Olisiko kyseessä Alfred Lord Tennysonin usein lainattu runonpätkä "On parempi että on rakastanut ja menettänyt kuin ettei olisi lainkaan rakastanut" ("'Tis better to have loved and lost / Than never to have loved at all"). Löytyy suomeksi käännettynä sitaattina ainakin Jarkko Laineen Suuresta sitaattisanakirjasta (1989), englanniksi taas runon In Memoriam A. H. H. (1850) osan XXVII loppusäkeestä. Netistä sitaatti löytyy mm. https://sitaatit.fi/rakkaus-aforismit/
Ajatus on ainakin vanha, koska sama lause on pistetty myös Senecan suuhun. https://fi.wikiquote.org/wiki/Seneca
Nimikirjoista tai internetistä ei löytynyt suoraan selitystä nimelle Jolina, mutta nimen voisi olettaa olevan Jolanda-nimen muunnos. Jolandasta sanotaan seuraavaa:
"Nimi on todennäköisesti peräisin kreikan 'orvokkia' tarkoittavasta sanasta iolanthe. Nimestä tunnetaan runsaasti erikielisiä sekä j- että y-alkuisia rinnakkaismuotoja, kuten Jolan, Yolanda ja Yolande." (Lähde Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
"Jolanda (kreik. orvokki), mahdollisesti johdos Violan ranskalaisesta muunnoksesta Violante." (Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Muita harvinaisia nimiä voit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
- Nummelin, Juri: Osma, Ranja,...
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Tällä hetkellä missään kirjastoissa eivät työhuoneet ja digitointipalvelut ole käytössä koronarajoitusten vuoksi, eikä ole tietoa koska ne taas avataan.
Ainoa kirjasto missä tuo tallennus voisi onnistua on Sellon kirjasto ja sen Paja, eli asiaa kannattaa tiedustella sieltä, sitten kun kirjaston kaikki palvelut ovat taas normaalisti käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
”VHS-DVD-digitointi: Digitointiin käytettävä laite on LG Digital DVD Recorder / VCR player combi RCT 699 H. Sillä voidaan digitoida tavallisia VHS-kasetteja sekä VHS-C - kasetteja. VHS-C - kasetit digitoidaan adapterin avulla. Lisäksi meillä on laite, jolla voi digitoida myös Video8...
Ylellä on tallenteet kaikista Euro2020 otteluista Areenassa katsottavana, löydät ne esim. sivulta https://yle.fi/urheilu/3-11948652
Pääset katsomaan niitä klikkaamalla sinistä Yle-kuvaketta ottelun tuloksen jälkeen tai suoraan Areenasta hakemalla.
Suomen suurin jalkapallofoorum on osoitteessa http://futisforum2.org/ jonne voit myös luoda tunnuksen keskustellaksesi asiasta.
Eduskunnan kirjastolla, www.eduskunta.fi, on Euroopan unionia koskeva kattava tietopaketti, josta mm. löytyy linkki Euroopan unionin sivulle ks. EU in the World - European External Action Service (europa.eu) Samassa Eduskunnan kirjaston tietopaketissa on myös osio EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, josta suora linkki samannimiseen julkaisuun ks. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Publications Office of the EU (europa.eu)
Eduskunnan kirjasto on tällä hetkellä suljettu, mutta Euroopan unionia koskevat ajankohtaiset asiat ja eri aihepiirien asiantuntijat löytyvät myös Eurooppatiedotuksen sivulta ks. https://eurooppatiedotus.fi/keita-me-olemme/ Eurooppatiedotus on osa ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän...
Matti Kassilan ohjaama ja Suomen Filmiteollisuuden tuottama Hilman päivät perustuu Agapetuksen vuonna 1937 julkaistuun romaaniin. Pääosia näyttelivät mm. Tauno Palo, Aino Mantsas ja Edvin Laine.
Kotimaisista elokuvista kattavinta tietoa tarjoaa Suomen kansallisfilmografia -kirjasarja, jonka vuosia 1953-1956 käsittelevästä viidennestä osasta löytyy Kassilan Hilman päivät. Kirjassa on elokuvan filmografiset tiedot, juonikuvaus, arvosteluita ja hieman triviatietoa.
Matti Kassilan muistelmateokset Mustaa ja valkoista (Otava, 1995) ja Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila (WSOY, 2004) saattavat myös sisältää kyseiseen elokuvaan liittyvää tietoa.
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa suomalaiseen elokuvaan keskittyvä Elonet-tietokanta, josta...
Preoperatiivisesta tai perioperatiivisesta hoitotyöstä löytyy jonkin verran kirjoja. Lukkari, Kinnunen ja Korte ovat toimittaneet teoksen "Perioperatiivinen hoitotyö" (WSOY, 2007), josta löytyy todennäköisesti myös laajamittaisiin leikkausoperaatiohin liittyvää tietoa. Teoksen vanhempi painos vuodelta 2000 löytyy Kankaanpään kirjaston kokoelmista, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Kankaanpään ja oppilaitoksen kirjastoista kannattaa etsiskellä muutakin materiaalia. Hakusanoina voit käyttää mm. 'perioperatiivinen hoito', 'preoperatiivinen hoito' ja 'amputaatio'.
Kirjastoissa voit käyttää myös artikkelihakuja ja kotimaista terveystieteellistä viitetietokanta Mediciä.
Myös internetistä löytyy aineistoa, kuten esimerkiksi:
http://ksamk.pspt.fi...
Hyvä suomenkielinen kirjasarja esimerkiksi kouluesitelmän tekijälle on Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluva Maailma tänään. Mauritaniasta kerrotaan sarjan 16. osassa.
