Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Kiinalaista kirjallisuutta saa kirjoittamalla Helmet-hakuun kaksi hakusanaa: kiina kaunokirjallisuus. Kieleksi kannattaa valita vielä suomi (kohdasta 'tarkenna hakua').
Näin tehtävään hakuun tulee myös muun maalaisten kirjoittamaa, Kiinaa käsittelevää tai Kiinassa tapahtuvaa kirjallisuutta. (Haussa ei pysty erikseen rajaamaan pelkästään kiinalaisten kirjailijoiden teoksia.) Onneksi kirjailijoiden nimen perusteella voi jokseenkin helposti päätellä onko kyse kiinalaisesta kynäniekasta vai ei.
Myös elokuviin suosittelen kahden hakusanan yhdistelmää: kiina elokuvat. Aineistolajiksi voi valita 'koko aineiston' sijaan 'elokuvat'.
Jälleen mukaan tulee myös muunmaalaisia tuotantoja, jotka ehkä vain tapahtuvat Kiinassa, mutta kyllä kiinalaisia...
Aiheesta löytyy muun muassa seuraavat kirjat. Kirjat löytyvät Helmet-haulla: globalisaatio historia http://www.helmet.fi
Verkottunut ihmiskunta : yleiskatsaus maailmanhistoriaan
Maailmankulttuurin synty
Litteä maailma : 2000-luvun lyhyt historia
Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen
Historiallinen käänne : johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen
A brief history of globalization : the untold story of our incredible shrinking planet
Between national histories and global history
Globalization and global history
Lahden kaupunginkirjastossa on John Lee Andersonin kirjoittama laaja Che Guevaran elämäkerta nimeltä Che (ilmestynyt 1998). Lisäksi kirjastossa on Sergio Sinayn ja Miguel Angel Scennan sarjakuvamuotoinen elämäkerta Che Guevara vasta-alkaville ja edistyneille (2002). Suomen Kuvalehdessä on vuonna 1997 julkaistu melko pitkä artikkeli Che Guevaran elämästä ja toiminnasta (Suomen Kuvalehti 1997, n:o 31, s. 20-27). Kirjaston varastossa on myös Ricardo Rojon kirja Ystäväni Che (1970).
Che Guevara kertoo nuorena tekemistään matkoista Etelä-Amerikassa kirjoissa Moottoripyöräpäiväkirja (1997) ja Tien päällä taas: päiväkirja toiselta matkalta Latinalaisessa Amerikassa (2003). Che Guevaran omaa tekstiä on myös kirja nimeltä Vallankumoussota...
Robert Mulliganin ohjaama elokuva Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1962) on esitetty Yle Teemalla vuosina 2009 ja 2011.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta esimerkiksi Ylen asiakaspalvelun kautta. Asiakaspalvelusta voit myös tiedustella, onko elokuva mahdollisesti tulossa ohjelmistoon.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_812658
Imatran kirjastossa on yksi nuotti, jossa kappale on. Nuotin nimi on Vispop ja osan numero on kolme. Nuotista löytyvät sanat, melodia ja sointumerkit. Pianosta ei tosin ole erikseen mainintaa.
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Suomenkielisiä yleisteoksia apinoista on verrattain vähän, yksittäisiin lajeihin keskittyviä kirjoja löytyy hieman enemmän. Jos hakua laajennetaan kattamaan myös vieraskielinen aineisto, kirjoja löytyy enemmän. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on muutama käypä englanninkielinen teos aiheesta, jos suomenkielisyys ei ole ehdoton edellytys.
Bloom, Steve, Ihmeelliset apinat
Goodall, Jane, Simpanssien valtakunta
Strum, Shirley C., Melkein ihmisiä : matka paviaanien maailmaan
MacKinnon, John, Punaisen apinan jäljillä [oranki]
Morris, Desmond, Planet Ape
Morris, Desmond, Monkey
Nowak, Ronald M., Walker's primates of the world
Redmond, Ian, Primates of the world
Ensisijaisesti nuorille lukijoille suunnatuista teoksista mainittakoon...
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Helmet-kirjastoissa aikuisen kortille lainatun aikuisten aineiston (kirjan tai muun aineiston) myöhästymismaksu on vuorokaudessa 20 senttiä lainalta.
Myöhästymismaksujen enimmäismäärä lainalta on kuusi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
”… homoseksuaalisuuden virallinen sairaudeksi luokittelu on niinkin uusi kuin vuodelta 1952 (DSM-I), jolloin vallitsevaan psykoanalyyttisen käytännön mukaisesti kaikki siemensyöksyt, joka eivät kohdistu naisen vaginaan (itsetyydytys, homoseksuaalisuus), luokiteltiin virallisesti psyykkisen häiriön oireiksi.” – Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Väitöskirja lääketieteen sosiologiassa 20.11. 1997 Olli Stålström, VTM Kuopion yliopisto Sosiaalitieteiden laitos.
Ajanjaksona 1939-45 ei homoseksuaalisuudessa ollut siis virallista tautiluokituskoodia, eikä sellaista ole myöskään puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeessa.
Suomen rikoslaki 1940, 20 luku 12§: ”Jos joku harjoittaa haureutta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa,...
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtivarastossa säilytetään Julkiset hankinnat -lehteä vuosilta 2005 - 2009, joista voisi löytyä tarkempaa tietoa vuoden 2007 ilmoituksista ja päivämääristä. Lehtivaraston lehtiin kohdistuvat hakupyynnöt tulee tehdä viimeistään edeltävänä päivänä, esimerkiksi pääkirjaston Tieto-osastolla tai puhelimitse numerosta 02-2620629. Lehtihakuja tehdään pelkästään arkipäivisin. Nykyisin lehti ilmestyy vain verkossa (viimeinen lehti paperiversiona ilmestyi 24.9.2009) http://www.julkisethankinnat.fi/.
Pääkirjaston Uutistorilla voi lukea vuoden 2007 Turun Sanomia joko sidottuina kirjoina tai mikrofilmeinä. Helsingin Sanomia voi lukea pelkästään mikrofilmeinä. Vuoden 2007 Turun Sanomien sidotut lehdet ja...
Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi)
Hei,
Säätyvallan eli vapauden ajasta löytyy tietoa monista Suomen historia –teoksista. Meiltä Lumme –kirjastoista löytyy esim. Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla, jonka ovat toimittaneet Yrjö Blomstedt, Paula Avikainen, Erkki Pärssinen ja Ilkka Mäntylä.
Muita teoksia ovat esim. Murtuva säätyvalta, jonka on kirjoittanut Heikki Ylikangas, Gunnar Suolahden kirjoittama Elämää Suomessa 1700-luvulla ja Jouko Nurmiaisen väitöskirja Edistys ja yhteinen hyvä vapauden ajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä (Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Saat enemmän aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esim. lumme.finna.fi –sivuilta laittamalla hakusanaksi vapauden aika ja...
Tällaista tietoa löytyi: "Gallen-Kallela toteutti maalauksen kaksi kertaa osana neljän Kalevala-aiheisen freskon kokonaisuutta: Ensin Pariisin maailmannäyttelyn 1900 Suomen paviljonkiin, ja toisen kerran Kansallismuseoon Helsinkiin. Freskoja varten Gallen-Kallela maalasi aiheesta myös luonnoksia."
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan Kansallismuseosta, heillä on varmasti paras asiantuntemus ja tiedot kyseisestä teoksesta.
Laitan vielä linkin Kansallismuseon sivuille:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/yhteystiedot
Puhelinvaihde, puh. 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
