Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Kotimaisista dekkaristeistamme Harri Nykänen työskenteli Helsingin Sanomien rikostoimittajana aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=140
Valokuvat voi tallentaa joko cd/dvd-levylle, usb-tikulle tai ulkoiselle kiintolevylle.Voit myös tallentaa tiedostoja palvelimelle
http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/tiedoston-tallentaminen-web…
Jos käytössäsi on Mac tietokone, on Time Machine kätevä työkalu tiedostojen varmuuskopiointiin.
http://www.apple.com/fi/macosx/apps/#timemachine
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Pertti Mustosen teoksessa Ravintolaelämää: kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia (1990) kuvataan Kämpin ja muidenkin helsinkiläisten ravintoloiden historiaa. Glorian antiikki -lehden numerossa 2/1999 kerrotaan myös Kämpistä.
Yleisempiä hotelli- ja majoitusalan historiaa kuvaavia teoksia ovat esim.: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen (1963) ja Sillanpää, Merja: Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla (2002). Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU saa asiasanoilla hotellit ja historia tulokseksi 12 kirjaa, jos korvaa hotellit asiasanalla ravintolat, tulos on laajempi (34 kirjaa).
Anna-Riitta Hyvärisen kirjassa Lasten ja nuorten jatko-ja sarjakirjat (2009) on luettelo suomennetuista Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Wikipedian Paula Drew -sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew on myös luettelo Neiti Etsivä -kirjoista.
Kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi on lueteltu Suomeesa ilmestyneet Neiti Etsivät.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=945a8978-c91…
Jake Nymanin toimittaman kirjan Suomi soi 4; suuri suomalainen lista kirja (ilmestyi 2005) mukaan Suomen radioissa soitetuin laulu vuonna 2000 oli Madonnan American Pie. Tieto löytyy kirjasta sivulta 69.
Novan soitetuimmasta kappaleesta vuonna 2000 ei ole tietoa. Asiaa voi tiedustella suoraa Radio Novasta jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.radionova.fi/info/yhteystiedot/?link1=info&link2=yhteystiedot
Kysymäsi kappale Kiitos elämän lahjasta löytyy useammaltakin cd-levyltä esim. Ekola, Hanna, Kiitos elämän lahjasta, 1997, mutta nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei löytynyt ainakaan maakuntakirjastoista. Myöskään Suomen kansallisdiskogafiasta Violasta, joka sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen, ei kyseistä nuottia löytynyt.
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ja Teatterimuseon ylläpitämästä ILONA-tietokannasta voit hakea listan Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo esityksistä. ILONA-tietokannassa ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi&p=2
Tuorein esitys näyttäisi olleen keväällä 2014 teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä.
Elokuvaa Canthin näytelmän pohjalta ei ole tehty.
Marika Burton asuu tätä nykyä Irlannissa, mutta järjestää edelleen kursseja ja matkoja myös Suomessa. Niistä saat kesän ja syksyn osalta tiedot Voi Hyvin -lehden numerosta 3/99 tai soittamalla numeroon 040-567 2363 / Viivi ark. klo 9-16. Internetin kautta kontakti löytyy osoitteesta marika.burton@kolumbus.fi
Nimien kääntämistä on kysytty aiemminkin, ja niihin on vastattu esimerkiksi näin:
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.c...name.htm. Osoitteesta http://...
Kirjailija Jasmine Jonesista ei tunnu löytyvän henkilötietoja suomen kielellä eikä edes englannin kielellä.
Lahden kaupunginkirjaston kirjoista ei löytynyt tietoja hänestä, kuten ei löydy useimmista ulkomaisista nuortenkirjailijoista, joilta on suomennettu vasta muutama kirja. Myöskään englanninkielisistä kirjailijamatrikkeleista ei löytynyt hänestä tietoja.
Suomen kielisiä aikakauslehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Internetissä Googlen haulla löytyi ainoastaan tietoja hänen kirjoittamistaan kirjoista, ei elämäkerrallisia tietoja kirjailijasta.
Tontto-sanan selkeää selitystä emme ole onnistuneet löytämään. Kysymyksenne viitannee Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan uuteen Tontonmäen asuntoalueeseen? Leena Räisäsen v. 1971 tekemässä folkloristis-uskontotieteellisessa tutkimuksessa "Pyhämaan Kettelin perinteestä" on s. 16 kartta, jossa ko. alue on nimetty Tontunmäeksi ja myös mm. seuraavalla sivulla käsitellään Tontunmäkeen paikannettua perinnettä. (Ko. julkaisu on luettavissa mm. Uudenkaupungin kirjastossa).
Etymologisessa sanakirjassa Suomen sanojen alkuperä 3 tontto-sanaa ei mainita. "Tontti, tonttu, tontta" selitetään sanoilla maapalsta, kiinteistö, rakennuksen perustus, tonttimaa, talonpaikka. "Tonttu, tontta, tontti" selitetään myös sanoilla haltija,tomppeli, tyhmä ihminen...
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
Hei,
Säätyvallan eli vapauden ajasta löytyy tietoa monista Suomen historia –teoksista. Meiltä Lumme –kirjastoista löytyy esim. Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla, jonka ovat toimittaneet Yrjö Blomstedt, Paula Avikainen, Erkki Pärssinen ja Ilkka Mäntylä.
Muita teoksia ovat esim. Murtuva säätyvalta, jonka on kirjoittanut Heikki Ylikangas, Gunnar Suolahden kirjoittama Elämää Suomessa 1700-luvulla ja Jouko Nurmiaisen väitöskirja Edistys ja yhteinen hyvä vapauden ajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä (Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Saat enemmän aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esim. lumme.finna.fi –sivuilta laittamalla hakusanaksi vapauden aika ja...
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). En voi valitettavasti lähettää sinulle sanoja, koska et ole laittanut sähköpostiosoitettasi kysymykseen. Palvelun julkisessa arkistossa sanoja ei voi julkaista tekijänoikeussyistä.
