Voit hakea uuden kortin lähimmästä Helmet-kirjastosta.
Mukaan tarvitset kuvalliset henkilöllisyyspaperit (ajokortti, passi, henkilökortti) ja kolme euroa.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kortin uusinta maksaa aikuisilta 3€ ja lapsilta 2€.
Helmet-taskukirjastoon pystyt lataamaan kirjastokorttisi mobiiliversiona. Taskukirjaston lataamisen ohjeet, https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Hannu Vimparin ja Pekka Kujalan laulu Lumiperhonen sisältyy nuottijulkaisuihin Laulu-siula : Staalon harrastelijasäveltäjien laulukirja (toim. Martti Kuntsi, 1979), Laululompolo (toim. Ahti Kaulanen,1994) ja Vain seitsemän päivää (toim. Ahti Kaulanen, 2006).
Kirjastoalueesi kokoelmissa em. nuottijulkaisuja ei ole lainattavissa. Voit tarkistaa julkaisujen saatavuuden muissa Suomen kirjastoissa Finna-hakupalvelusta ja tilata julkaisun kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kun kortti menee hukkaan siitä on ilmoitettava välittömästi suoraan kirjastolle. Helmet-kirjastoissa tämän voi tehdä menemällä johonkin Helmet-kirjastoon tai poikkeuksellisesti soittamalla numeroon 09 3108 5309, esimerkiksi jos kirjasto on kiinni. Tiedot jotka soiton aikana pitää luovuttaa löytyvät usein kysyttyjen kysymysten joukosta. Kunnes tästä on ilmoitettu olet vastuussa siitä materiaalista jota lainataan ja kertyvistä maksuista.
Uuden kortin saa hukatun tilalle menemällä kirjastoon esittämään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalveluun. Silloin vanha kortti ei enään toimi.
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Kirjassa Helsingin kadunnimet (2., korj.p. 1992; kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi: Helsingfors gatunamn, 1971) on Åke Granlundin artikkelissa seikkaperäinen selvitys Helsinki ja Helsingfors -nimien alkuperästä. Artikkelissa kerrotaan mm., että nimistötutkimusten tulokset pitävät yhtä perimätiedon kanssa, jonka mukaan Helsinki, Helsingfors, on saanut nimensä seudulle asettuneiden hälsinglantilaisten maahanmuuttajien mukaan.
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Tätä samaa asiaa on joku toinenkin ihmetellyt aikaisemmin tässä palvelussa.
Silloin vastasimme näin:
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta.
Puhutaan myös tarkistetusta tai uudistetusta painoksesta.
Laitos taas on painotuotteen toisinto, versio. Voi olla esim. kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
Laitos siis poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Jos kyse on kokonaisesta teoksen käsikirjoituksesta, sellaista voi tarjota kustantajille tai sitten julkaista itse. Esimerkiksi osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi löytyy pitkä muttei silti täysin kattava lista suomalaisista kustantamoista. Kustantamon valinta riippuu paljon siitä, millainen teos on kyseessä, sillä jotkut kustantamot ovat erikoistuneet tietynlaiseen kirjallisuuteen.
Jos haluat julkaista teoksesi itse, sinun pitäisi ensiksi saada käsikirjoitus julkaistavaan kuntoon. On hyvä antaa esimerkiksi tuttujen lukea se ja antaa palautetta. Erittäin suositeltavaa on myös, että joku oikolukee teoksen ennen julkaisua, jotta kieliasu on mahdollisimman hyvä ja...
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö...
Ilmeisesti et ole käyttänyt korttia muutamiin vuosiin, koska tietosi ovat jo poistuneet lainaajarekisteristä.
Saadaksesi uuden kortin sinun pitäisi siis käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus; kortin saat saman tien.
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu...
Hannele Huovin runo "Kun on oikein pieni" on kolmisäkeinen ja jokaisessa säkessä on neljä riviä. Runo sisältyy seuraaviin teoksiin:
Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Vauvan vaaka : Lauluja ja leikkejä vauvaperheille : leikki-ideoita ja nuotit lauluihin / Soili Perkiö ja Hannele Huovi
Suomen lasten runotar
Immi Hellénin runo "Olen pieni" on viisisäkeinen, jokaisessa 4 riviä. Runo on kirjassa Punaposki, kultasuu : runoaarteita / Immi Hellén
Aaro Hellaakoskelta voisi löytyä sopivia runoja, esimerkisi runot "Naurua" ja "Niin pieneksi" teoksesta Runot / Aaro Hellaakoski.
Todettakoon, että Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin kysytty kastetilaisuuksiin sopivia runoja. Vastaus löytyy arkistostamme http://...
Kyseistä runoa ei ole erikseen nimetty. Runo löytyy tosiaan Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971) ja sisällysluetteloonkin se on listattu vain alkusäkeensä mukaan: Jossain kirkkauden maassa kuljen...
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15972
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1574623
Kaikkia maita kattavaa varsinaista tietoa tai tutkimusta tällaisesta en valitettavasti löytänyt enkä pysty tyhjentävää vastausta antamaan, mutta ehkä käytettävissä olevat tilastot antavat jonkinlaisen käsityksen asiasta.
Yksinkertaistaen ylikuluttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Suurimmat syyt kulutukselle ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto (WWF). Nettisivulla Open Data Platform on eri maiden luonnonvarojen kulutusta eli ekologista jalanjälkeä havainnollistava maailmankartta. Kartasta näkee kätevästi kunkin maan ekologisen ali- ja ylijäämän (eli ylikulutuksen tai reservin), ekologisen jalanjäljen per koko väestö...
Mikkelin kaupunginkirjastossa Länsi-Savo säilytetään sekä mikrofilmeinä että fyysisinä lehtinä. Valitettavasti pääkirjasto on remontissa 2.9.12012 saakka. Tilapäinen lehtisali toimii (Maaherrankatu 10) ajalla 18.6.–16.8.2012. Tällä hetkellä elokuussa 2012)Länsi-Savon vuosien 1984-1985 numerot voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Jyrki Nummen kirjoittamassa artikkelissa todetaan Tuntemattomasta sotilaasta:
"Tuntematon sotilas kertoo veijari- ja seikkailuromaanin perinteille rakentaen eri puolelta Suomea kootusta nuorukaisjoukosta, joka yhtenä konekiväärijoukkueena käy läpi jatkosodan hyökkäys- ja etenemisvaiheesta aselepoon asti. Tarina etenee taistelu- ja reservissäolon episodeja rytmisesti vaihdellen. Taistelukuvaukset nostavat esiin yksilöiden toimintakyvyn äärimmäisissä tilanteissa; lepohetkien tapahtumia hallitsevat koomiset välinäytökset kuten ruuanhaku- ja naisseikkailut sekä ennen muuta värikäs ja äänekäs puhe: joukkueen keskinäiset kinastelut ja kahnaukset päällystön kanssa.
Vaikka romaanissa ei ole erottuvaa päähenkilöä tai päähenkilöitä, se sisältää...
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
