Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'.
Tässä ainakin muutamia lukemisen arvoisia espanjalaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu: Antonio Muñoz MolinaMilena BusquetsJavier Marias Arturo Perez-ReverteJuan Manuel de PradaAdelaida Garcia MoralesEduardo Mendoza
Sukunimeä Kätkä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet. Suomalaisesta paikannimikirjasta sen sijaan löytyi Kätkäsuvanto ja Kätkätunturi, molemmat Lapissa. Kätkätunturi on saameksi Geatkeduottar, joka merkitsee Ahmatunturia. Suomalaisesta paikannimikirjasta selviää, että paikannimeä Kätkäsuvanto on käytetty jo vuonna 1796, silloin muodossa Ketkes suvando.
Paikannimenä Kätkä on siis vanha, valitettavasti en löytänyt tietoja sukunimestä.
Lähteet:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Helsingissä : Otava, 2000
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] ; [muu toimitus: Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen, Peter Slotte] ; [kirjoittajat: Kirsti Aapala ... et al.]
Helsinki : Karttakeskus :...
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin (1880 – 1921) runoutta on suomennettu jonkin verran. Blokin runojen suomennoksia voi lukea seuraavista teoksista.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (toim ja suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1934)
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (toim. K.V.Trast, WSOY, 1936)
Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Kiparsky, V. ; Viljanen, Lauri, Otava, 1946)
Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (suom. Lauri Viljanen, WSOY, 1951)
20 Neuvostoliiton runoilijaa (suom Armas Äikiä, Valtion kustannusliike, 1960)
Neuvostolyriikkaa. 1 / toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa. (...
Voisiko kyseessä olla Taisto Ahlgrenin tunnetuksi tekemä "Elon polkuja", jonka ensimmäinen säkeistö päättyy sanoihin "onnen aikaa en takaisin saa". Laulun sanoitukset ovat Pirkko Ahlgrenin käsialaa.
Kovin paljon henkilötietoja ei kirjailija Anu Holopaisesta ole saatavilla, mutta joihinkin kysymyksiisi löytyy seuraavassa vastaus: Anu Holopainen on syntynyt vuonna 1968 Helsingissä ja hän on toiminut myös toimittajana. Hänen kirjansa Molemmin jaloin oli ehdokkaana vuoden 2006 Finlandia junior-palkinnon saajaksi. Anu Holopainen omistaa sekarotuisen koiran nimeltään Zeta.
Anu Holopaisen kirjoja kustantaa Karisto Oy, jonka kautta voisit lähettää fanipostia hänelle.
Alla muutamia nettisivustoja, joilta löytyy lisätietoa kirjailijasta:
Karisto, https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/holopainen-anu
Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927532748
Nuorisokirjailijat, http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainen-...
Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1917, toteutettiin Suomessa suuri linnoitushanke, jonka tarkoituksena oli suojella Pietaria. Rakennelmia rakennettiin eri puolille Suomea. Työvoimaa ei ollut tarpeeksi, joten syksyllä 1916 Suomeen tuotiin sotavankeja, todennäköisesti pakkotyöhön. He olivat tataareja ja aasialaisia, mutta suomalaiset puhuivat kiinalaisista ja hunghuuseista.
Rakentajien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu heitä olleen n. 100 000. Helsingin osuus olisi ollut n. 10 000 henkeä.
Lisää tietoa mm. Ylen oppiminen -sivustolta (Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt) ja linnoitusten harrastajien novision.fi-sivulta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/ensimmaisen-maailmansodan-...
Tarkoittanet Reijo Lumisalmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Ystävälle, joka on kuultavissa Jamppa Tuomisen esittämänä lukuisilta äänitteiltä.
Valitettavasti valssin nuottia ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa eikä myöskään erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Voi kirjoittaa. Esimerkiksi nimiä käännetään venäjänkieliseen tekstiin.
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_nimien_kirjainasu_ven%C3%A4j…
Yksittäisten ravintoloiden asiakasmääristä ei ole julkista tilastoa, joten Suomen suurinta lounasravintolaa en pysty nimeämään. Mikäli ravintola pyrkii palvelemaan mahdollisimman suurta asiakasmäärää, on sillä oltava paljon asiakaspaikkoja ja paikkojen täyttö tehokasta eli lounasaikana saada ravintolan paikat täytettyä useampaan kertaan. Yksi ravintola voi palvella isoakin joukkoa varsinkin oppilaitosten tiloissa, koska esim. opiskelijoiden ruokailutauot ovat yleensä lyhyitä ja siten asiakkaiden vaihtuvuus nopeaa. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa, pystyykö yksi ravintola palvelemaan 6100 henkilöä.
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Valitettavasti kirjastojen tiedostoista ei löydy ”Havukka-ahon ajattelija” –videota.
MTV:ssä on esitetty ”Havukka-ahon ajattelija” 11 –osaisena sarjana vuonna 1971.
Ohjaus oli Kaarlo Hiltusen ja pääosassa oli Lauri Leino, mutta myöskään sitä ei ole kirjastoissa.
Tekeillä on Kari Väänäsen ohjaama elokuva, joka pohjautuu em. teokseen
Asian selvittämiseen ei ole muuta keinoa, kuin yksinkertaisesti selata Gibranin teoksia. Teokseen Mestarin sanoja on koottu lähes kaikki Gibranin teokset, jotka ovat Särkyneet siivet, Merta ja hiekkaa, Kapinalliset henget, Maan jumalat, Jeesus ihmisen poika, Temppelin portilla, Mestarin ääni, Vaeltaja, Jumalan tuli, Edelläkävijä, Profeetta ja Profeetan puutarha. Teos on siten hyvä lähtökohta Gibranin tuotannon läpikäymiseksi. Näiden lisäksi on olemassa teos Idän ja lännen profeetta.
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Erichsenin kuppivenytyskoetta käytetään metallilevyjen ja
-nauhojen venytysmuovattavuuden arvioimisessa. Kuppivenytyskoetta kuvataan standardissa SFS-EN ISO 20482. Tämä standardi on Lahden kaupunginkirjastossa, ja siinä kuvataan kuppivenytyskokeen periaate. Nettiosoitteesta http://www.google.com löytyy hakusanoilla Erichsen cupping test englanninkielisiä sivuja, joissa kerrotaan erityyppisistä laitteista joilla kuppivenytyskoe voidaan suorittaa.
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020.
