Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset.fi/ ja...
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä...
Internetistä löytyy laadultaan erilaisia ilmaisia sekä maksullisia kielikursseja. Niitä voi hakea hakukoneilla esimerkiksi hakusanalla (ilmaiset) kielikurssit tai (free) language courses.
Ylen sivujen avulla voi opiskella perusteita kiinan kielestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan
Voin suositella myös ilmaista englanninkielistä Duolingo-palvelua, jonka avulla voi harjoitella kiinaa: www.duolingo.com
Verkkokurssien lisäksi kannattaa muistaa kirjastojen monipuoliset kieltenopiskelukirjat ja muut materiaalit.
Pellervo-seuran talonpoikaisromaanikilpailun v.1945 voitti Hilja Valkeapää teoksella Talo puiden varjossa. Martta Haatanen sijoittui toiseksi ja kolmannen sijan jakoivat Urho Karhumäki ja Viola Kuoksa. Toivo Pekkasen kirjoittama yhteenveto kilpailuun lähetetyistä käsikirjoituksista ja voittajaromaanien esittelyt löytyvät Pellervo-lehdestä 23-24/1945. Samassa lehdessä on myös voittajan haastattelu.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mitja on ortodoksisessa kalenterissa mainitun Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Tästä kirjasta löydät sitten pidemmän tekstin Demetrios- ja Dimitri-nimistä.
Voit tarkistaa kirjan sijainnin Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi
Ortodokisessa kalneterissa http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/K_L_M_nimet.htm
on kerrottu nimi ja siihen liittyvän pyhän muistopäivä
Tässä muutama hyvä lasten salapoliisikirja. Osa kirjoista on enemmänkin kertomuksia kuin tietokirjoja, mutta kuvistakin voi löytyä hyviä vinkkejä salapoliisin työhön. Kirjat löytyvät Porvoon kirjastoista.
- Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja / Jari Mäkipää
- Konstan etsivätoimisto, Tuula Kallioniemi
- Salapoliisin käsikirja, tekijät Anne Civardi, Judy Hindley, Angela Wilkes, Donald Rumbelow ja Heather Amery
- Salapoliisitieto / Erich Ballinger
- Santtu salapoliisi / Richard Scarry
- Miina ja Manu salapoliiseina / Teutori
Erichsenin kuppivenytyskoetta käytetään metallilevyjen ja
-nauhojen venytysmuovattavuuden arvioimisessa. Kuppivenytyskoetta kuvataan standardissa SFS-EN ISO 20482. Tämä standardi on Lahden kaupunginkirjastossa, ja siinä kuvataan kuppivenytyskokeen periaate. Nettiosoitteesta http://www.google.com löytyy hakusanoilla Erichsen cupping test englanninkielisiä sivuja, joissa kerrotaan erityyppisistä laitteista joilla kuppivenytyskoe voidaan suorittaa.
Hei,
Suomessa jaetaan kaksi merkittävää käännöspalkintoa. Mikael Agricola -palkinto (vuodesta 1958) jaetaan ansiokkaasta kaunokirjallisuuden käännöstyöstä ja tietokirjallisuuden puolella vastaava palkinto on J. A. Hollo -palkinto (vuodesta 1991).
Palkinnon saajien listaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Mikael Agricola -palkinto joka myönnetään edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._A._Hollon_palkinto
J. A. Hollo -palkinto voidaan myöntää edellisvuotena julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä.
Outi...
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Hei! Neuvoisin sinua kääntymään seurakuntasi puoleen ja kysymään asiaa sieltä. He pystyvät tarkistamaan, mikä kunta kirkonkirjoihin on kirjattu syntymäkunnaksesi.
Hei
Kun teet netissä varauksen jostain teoksesta, se lähetetään keskuslajittelijalle. Myös siinä tapauksessa, että kirja on hyllyssä noutokirjastossa, sillä varausjärjestelmämme ei osaa erotella varauksia esim. noutopaikan mukaan. Tämä on toki tavoitteena.
Samat asiat koskevat yhtä lailla koko Helmet-kirjastoa, ei vain Oodia.
Useimpiin kirjastoihin on kuitenkin mahdollista soittaa, ja pyytää henkilökuntaa noutamaan hyllyssä oleva teos sivuun heti noudettavaksi. Tämä ei valitettavasti ole Oodin kohdalla mahdollista ilmeisesti suurien etäisyyksien johdosta.
Välitän kysymyksesi vielä Oodiin, joten he voivat halutessaan lisätä tietoja.
Edit. Tässä vielä Oodista vastaus kysymykseesi:"Myös Oodiin voi soittaa silloin kun haluttu teos on...
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Tässä joitakin historiallisia romaaneja, jotka käsittelevät sisaruskateutta:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Sofi Oksanen: Puhdistus
Pat Booth: Sisarukset
Maila Ovaska: Polttava lapsuus
Susan Sellers: Vanessa & Virginia
Sara Hylton: Vastustamaton sisareni
Hans-Ulrich Treichel: Kadonnut veli
Lähempänä nykyaikaa:
Carita Forsgren: Perintö
Katja Kallio: Karilla
Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot
Laura Hird: Vapaana syntynyt
Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin
Marjaana Aumasto: Ilvesnainen
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa...
Tarkoitatko lähihoitajan työn historiaa, joka liittyy perhetyöhön ja esimerkiksi kotisairaanhoitoon? Kovin paljon aiheesta ei löytynyt, alla kuitenkin muutama toivoakseni hyödyllinen lähde.
Kirjassa Kehittyvä kotihoito (Eija-Riitta Ikonen, 3. p. 2013) käsitellään mm. kotihoidon historiaa. Lähihoitajan työn historiasta löytyy tietoa tästä kirjasta: SuPer 1988-2010: lähin hoitaja -tärkein hoitaja! (Markku Silvennoinen, 2012). Kirsi Törmäsen päättötyö käsittelee lähihoitajien työtä kotikasvattajina: Kotikasvatuksen historia (Kemin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, 1997)
Leena Laulajaisen kirja Alice Kairan maailma (Otava, 1987) sisältää taiteilijan suullisesta kertomuksesta taltioidun elämäkertaosion "Elämäni on ollut taiteeni käyttövoima". Tämä lienee laajin saatavilla oleva kirjallinen dokumentti Kairan elämästä.
Sukunimilain teksti on suhteellisen monimutkainen ja vaikka yleisperiaate on kysyjän mainitsema, siitä voidaan poiketa "erityisestä syystä". Suosittelen tutustumaan esimerkiksi sivulta http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 löytyviin lainkohtiin ja muihin ohjeisiin. Viime kädessä nimenmuutoksen hyväksyy viranomainen, eikä sen päätöstä voi täysin ennakoida.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
