Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
Runon suomennoksessa sana on tosiaan "merenselän". Runo on nimeltään Suru, ja se löytyy ainakin Gösta Ågrenin kokoelmasta Katve: valittu runous 1955-1985.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1598892__Skatve__Orightres…
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä...
Hei!
Kirjastoalan koulutusta järjestetään monella eri koulutustasolla. Kirjastot.fi-sivuilta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/ löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella.
Kannattaa myös tutustua Opetushallituksen ylläpitämään Opintopolku-portaaliin https://opintopolku.fi/wp/fi/, josta voi mm. saada tietoa opinnoista ja tutustua valintaperusteisiin. Opintopolku-sivustolta löytyvät myös ajantasaiset tiedot meneillään olevista ja tulevista yhteishauista.
Löydät Minun ystäväni -laulun (säv. ja san. Petri Virtanen) sanat netistä näin: hae laulun alkusanoilla Minun ystäväni on kuin villasukka, niin saat muutamia blogisivuja, joilla tämän laulun sanat on.
Tämän tyyppinen juoni on Eva Illoisen nuortenkirjassa Tsaarin poika. Se on vuodelta 1986. Tosin se kertoo nuoresta pojasta, joka viettää aikaa Aleksein kanssa vähän ennen keisariperheen tuhoa.
Voit tarkastaa aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi , missä kirjastossa teos on paikalla.
Helsingin kaupunginkirjaston lasten sivuilta löytyy kirja-arvosteluja. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/arvostelut/
Kirjoita hakulaatikkoon kirjailijan nimi Brezina, niin saat muiden lasten tekemiä arvioita Thomas Brezinan kirjoista. Tosin arvoita ei löydy valitettavasti mainitsemistasi kirjoista, mutta kylläkin eräistä muista kirjasarjan Seitsemän tassua ja Penny kirjoista.
Tässä lisäksi hieman esittelytekstiä kirjojen takakannesta:
Yhtä apinasirkusta / Brezina, Thomas
Jännittävä kertomus, jossa päähenkilö 14-vuotias Penny selvittää kolmen metsästä löydetyn simpanssin kohtaloa. Penny epäilee, että kyse on eläinten salakuljetuksesta.
Valaita ja valheita / Brezina, Thomas
Pennyllä on koiraongelmia, kun isoäidin häihin Havaijille ei...
Nimi Savolainen ilmaisee heimoa tai asuinpaikkaa ja sen on voinut saada paitsi Savosta kotoisin oleva henkilö myös muutoin Savossa liikkunut. Savossa savolainen on merkinnyt "suursavolaista" ja nimestä on löytynyt vanhoja tietoja vain ns. Pien-Savon alueelta. 1600-luvun lopulla nimi löytyy jo kaikkialta maasta, eniten ehkä Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Oulun seutuvilta. Nykyisin nimi on pääasiassa itäinen.
Lähde:
Makkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava, 2000
Tämä Eino Levónin Taivalkoskelta keräämä sävelmä näyttää sisältyvän kokoelmaan "Suomen kansan sävelmiä. 2. jakso Laulusävelmiä 4" (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1933), missä se on sivulla 2266. Valitettavasti tässäkään lähteessä ei ole enempää tekstiä kuin kysyjälläkään, joten ainakaan tämän lähteen perusteella ei voi tietää, miten miesten kävi.
On mahdollista, että jossain arkkiveisukokoelmassa tämä olisi laajemmassakin muodossa, mutta siinä vaadittaisiin ehkä vähän arkistotyötä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Perämoottoreiden vuosimallin selvittämiseen tarvitaan erityiset tietokannat, joissa on nuo tyyppinumerot ja muut tiedot.
Sellaisia löytyy parhaiten Suzuki-moottoreiden huoltoon erikoistuneilta firmoilta.
Tein haun sanoilla Suzuki, perämoottorit ja huolto ja sain listan monesta hyvästä huoltamosta.
https://www.google.fi/search?hl=en&q=Suzuki+per%C3%A4moottorit+huolto&g…
Viimeksi soittaessani ja tiedustellassani sain todelle hyvää ja nopeaa palvelua, mutta myös ihmettelyn siitä, miksi en tiennyt kaikkia tietoja. Siispä patistan teidät tietävänpänä asialle.
Kyynärsauvat eivät kuulu Helmet-kirjastojen lainattaviin esineisiin.
