Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Selkokirjoja ja myös romaaneita on jokaisessa Helmet-kirjastossa. Valikoimaa voi selata esimerkiksi laittamalla Helmet-hakuun hakusanan selkokirja. Valmiita tehtäviä kirjastolla ei kirjojen ohella ole, mutta maahanmuuttajille suunnatuissa suomen kielen kirjoissa niitä toki on.
Vihreää väriä pidetään islamissa paratiisin värinä. Vihreä väri näkyy esimerkiksi arkkitehtuurissa, vaatetuksessa ja lipuissa.
Lähteet ja lisätietoa
The Symbolic Use of Color in Islamic Architecture https://www.archdaily.com/1004972/the-symbolic-use-of-color-in-islamic-…
Wikipedia: Green in Islam https://en.wikipedia.org/wiki/Green_in_Islam
Why is the color green so important in the Muslim world? https://slate.com/news-and-politics/2009/06/why-is-the-color-green-so-i…
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi
Valitsemalla koko maan ja tunnusluvuista lainaus / asukas saamme tiedon, että v. 2020 lainattiin 12,81 kirjaa / asukas. Vuonna 2019 luku oli korkeampi, 15,67. Vuoden 2021 tilastot julkaistaan huhtikuun alussa.
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on kirjahyllyjä, joissa suositellaan kirjallisuutta eri ikäisille ja eri aiheista. Sivupiiri on Kirjasammon osio, joka esittelee lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
Alla on linkkejä kirjahyllyihin, joissa esitellään kauhu- ja jännityskirjoja. Löytyisköhän näistä kirjahyllyistä jotain uutta kiinnostavaa luettavaa.
Kauhua
Jännitystä
Jännitystä ja kauhua yli 12-vuotiaille
Jännitystä ja kauhua
Kauhua yläkoululaisille
Lomalukemista: jännitys
Lomalukemista: kauhu
Nuortenkirjallisuuden kirjahyllyt Kirjasammossa
Kyseisessä kohtauksessa Kokki (Leo Jokela) ja Virta (Matti Ranin) ajavat sangen railakkaasti komisario Palmun maaseutuasunnolle saunomaan. Kuvista ei selviä tarkasti, että kumpi herroista olisi auton ratissa. Myöskään elokuvan krediteissä ei ole mainittu tarkemmin kohtauksen kuljettajaa, mikäli hän olisi joku muu kuin jompi kumpi näyttelijöistä.
Kirjassa Helsingin kadunnimet (2., korj.p. 1992; kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi: Helsingfors gatunamn, 1971) on Åke Granlundin artikkelissa seikkaperäinen selvitys Helsinki ja Helsingfors -nimien alkuperästä. Artikkelissa kerrotaan mm., että nimistötutkimusten tulokset pitävät yhtä perimätiedon kanssa, jonka mukaan Helsinki, Helsingfors, on saanut nimensä seudulle asettuneiden hälsinglantilaisten maahanmuuttajien mukaan.
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Kappale löytyy Youtubesta, joten kuuntelin sanat. Vaikka laulun ensimmäisessä säkeistössä sanotaan "Voimat veit niin kuin huume ja mä näännyn jos vain jään / Pakoon, pakoon lähden pakoon, pahaa suurta maailmaa", sillä ei välttämättä viitata narkoottisiin aineisiin. Lyriikassa tällaista kuvailua käytetään usein symbolisesti kertomaan esimerkiksi rakkauden tunteesta ja rakastumisesta. Eräässä toisessa säkeessä puolestaan lauletaan "mulle sä oot kuin tauti", mikä voisi viitata siihen, että laulaja ei saa kyseistä henkilöä mielestään, vaikka haluaisi. Omana mielipiteenäni voisin sanoa, että jokainen voi kuitenkin tulkita laulujen lyriikoita, runoteoksia tai muita taideteoksia sangen vapaasti.
Lähteet:
Karma: Pakoon pahaa...
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren...
Kappaleen nimi on Judith jätskibaarin tyttö ja sen on säveltänyt Kauko Käyhkö ja Kipparikvartetti levytti sen jo vuonna 1953. Sanat on tehnyt Aune Haarla, myös Ala-Tuuhosena tunnettu. Sanoja en saanut jäljitettyä ja molemmat Kipparikvartetti - muistoissamme-äänitteet vuodelta 1993 ovat "kadonneet" pääkaupunkiseudun kirjastoista - sekä kasetti että cd-levy. Jos äänitteen saa jostain käsiinsä, voi sanat kuunnella siltä.
Ensimmäinen Eemelikirja ilmestyi Ruotsissa nimellä Emil i Lönneberga, vuonna 1963! Eemeli on siis keski-ikäinen mies!
Eemeli oli Lindgrenin isän, Samuel Augustin, lempihahmoja.
Lindgren kertookin että samanaikaisesti kun Eemeli eli vaikutti toinen pieni samanikäinen poika nimeltä sanuel August naapurikylässä. Osa kirjan seikkailusta on Astrid Lindgren kuullut isänsä kertovan.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren
http://sv.wikipedia.org/wiki/Emil_i_L%C3%B6nneberga
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Molempien oppilaitosten pääsykoekirjoja on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkemmat tiedot saat kirjastosta tai pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta PLUSSASTA, http://www.libplussa.fi
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
