Nimikirjoista tai internetistä ei löytynyt suoraan selitystä nimelle Jolina, mutta nimen voisi olettaa olevan Jolanda-nimen muunnos. Jolandasta sanotaan seuraavaa:
"Nimi on todennäköisesti peräisin kreikan 'orvokkia' tarkoittavasta sanasta iolanthe. Nimestä tunnetaan runsaasti erikielisiä sekä j- että y-alkuisia rinnakkaismuotoja, kuten Jolan, Yolanda ja Yolande." (Lähde Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
"Jolanda (kreik. orvokki), mahdollisesti johdos Violan ranskalaisesta muunnoksesta Violante." (Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Muita harvinaisia nimiä voit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
- Nummelin, Juri: Osma, Ranja,...
Turku-kokoelma on nimestään huolimatta koko Varsinais-Suomen maakuntakokoelma. Sitä on lakisääteisesti kerätty vuodesta 1970, mutta se sisältää runsaasti myös vanhempaa aineistoa. Kokoelma on käsikirjastokokoelma, josta ei anneta kotilainoja. Osa aineistosta löytyy myös kirjaston lainausosastoilta, joilta sitä voi kotilainata. Kaukolainoja annetaan harkinnan mukaan toisten kirjastojen käsikirjastoihin. Kokoelma sisältää kaikenlaista kirjastoaineistoa, ei arkistoaineistoa. Kokoelmaan kuuluu myös runsaasti rekisteröimätöntä aineistoa. Kopiointi on mahdollista, mikäli kirjastonhoitaja katsoo aineiston kestävän sen. Sanomalehdistä on mikrofilmikopioita, joista saa paperikopioita. Koska maakuntakirjastoille ei ole myönnetty paikallisaineiston...
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy kirja Ylioppilasaineita 1969, jossa on lueteltu sen vuoden aineiden aiheet. Saat kirjan kotipaikkakunnallesi varaamaalla sen varastosta.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.34141?sid=4778093885&sid=4778093885
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
Koska emme ole alan asiantuntijoita, emme voi antaa virallista vastausta kysymykseen, vaan sitä täytyisi kysyä esimerkiksi ravitsemusterapeutilta. Voimme kuitenkin ohjata eteenpäin sivustoille, joilta voi etsiä enemmän tietoa asiasta.
Fineli-sivustolle (https://fineli.fi/fineli/fi/index) on koottu eri elintarvikkeiden ravintosisältöjä. Siellä voi verrata raejuuston ja maidon sisältämiä ravintoaineita sekä niiden määriä. Lisätietoa terveellisestä aamupalasta ja aterian kokoamisesta löytyy muun muassa Sydänmerkki-sivustolta sekä Terveyskirjaston ja terve.fi:n artikkeleista. Linkit artikkeleihin löytyvät alla olevista lähteistä. Sydänmerkki-sivustolla on myös reseptivinkkejä.
Lähteet ja lisätietoa:
https://www....
Matti Kassilan ohjaama ja Suomen Filmiteollisuuden tuottama Hilman päivät perustuu Agapetuksen vuonna 1937 julkaistuun romaaniin. Pääosia näyttelivät mm. Tauno Palo, Aino Mantsas ja Edvin Laine.
Kotimaisista elokuvista kattavinta tietoa tarjoaa Suomen kansallisfilmografia -kirjasarja, jonka vuosia 1953-1956 käsittelevästä viidennestä osasta löytyy Kassilan Hilman päivät. Kirjassa on elokuvan filmografiset tiedot, juonikuvaus, arvosteluita ja hieman triviatietoa.
Matti Kassilan muistelmateokset Mustaa ja valkoista (Otava, 1995) ja Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila (WSOY, 2004) saattavat myös sisältää kyseiseen elokuvaan liittyvää tietoa.
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa suomalaiseen elokuvaan keskittyvä Elonet-tietokanta, josta...