Maailma tänään [16]: Pohjois-Afrikka
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1998
ISBN 87-427-0810-9 (sid.)
Muita suomenkielisiä Mauritaniasta kertovia kirjoja on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa vähän. Edellämainitun Maailma tänään [16] lisäksi on suomenkielellä saatavissa ainoastaan
Länsi-Sahara : Viimeinen siirtomaa
Helsinki : Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2004 (Vantaa : Dark)
ISBN 952-471-434-5 (nid.)
(Tämä kirja kertoo lähinnä konflikteista ja poliittisista kriiseistä)
Jos mauritanialainen musiikki kiinnostaa, niin tässä olisi muutamia CD-levyjä:
Malouma (esitt...
Kirjoita Helmet-hakuruutuun https://www.helmet.fi/fi-FI ESINE. Paina ENTER tai klikkaa suurennuslasikuvaketta. Rajaa hakutulosjoukkoa AINEISTOn mukaan. Valitse aineistoksi ESINE. (Rajausmahdollisuudet ovat ruudun vasemmassa reunassa.)
Kirjaston eräpäivä ei osu päivälle, jolloin kirjasto on kiinni. Lainat eivät eräännyt viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Käytännössä eräpäivä hyppää aina sen päivän yli, jolloin kirjastot on suljettu. Esimerkiksi tavallisten (ei bestsellerien) kirjojen laina-aika on siis vähintään neljä viikkoa. Voit tarkistaa lainojesi eräpäivät Helmet-sivulta omista tiedoistasi.
Kappaleenvalmistusoikeus on lailla tiukasti rajattu siten, että oikeudenhaltijan lisäksi vain yksityisellä ihmisellä yksityistä käyttöä varten on yleinen kopiointioikeus.
Laissa on säädetty tiettyjä poikkeusoikeuksia eräille asetuksella määritellyille kirjastoille, mutta ne ovat kaikki ns. julkisia kirjastoja. Ainoastaan Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä omaan kokoelmaan kopio teoksesta, jota ei ostamalla voi hankkia.
Eli kuvattu toiminta on selkeästi luvatonta. Koska kyseessä kuitenkin on ns. asianomistajarikos, siitä voi nousta prosessi vain jos joku oikeudenomistaja puuttuu siihen. Jos yksityinen yritys valmistaa tällaisia kopioita omaan käyttöönsä, on kyse suunnilleen samasta kuin että yritys käyttää toiminnassaan laittomia...
Olin yhteydessä Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa koirien käyttäytymisklinikkaa johtavaan dosentti Kai Pelkoseen, joka vahvisti epäilysi domestikaation vaikutuksesta koirien kiimakiertoon. Kuten totesit sudella ja esimerkiksi dingolla kiima on vain keväisin, mutta myös alkukantaisemmalla koirarodulla basenjilla kiima on usein vain kerran vuodessa. Mikä koirien syyskiiman laukaisee lienee hämärän peitossa.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita voisit tiedustella eläinlääketieteellisestä kirjastosta http://www.vetmed.helsinki.fi/lib/.
On mahdollista, vaikkakin äärimmäisen epätodennäköistä, että kaksi tai useampi munasolu hedelmöityy eri yhdyntöjen seurauksena. Suomeksi ilmiöstä käytetään termiä ylihedelmöityminen, ylihedelmöitys tai superfetaatio. Englannin kielellä termi on superfetation, superfoetation tai superfecundation. Termeillä tarkoitetaan osittain eri ilmiötä. Ylihedelmöityminen tapahtuu yleensä raskauden ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana.
Näin voi käydä lähinnä kahdesta syystä: naisen kohtu on kaksiosainen tai hänen kuukautiskiertonsa jatkuu normaalisti raskauden alkamisesta huolimatta. Lapset syntyvät yhtä aikaa, eli toinen lapsi ei voi jäädä kohtuun toisen syntyessä.
Tällaisia tapauksia tunnetaan monilla eläimillä, mutta ihmisellä ilmiö on, kuten...
Kokapensaan lehtiä, joista kokaiini valmistetaan, on pureskeltu Etelä-Amerikassa Chilestä Guatemalaan yli 4 000 vuoden ajan. Koka oli yksi ensimmäisistä kasveista, joita Pohjois- ja Etelä-Amerikan kansat kasvattivat. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat löysivät kokan 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, mutta kesti kauan ennen kuin siihen alettiin kiinnittää vakavaa tieteellistä huomiota. Koka oli yksi aiemmin "maagisina" pidetyistä aineista, joiden salaisuuksia kemistit 1800-luvulla ryhtyivät selvittämään.
Kokaiinin keksi saksalainen kemisti Albert Niemann vuonna 1859. Niemann oli tutkinut kokanlehtiä ja onnistunut uuttamaan niistä siitä etsityn vaikuttavan aineen: "Se on puhdas kemiallinen aine, alkaloidi. -- Olen antanut sille nimen ...
Hämeenlinnan Pyövelinmäestä löytyy Hämeenlinnan kaupunkiuutisten nettiartikkeli Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea, joka ilmestyi 27.1.2017 (https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4858081). Julkaistut Kaupunkiuutiset säilytetään kirjastossamme, eli artikkelin voi pyytää luettavaksi myös paperiversiona Hämeenlinnan pääkirjastossa.
Lyhyet kappaleet Pyövelinmäestä löytyvät myös teoksista Laitila, Inka-Maria: Puistojen kaupunki (1995) (sivu 36) ja Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana (1926) (s.145-146).
