Sinun kannattaa kysyä korvaushintaa suoraan siitä kirjastosta, mistä hajonnut cd-romppu on lainattu. Nokian kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan cd-romppujen korvaushinta on sama kuin niiden hankintahinta, mutta usein vanhojen cd-romppujen kohdalla hintaa kohtuullistetaan alaspäin.
Punakorvakilpikonnat ovat suokilpikonnia. Ne tarvitsevat sekä vesi- että maaosan sisältävän akvaterraarion. Punakorvakilpikonnan hoito-ohjeita löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Perälä, Jarmo: Punakorvakilpikonna
Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen.
Ainakin kaksi tällaista tarinaa löytyi. Jonathan Emmetin kuvakirjassa Myyrä tahtoo kuun myyrä yrittää pudottaa kuun lampeen, ja luulee hetken onnistuneensa. Hanhiemon satuaarre -kirjassa kertomuksessa Kolme typerystä kylän asukkaat haravoivat lammesta vettä talikoilla, haravoilla ja luudilla saadakseen kuuksi luulemansa kuun kuvajaisen pois lammesta.
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kuten sanotkin, törkeän varkauden ilmentymään vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät rahalliset perusteet, rikoslain mukaan viidellä eri perusteella. Yksi näistä kriteereistä on se, että anastettu omaisuus on erittäin arvokasta.
Minilexin mukaan 5000 euron omaisuus on "yleensä" nähty erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi, mutta selkeää summaa ja rajanvetoa erittäin arvokkaalle omaisuudelle ei laissa kuitenkaan ole asetettu.
Esimerkiksi eräässä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2018:47) katsottiin 6000 euron arvoisiksi mitoitettujen tietokone- ja elektroniikkavarkauksien lopulta täyttävän vain varkauden, ei törkeän varkauden tunnuspiirteet omaisuuden arvon osalta. Tuon ennakkopäätöksen ilmoittamiin perusteluihin erittäin...
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Ikuisuuskalentereista, joita löytyy Internetistäkin, katso http://www.kellomuseo.fi/Ikuisuuskalenteri.htm, ja kirjastoista allakkakirjoista, voit tarkistaa viikonpäivät.
29.7.1946 oli maanantai.
Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Pertti Mustosen teoksessa Ravintolaelämää: kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia (1990) kuvataan Kämpin ja muidenkin helsinkiläisten ravintoloiden historiaa. Glorian antiikki -lehden numerossa 2/1999 kerrotaan myös Kämpistä.
Yleisempiä hotelli- ja majoitusalan historiaa kuvaavia teoksia ovat esim.: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen (1963) ja Sillanpää, Merja: Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla (2002). Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU saa asiasanoilla hotellit ja historia tulokseksi 12 kirjaa, jos korvaa hotellit asiasanalla ravintolat, tulos on laajempi (34 kirjaa).
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Voisikohan etsimäsi kirja olla mahdollisesti Oscar Hedlundin Friida-koiran tarina (WSOY, 1986)? Itsekin luin kirjan lapsena ja muistan siinä tosiaan olleen mustavalkokuvia tarinan koirista. Löysin kuvan kirjan kannesta täältä: https://www.finlandiakirja.fi/fi/oscar-hedlund-friida-koiran-tarina-102631.html
Marika Burton asuu tätä nykyä Irlannissa, mutta järjestää edelleen kursseja ja matkoja myös Suomessa. Niistä saat kesän ja syksyn osalta tiedot Voi Hyvin -lehden numerosta 3/99 tai soittamalla numeroon 040-567 2363 / Viivi ark. klo 9-16. Internetin kautta kontakti löytyy osoitteesta marika.burton@kolumbus.fi
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Toimittaja Jyrki Koulumies oli ratkaiseva yhteyshenkilö Viktoria Mullovan loikkauksessa v. 1983. Koulumiehen osuutta tapahtumaan ei haluttu paljastaa, joten pakomatkan kerrottiin tapahtuneen taksilla.
25 vuotta myöhemmin Koulumies kertoi koko tapahtumasarjan kirjassaan Moskova, Mullova ja minä. Yleisradion uutisointi tapauksesta tuoreeltaan löytyy oheisen Ylen arkistosivun toisesta videosta. Peitetarinaan on viitattu mm. Ilta-sanomissa.
Väylävirasto on taho, joka saattaa olla avuksi tässä asiassa.
Väyläviraston verkkosivut: https://vayla.fi/etusivu
Etusivun oikeasta yläkulmasta löydät Yhteystiedot ja Anna palautetta -osiot, joista löydät tarvittavat tiedot ollaksesi yhteydessä virastoon.
Asiaa voi myös tiedustella yrityksiltä, jotka tarjoavat tien-/maanrakennus palveluja. Näiltä voi pyytää hinta-arvion tienrakentamisesta.
Laulun tekijä on venäläinen Bulat Okudzava/ Okudzhava (1924-1997) ja laulun nimi suomeksi Francois Villonin rukous. Hän oli prosaisti ja runoilija, joka lauluissaan korosti sanojen merkitystä. Lauluja Okudzava teki noin 200 ja esitti näitä kitaran säestyksellä pienissä tapahtumissa. Lauluja äänitettiin salaa kaseteille ja ne kiersivät etenkin opiskelijoiden keskuudessa kädestä käteen, hiukan samoin kuin Vladimir Vysotskin laulut. Virallinen taho ei Okudzavan lauluja hyväksynyt.KOM-teatteri esitti 1982 ohjelman Avattu ovi, jossa se esitti Bulat Okudzavan ja Vladimir Vysotskin lauluja. Tässä Francois Villonin rukouksen esitti Pirkko Saisio. Laulun ovat suomentaneet Jukka Mallinen ja Kaj Cydenius yhdessä. Laulu kuultiin Saision...
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
