952-471-434-5 (nid.)
(Tämä kirja kertoo lähinnä konflikteista ja poliittisista kriiseistä)
Jos mauritanialainen musiikki kiinnostaa, niin tässä olisi muutamia CD-levyjä:
Malouma (esitt...
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa sen voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005.)Teoksessa ei kerrota nimen käytöstä muissa maissa, mutta Suomessa se on ollut suosittu jo 1920-luvulla.
Aika moneen kysymykseen löytyy jo valmiina vastaus Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta, johon kannattaa tutustua osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Jag frågade saken efter Finska Litteratursällskapets (Suomen Kirjallisuuden Seura) bibliotek. Sagan var inte åtminstone i deras sagornas typ förteckning. Också Folkminnesarkivet (Kansanrunousarkisto) ansåg, att berättelsen verkar mer om svenska vits än en folksaga.
Trots allt verkar det så att åtminstone i nätets värld anser sagan som en finsk folksaga. Det finns ganska många svensk, engelsk och rysk webbsidor om den här "folksagan". Här finns några engelska:
http://www.cyberbohemia.com/Pages/historyofnordic.htm
http://www.youtube.com/watch?v=IQnFV_QQzfE
http://www.articlebiz.com/article/599654-1-saunas-as-sacred-spaces-a-li…
Aiemmin vastaavaan kysymykseen on vastattu näin:
Kunniapuheenjohtajan tehtäviä ei ole kirjattu yhdistyslakiin, vaan yhdistys sopii itse säännöissään oikeudet ja tehtävät. Onko asiasta kirjattu mitään oman yhdistyksenne sääntöihin? Onko teidän mahdollista neuvotella asiasta oman yhdistyksenne kanssa?
Yhdistyslakia voi tarkastella oikeusministeriön ilmaiselta Finlex-sivustolta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