Teidän kannattaa kääntyä lähimmän terveysaseman puoleen. Apuvälinepalveluissa lainataan mm. kyynärsauvoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/p…
Voit hakea uuden kortin lähimmästä Helmet-kirjastosta.
Mukaan tarvitset kuvalliset henkilöllisyyspaperit (ajokortti, passi, henkilökortti) ja kolme euroa.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kortin uusinta maksaa aikuisilta 3€ ja lapsilta 2€.
Helmet-taskukirjastoon pystyt lataamaan kirjastokorttisi mobiiliversiona. Taskukirjaston lataamisen ohjeet, https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Hannu Vimparin ja Pekka Kujalan laulu Lumiperhonen sisältyy nuottijulkaisuihin Laulu-siula : Staalon harrastelijasäveltäjien laulukirja (toim. Martti Kuntsi, 1979), Laululompolo (toim. Ahti Kaulanen,1994) ja Vain seitsemän päivää (toim. Ahti Kaulanen, 2006).
Kirjastoalueesi kokoelmissa em. nuottijulkaisuja ei ole lainattavissa. Voit tarkistaa julkaisujen saatavuuden muissa Suomen kirjastoissa Finna-hakupalvelusta ja tilata julkaisun kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Islantilaisia ruokaohjeita löytyy ainakin Koti ja keittiö -lehdestä 5/2002 ja Bjarni Thor Olafssonin kirjasta Atlantic Gourmet: The Best of Icelandic Seafood sekä Ulfar Finnbjörnssonin kirjoittamasta A Taste of Iceland -nimisestä kirjasta. Niiden saatavuustiedot näkee aineistohaku HelMetistä: http://www.helmet.fi. Internetistä osoitteesta http://www.owlsprings.com/EuropeanCuisines/iceland.html löytyy runsaasti islantilaisia ruokareseptejä samoin kuin osoitteesta http://www.almudo.com/IcelandCookbooks.htm - Asiasanoilla Iceland ja recipes hakemalla löytyy lisää englanninkielisiä sivuja; suomeksi voi hakea sanoilla Islanti ja ruokaohjeet. - Merilevästä on Internetissä paljon tietoa asiasanoilla seaweed tai merilevät tai seaweed ja...
Suomessa on ilmestynyt ainakin yksi sarja, EuroTalk interactive, jossa on englannin, saksan, ranskan, italian ja espanjan kielikurssit edistyneemmille DVD-muodossa. Nimeltään kielikurssit ovat Advanced English, Advanced German jne. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa näitä kielikursseja ei kuitenkaan toistaiseksi ole.
Kun kortti menee hukkaan siitä on ilmoitettava välittömästi suoraan kirjastolle. Helmet-kirjastoissa tämän voi tehdä menemällä johonkin Helmet-kirjastoon tai poikkeuksellisesti soittamalla numeroon 09 3108 5309, esimerkiksi jos kirjasto on kiinni. Tiedot jotka soiton aikana pitää luovuttaa löytyvät usein kysyttyjen kysymysten joukosta. Kunnes tästä on ilmoitettu olet vastuussa siitä materiaalista jota lainataan ja kertyvistä maksuista.
Uuden kortin saa hukatun tilalle menemällä kirjastoon esittämään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalveluun. Silloin vanha kortti ei enään toimi.
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Tätä samaa asiaa on joku toinenkin ihmetellyt aikaisemmin tässä palvelussa.
Silloin vastasimme näin:
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta.
Puhutaan myös tarkistetusta tai uudistetusta painoksesta.
Laitos taas on painotuotteen toisinto, versio. Voi olla esim. kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
Laitos siis poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Jos kyse on kokonaisesta teoksen käsikirjoituksesta, sellaista voi tarjota kustantajille tai sitten julkaista itse. Esimerkiksi osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi löytyy pitkä muttei silti täysin kattava lista suomalaisista kustantamoista. Kustantamon valinta riippuu paljon siitä, millainen teos on kyseessä, sillä jotkut kustantamot ovat erikoistuneet tietynlaiseen kirjallisuuteen.
Jos haluat julkaista teoksesi itse, sinun pitäisi ensiksi saada käsikirjoitus julkaistavaan kuntoon. On hyvä antaa esimerkiksi tuttujen lukea se ja antaa palautetta. Erittäin suositeltavaa on myös, että joku oikolukee teoksen ennen julkaisua, jotta kieliasu on mahdollisimman hyvä ja...