Kouvolan pääkirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua. Voit kuitenkin palauttaa aineistoa myös omatoimikirjastoihin, joilla on pidemmät aukioloajat. Omatoimikirjastoon pääsee sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Pääkirjastoa lähin omatoimikirjasto on Haanojan kirjasto.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
Tutkielmaasi varten suosittelisin seuraavia kirjoja: - Maailma tänään 11 : Italia ja Kreikka, 1998.
- Maailman maat ja kansat : Kaakkois-Eurooppa, 1997. – Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, 1994.
Ajantasaisia tilastotietoja löytyy Tilastokeskuksen sivulta
http://tilastokeskus.fi/tup/maanum/taulukot.html
Löysin Ristiseiska.fi sivustolta vastauksen."Peli voi päättyä kahdella eri tavalla. Peliä voidaan pelata niin kauan kuin enää yhdellä pelaajalla on kortteja. Ristiseiska voi myös päättyä niin, että kun ensimmäinen pelaaja saa korttinsa pelattua, peli lopetetaan. Pelin lopettamisesta on aina sovittava ennen sen aloittamista." Linkki sivulleSamaa mieltä on myös toinen korttipelisivusto Korttipelit.net. Linkki sivulle.Lopetuksen voi siis sopia pelin alussa.
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Hei, uudistettu laitos poikkeaa aina enemmän edellisestä kuin uudistettu painos. Kirjailijan uudistamassa laitoksessa on 23 sivua enemmän. Sen lopussa on Yksisarvisen maailma-artikkelin ja sanaston lisäksi jälkisanat.
Kyllä voi. Perustuslaissa säädetään vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa (PL 27 §). Edellytyksenä on mm. vähintään 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus ei ole este kansanedustajana toimimiselle.
Lisätietoja vaalikelpoisuudesta: https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus
Ajantasainen perustuslaki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Kaupungin kesätöihin haku tulee alkuvuodesta 2009 Rovaniemen kaupungin sivulle http://www.rovaniemi.fi. Kannattaa myös tutustua
työvoimatoimiston sivuille http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/03_nuoret/kesatyonhaku/index.js… mm. kerrotaan työaikaa koskevista säännöksistä. Myös http://www.mol.fi/toimistot/rovaniemi/
Pääkaupunkiseudun kirjastot, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, hoitavat aineistohankintansa itsenäisesti, joten sinun täytyy tiedustella aineistonvalintaperusteista joka kirjastosta erikseen. Espoon ja Helsingin Internet-sivuilla on kirjastojen aineistonvalinnan perusteet luettavissa. Kaikkiin neljään kirjastoon voi lähettää aineistonhankintatoivomuksen Internetin kautta. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole mitään poikkeavia rajoituksia aineiston hankinnassa. Eroa saattaa tosin olla esim. omakustanteiden hankinnassa, joita ei ainakaan Helsingin kaupunginkirjastoon yleensä oteta. Laitan oheen yhteystiedot eri kirjastojen hankintaosastoille sekä yllämainituille Internet-sivuille.
Espoo, aineistokeskus, puh. * 816 5011...
Taikon sivulta https://www.taiko.art/age-elisariekkinen/vqr2zv6ry1 löytyy Elisa Riekkisen työ nimeltä Ja Lumi teki enkelin eteiseen vuodelta 2014. Teosta on saanut myös ostaa sivuston kautta. Se ei kuitenkaan esitä hattupäistä tyttöä sillalla.
Jos tämä ei ole se teos, jota tarkoitit, on parasta kysyä Suomen Taidegraafikot r.y.:stä https://www.taidegraafikot.fi/suomen-taidegraafikot-ry/yhteystiedot-ja-…, mikäli kyseessä voisi olla paikallisen taiteilijan teos, Vaasan taidegraagikoilta https://www.vtg.fi/#yhteystiedot.
Teos Suomen sanojen alkuperä (SKS, 1992) kertoo, että huusari on parantaja ja lääkitsijä. Sana lienee lähtöisin ruotsinkielisestä sanasta hösare = hevoslääkäri.
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
